Tulit elämääni ystävä yllättäen,
sen huomasin katseestasi, Sen.
Hmmmh, vastasit silloin.
Ja tulit mieleeni illoin...
Olit erityinen pakkaus, tuliko sydämeeni uusi rakkaus.
Sitä itselleni myöntänyt en vaan torjuin sopivasti väistäen.
Olit mielessäni pelkkä mies, tunteeni vain sen aidon ties.
Taistelin vastaan ja periksi antanut en,
mutta valehtelin, muuksi käännellen.
En rakastu uusiksi koskaan, sen mielessäni todeksi väänsin.
Mitä sitä tyhjästä, kirjaani käänsin.
Sinä vain tulit tuulesta matkaan,
en sua vaihtaisi pois, kun elämääni vatkaan...tärkeä olet minulle...
sen huomasin katseestasi, Sen.
Hmmmh, vastasit silloin.
Ja tulit mieleeni illoin...
Olit erityinen pakkaus, tuliko sydämeeni uusi rakkaus.
Sitä itselleni myöntänyt en vaan torjuin sopivasti väistäen.
Olit mielessäni pelkkä mies, tunteeni vain sen aidon ties.
Taistelin vastaan ja periksi antanut en,
mutta valehtelin, muuksi käännellen.
En rakastu uusiksi koskaan, sen mielessäni todeksi väänsin.
Mitä sitä tyhjästä, kirjaani käänsin.
Sinä vain tulit tuulesta matkaan,
en sua vaihtaisi pois, kun elämääni vatkaan...tärkeä olet minulle...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mistä näitä runoja oikein syntyy ja kenelle ne on tarkoitettu todella? Kaikille? Jos minulle niin sanoisin että tärkeä olet kirjoittajakin minulle - ja tiedät sen....
kopioioidut musiikkikappaleet sivuille, ihan samalla tavalla imelän lällyt niin kutsutut r u n o t , menkää joskus ulos plagioimasta, ei niitä kappalaitaka jaksa kukaa kuunnella,jokaisella omat musat ja muskat, pröööt
olet todellinen kyky!
Minäkin naisena voisin tuon osoittaa miehelle jota ikävöin.
Halusin yllättää, kaipasin jotain.
Miten kävi? Yllätyin itse, olit jotain aivan…
Teinhän sen vain ensin leikki mielellä,
oikeastaan en tiedä miksi?
No, suoraan sanottuna kai ihan siksi…
Olinhan jo pitkään asioita miettinyt,
jotain kai elämääni etsinyt.
Tiennyt en mitä se kaikki oli,
vähän elämä kaikilta osin rakoili.
Kyllä olen sinua miettinyt,
kun näitä iltoja yksin olen yksin viettänyt.