Muutaman vuoden ikäinen sahani tempuilee. Eli käynti onkkelmia. On kaasari putsattu ,uudet kalvot vaihdettu, uusi tulppa, uusi bensaletku. Vaan semmoinen on ongelma kun saa kylmänä säädettyä käynnit kohdalleen ja hyvässä uskossa luulee että tulihan se kuntoon niin, parin minuutin kuluttua se menee voimattomaksi ja ei ota enään kierroksia. ja viimein ei käy enään kuin huonosti tyhjäkäyntiä vaikka ruuvais säätöjä kohdalleen. Ja sahalla ei varmaan ole yhteensäkään sahattu 10 bensalitraa. Nakkaanko mereen koko saatanan Japanin paskan? Vai osaako joku sanoa mikä on vikana? Onneksi on kaksi muuta erimerkkistä toimivaa...
SHINDAIWA
Rantetyömies
304181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
vikaan ja kaasariin
tarkoittaa, että booaa kun kaasuttaa, niin ei saa tarpeeksi bensaa. Kaasarin suuttimet pitäisi jokatapauksessa säätää kun kone on lämmin. Laita ne ruuvit aluksi noin kierros auki ja pyöritä saha normaalilämpöiseksi ja sitten vähän hienosäädä ruuveja jos tarpeen, jos saha on muuten kunnossa ei niitä tarvii puolta kierrosta enemmän pyöritellä. Tietysti sahassa voi olla joku erikoinen vika, esim. saa ilmaa kaasarin ja sylinterin liitoksesta, kampiakselin stefat vuotaa, tankin korvausilmaventtiili tukossa, tms..
Vie saha ammattilaiselle, jos et itse löydä vikaa, ei sitä kannata pois heittää.
Korvausilman olen jo tarkistanut, juuri noin kuten sanoit olen ruuvit säätänyt , vaan ei auttanut. Stefa hommaa en ole tarkistanut en oikein tiedä miten sen tarkistaisi.
tankin sisällä oleva letku ja suodatin. Kun alkaa hyytymään, niin kokeile avata pensakorkkia vähän ja taas kiinni. Auttaako.
tiiveyden pystyy tarkistamaan erikoisella painemittarilla, mutta niitä ei jokapojalla ole, eikä kaikissa korjaamoissakaan. Ei kai sitten kone ole vähän leikannut kiinni, tosin sen pitäisi silloin lähteä vaikeasti kylmänä käyntiin, tai ei ollenkaan. Kiinnileikkaamisen jäljet näkyy yleensä männässä, kun ottaa äänenvaimentimen pois.
Sen voi tehdä itse.
Tarvitaan esim. sahan polttoaineletkua, painemittari, T-haara, polkupyörän venttiili ja pumppu, muutama klemmari.
Paineilmaa ei kannata pumpun tai vastaavan sijaan käyttää, on liian nopea.
Alfameerin kirjassa kirjassa pienmoottorit sitten neuvotaan sen kapineen käyttö.
Sillä voi tarkistaa muutakin kuin kampiakaselin stefat.
Olen tarkistanut nuokin , ei auttanut.
Purkamista vaatii, tarkistatpa miten tahansa.
Yksi konsti on irrottaa magneetto ja kytkinkoppa.
Sitten tulppa irti ja öljyä sen stefan päälle (kummankin puolen stefalle vuorollaan) ja tulpan reiästä suhauksia paineilmakompressorin puhalluspistoolila ilmaa pyttyyn.
Jos öljy stefan päällä kuplii, stefa ei pidä.
Mutta sitä paineilmaa ei sinne pidä työntää tolkuttomasti, koska silloin se särkee ehjänkin stefan.
Parempi keino on tuo pyöränpumppusysteemi, jossa paineen saa hallitusti sinne kampikammioon.
Siinä pitää sitten olla myös sulkulevyt pako- imuaukkoja tukkimassa.
Eli vaivaa pitää nähdä, kun ne levytkin tekee sen paineistusaparaatin lisäksi.
Sinne kampikammioon pumpataan tietty paine, joka siellä tulee säilyä minimissäänkin tietty aika.
Ja se paine pumpataan sinne siitä pillistä, josta kaasutin saa letkun kautta ne kampikammion paineenvaihtelusta aiheutuvat impulssit, joka panee kaasuttimen kalvon pumppaamaan tankista bensaa.
Tuollainen hyytyminen voi tulla sekä liiasta että liian vähästä bensiinin saannista. Jos kone sammuu käytön ja tyhjäkäynnin jälkeen, niin missä kunnossa on silloin sytytystulppa? Jos tulppa on silloin märkä, on vika joko kipinässä tai liian runsaassa bensiinin saannissa. Veikkaisin viimemainittua ja silloin noin uudessa sahassa mahdollisuutena tulee neulaventtiilin juuttuminen aukiasentoon ja kaasuttimen tulviminen. Tätä voi testailla niin, että kiertää kaasarin ruuvit melkein kiinni, puolikaasun päälle ilman ryyppyä ja vetelee narusta. Tällöin kampikammion tulisi kuivua ja tulpan pysyä lopuksi kuivana vetelyitä jatkettaessa. Jos tulppa ei ollut märkä, niin nyt voi tiputtaa jollakin pillillä muutaman tipan bensiiniä kaasarin aukkoon (ilmanputsari irroitettuna, ei haittaa koekäytöissä) ja alkaa nykiä. Jos silloin pärähtää, niin vika tuskin on sytytyksessä, vaikka siinäkin voi olla vain lämmetessä esille tulevaa vikaa. Sitten avataan kaasarin ruuveja, pannaan ryyppyä päälle ja nyitään. Kovin runsas bensan saanti myös tuoksuu nenään, kun haistaa nykimisen jälkeen äänenvaimentajaa.
Jos taas bensaa alun perin tulee liian vähän, niin jos vetää ryyppyä osittain ulospäin käynnin meinatessa sammahtaa, niin tämä auttaa antamaan lisää kierroksia, jos bensaa ylipäätänsä kaasariin tulee. Silloin tietää etsiä vikaa kaasarista tai bensaputkista. Vanhassa sahassa voisi tulla kysymykseen impulssikanavan vuoto eli bensan pumppauksen vika.
Jos se neulaventtiili on auki jatkuvasti, eikö bensa tulvi silloin jo niin pahasti, että koko saha on bensasta märkä?
Ainakin itselläni se teki sen tempun, kun neula oli jumissa.
Kyllä tuo bensapuolen vialta enemmän kuullostais, mutta saattaa hyvinkin olla sahan puolassakin se vika. On nimittäin kokemusta kun toinen saha tossa kesällä lähti kylmänä hyvin käyntiin ja toimi hetken aikaan kunnolla, ni sitte yks kaks rupes hyytymään ja kohta sammua pätkähti. Suostu aina hetkeks käymään, mutta sammuili koko ajan. Kun vaihto puolan, ni on toiminu moitteetta. Puolaa voi testata silleen, että laitat vaikka jonkin vanhan tulpan kärkivälin 3-5 milliin, laitat tulpanhattuun paikalleen ja pidät kiinni johonki kohtaan sylinteriä samalla kun nyit narusta. Siinä pitäis kipinä hyppiä, ei välttämättä joka männän lyömällä, mutta kuitenki. Jos ei ni on puolavika.
Voi tietysti tarkastaa että onko puolan ympärillä hirveesti purua ja muuta kosteeta paskaa, kun saattaa lyödä virrat siitä läpi jos on..
Eikö se ole joku tyristorisytytysyksikkö?
Taitaa toimia eri tavalla kuin vanhoista mopoista löytyvä puola?
Mutta sitten onko sahassa puola, jos sahassa on se kaasuttimen ja sylinterin välissä oleva lämpenevä liuska?
Ja tarvitseeko sähkökäyttöinen kahvanlämmitys myös puolan?
Miksi kipinä pitäisi testata vanhalla tulpalla, josta vielä kärkiväli säätää noin isoksi?
Ollapa kahvanlämmitin, vaan kun ei ole.
Nyt sitä kaipaisi.
Vanhassa Jonseredissani oli, pakokaasu kiersi kahvojen läpi letkua pitkin.
Pakoputkessa oli ruuvi, jolla pakokaasun kulkemisen sai katkaistua kahvojen läpi.
pelle voit tunkea mopot ja tyristoris vaikka hanuriis.
Siksi se kipinä testataan tolla tavalla koska jos puola on rikki, kipinä saattaa hypätä normi kärkivälillä, mutta ei silloin kun kärkiväli säädetään noin isoks. Tämä siis silloin kun tulppa on ulkona sylinteristä, paine ero NÄÄS. Jos puola kunnossa, kipinä hyppää isollakin kärkivälillä, ja hyppää siis sylinterin sisälläkin suuressa paineessa.
Ja sähkölämmitteisiin kaasariin ja kahvoihin on sahassa oma generaattori joka on yleensä magneeton alla.
Tyristorisytytyshän sahoissa on.
Ja lämpökahvat vaatii sen puolan.
Vanhoissa mopoissa oli puola, nykyisin niissäkin on tyristorisytytys.
Kyllä sahoissa ja muissa vehkeissä on myös puola. Puola, siis kela vahvistaa jännitepiikin tulpalle riittäväksi. Nykyajan sahoissa kaikki on yhdessä paketissa magneeton vieressä.
Sitä tässä lahinnä haen, onko se elektroninen sytytysyksikkö viralliselta nimeltään puola?
Tyristorisytyshän sahoissa on.
Ja ainakin sen toiminta perustunee eri systeemiin kuin vanhojen mopojen sytytysjärjestelmä, jossa oli katkojankärjetkin, kuten myös autoissa.
Ja nuo kahvanlämmittimet vaativat oman puolansa, sen toki ymmärrän ja ne ilmeisesti ovatkin samantapaisia ja samalla systeemillä toimivia kuin vanhojen mopojen VALOpuolat.
Sytytyspuola oli erikseen.
Mutta tyristorisytytyksiä ei vanhoissa mopissa ja autoissa ollut.
Mielestäni esitin asiallisia kysymyksiä, johon tämä Hartzki antoi epäasiallisia vastauksia.
Tuo oli uutta tuo kipunantestaaminen, kiitos vaan tiedosta.
Moottorisahan puristuspaineet?
Luulisi, että ne voi mitata tollasella autokäyttöön tarkoitetulla puristuspainemittarilla?
Kunhan vaan tulpan kierre on sopiva.
Eikö vaan?
Mutta paljonko pitäisi olla?
Kaikkien laitteiden sytytyspiiri toimii vanhalla tavalla, eli ensiövirtaa katkotaan nykyään transistorilla tai tyristorilla, mikä ennen hoidettiin kärjillä. Ja sitten sytytyspuola (muuntaja) muuntaa jännitepiikin tulpalle sopivaksi. Ja kipinä tulee, niin kuin ennekin hieman ennen männän yläkuolokohtaa.
Mutta kyllä sahan puola, jos sitä puolaksi halutaan sanoa, on paljon muutakin kuin se entivanhanen sytytyspuola, kun siihen on ympätty tuo elektroniikka samaan pakettiin.
Se on sytytysyksikkö.
Juu, mutta tuo kipunantestaaminen isolla kärkivälillä on kokeilemisen arvoinen neuvo.
Sitten vielä kysymys, jos jaksat vastailla.
Hieman ennen yläkuolokohtaa pitää kipinöidä.
Mikä tuon sytytysajankohdan moottorisahassa määrää?
Ja voiko ajoitus mennä hukkaan ja jos, niin missä silloin on vika?
Siinä sytytysyksikön transistorissa/tyristorissa, joka on valettu sen muovimöykyn sisään?
Kuinka sahan sytytysennakko testataan?
Sytytysajankohdan määrää magneetto. Se on kiilauran kanssa kampiakselissa. eikä sytytys kait ole oikein säädettävissä.
Tossa kesällä kävi jänskä homma, kun vanhasta rivinelosesta meni tuo sytytyspuola, eikä sitä mistään uutta enää saanut. Pitkän haeskelun ja kyselyn jälkeen yhdeltä tutulta löytyi loppuunajettu husku 44, joka on se köyhempi versio 444:sta. Laitoin puolan siitä, ja rivinelkku lähti käymään vaivalloisesti eikä ottanu kierroksia. Ihmettelin kovasti, kunnes sain tietää että rivinelkun kampiakselissa oli 2 kiilauraa. Kun vaihtoi magneeton toiseen kiilauraan ni on pelittäny loistavasti. Siis molemmissa sama moottori, mutta puolaa vaihtamalla jäi sytytys liian myöhäselle, tuntuu tosi merkilliseltä.
Se kipinäntestaus vinkki on sitten oikean ammattilaisen neuvo, että se tosiaan pitää paikkaansa.
Mikä ero 444 ja 44 malleissa on?
Ja ylipäätään mitä nuo erot sahoissa on, joihin sahan ostaja ei välttämättä osaa kiinnittää huomiota?
Kaksi kiilauraa, eipä haittaa ole tuostakaan tiedosta.
painaa seitsemän kiloa ja siihen ei saa osia.
Käytettynä sen ottaminen ilmaiseksikin on hullun hommaa, tärinänvaimentimen kumit on taatusti loppu walpron kaasutin tuossa mallissa on sekundaa uutenakin ja sahan tasapainotus aivan ihmeellinen.
Meneeköhän tasapainotuksen epäonnistumisen takia nuo tärinänvaimentimetkin tuon tuosta? Se on kuin kuusikymmenluvun sahat.
44 on paranneltu malli.
on se ammattilais malli ja 44 se riisutumpi versio. 444 löytyy kahvanlämmittimet, takakahva ja tankkiosa on alumiinia. 44 ei oo kahvanlammittimiä ja takakahva tankkeineen on muovia. 44 ei myöskään oo kopassa talviasentoläppiä, rivinelkusta löytyy. Muuten osat on ihan samoja, mutta puolat on erilaiset, ja magneetto, sen takia kaksi kiilauraa. Sytytyksen erot johtuu ilmeisesti siitä, että rivinelkussa on siellä magneeton alla se kahvanlämmittimien generaattori. Myös 44 on monet ammattilaiset aikoinaan käyttäneet.
444 painaa noin 6 kiloa, osia ei tietenkään saa kun valmistus on lopetettu jo joskus 90-luvun alussa. Jos jostain varaosasahaks ilmasi saan ni otan ilomielin. Walbron kaasuttimessa ei oo mitään vikaa, käyntiin lähtee nytkin -20 pakkasessa hiton hyvin, noin 6 nykäsyllä. Tasapainotus on hyvä, ei moitteen sijaa. Mun rivinelkku on vuodelta 83, eikä oo yhtään tärinänvaimentimen kumia menny rikki.
Että silleen...
Tarkoitatko niitä muovisia, jotka laitetaan sahan ilmanottoaukkoihin ulkopuolelle?
Jos tarkoitat, onko sinulla tietoa, saako Jonserereidin niitä mistään?
Jonsered 2050 kaipaisi niitä.
Miksei myös vanhempi 525.
Teippailu on tietysti kivaa askartelua ja ilmastointiteippi tarttuu kuin flunssa.
Mutta siinä se askartelu vasta onkin, kun yrittää keväällä saada bensan ja öljyn "käsittelemän" ilmastointiteipin pois.
Menee niin mössöksi, että vähempikin askartelu sen poistamiseksi minulle riittäisi.
vaan niitä sylinterin ja kaasarin välissä olevia reikiä, joitten avulla laasari saa talvella lämmintä ilmaa. Kesäks peitetään muoviläpillä. Ei rivinelkkuunkaan oo ollu saatavana niitä kyljen ilmanottoaukon lätkiä. Vaan ilman ongelmia tuo tuolla hangessa on toiminu.
Rivinelkussa on muuten 2 pyöreätä reikää kopassa, ja lisäksi magneeton puolella kopassa tollanen soikea reikä. Ihmettelin kun ei oikeen kosteella ilmalla pelannu kunnolla, vaikka otin kaikki reiät auki. Sitten kuulin yheltä saha expertiltä, että kesällä pitää pyöreät reiät olla peitetty ja soikea auki. Tarkoitus että magneeton siivet puhaltaa kaasutintilaan ilmaa, että se pysyy puhtaampana. Talvella taas pyöreät auki, ja soikea kiinni, että se lämmin ilma pääsee sinne kunnolla.
Ei ihme että temppuili, kun magneetto käytännössä kierrätti lämpimän sijaan kylmää ilmaa kaasariin... :D Ja käyttöohjekirjakin sanoi vaan että kaikki auki, olisko painovirhe paholainen..
Saattaa olla juu vähän vittumaista raapia sitä teippiä pois. :D Aiheuttaako puuterilumi jonsereddiin ongelmia?
aiheuttaa ongelmia ilman teippauksia.
Eikä sitä teippien kanssakaan viitsi ihan mihin sattuu käsistään pudottaa.
Tuo toinen saha ei muuten ollut 525, vaan 535.
Sama vaiva lumen kanssa oli kaverin täysin uudessa huskussakin ilman suojia, mutta siinäpä tuli ne muoviläpät mukana, kaksi kappaletta, kun siinä oli ilmanotto niin, että veti kummaltakin puolelta sahaa.
Tuo kaasottimen välinen aukko tietty on Jonseredissa auki talvella.
Ja kesälläkin kun olen hukannut sen kumitulpan.
535 temppuili aikoinaan kesällä niin, että sammui kun oli tovi sahattu.
Sitten vasta selvisi, että se tulppa on syytä pitää kesällä paikallaan.
Ja lisää kysymyksiä.
Onko uusien sahojen suuttimissa joku mekaaninen este, joka estää kiertämästä suuttimia pienelle?
Kun tossa uudessa huskussa ne pyörähti vain neljänneskieroksen kiinni päin, kun olisin katsonut, paljonko ne on auki tehtaan jäljiltä.
Sitten koetin samaa hommaa toisesta samanlaisesta uudesta sahasta ja niin oli siinäkin.
se kumma että vanhat sahat ei tosta lumesta niin välitä mutta uusissa on vähän ongelmia. En minäkään kyllä sahaa hankeen upota, tallaantuuhan se lumi kokoajan kun töitä siinä tekee.
En oo ainakaan koskaan kuullu että uusissa sahoissa olis mitään tuollasia esteitä, mutta saattaa hyvinkin olla. Yleensähän ne tehtaalla kiertää vaan sen kierroksen auki. Saas nähä tuleeko hienosäätämisen kanssa mitää ongelmia, eipähän sitä kyllä muutenkaan kovin paljoa tarvi sisään kiertää..
Voi olla kyllä ihan hyväkin homma, niin ei pääse tietämättömät ruuvaa miten sattuu.
Laita sinne kumitulpan reikään sitä ilmastointiteippiä, siellä ei ainakaan bensa ja öljy roisku. Onpa ihme ettei jonssussa oo niitä sivumuovilätkiä, miltäs vuodelta ne sun sahas on? Ainaki husku 42 on ne levyt, se on vuodelt -94
Ota niistä toimivista sytkäyksikkö yemppuilevaan ja kokeile. Tuo kuulostaa ihan tyristorivialta. Se menee heti uutena jos menee ja temppuilee juuri lämpimänä.
Te laittanu saha liian laihalle. Yx te aja saha lämmin. Kax Ruuwaa H-nuppi takaspäin. Ja katsoa öljy myös pensasta. Jaappanin saha kyllä toimia hyvin sitten.
1 1=6 2 7=234 4X6=5666666 Vittu nää pelleilyt
Sinä tarkastaa onko yläkerrassa ketään kotona.