Yksinkertainen rautaristi
hautaan sydämeni
lumen alle puutarhaan
olisinko silti huomisessa
ohuena kuurana
puitten oksilla
jäähileenä heinikossa
saisinko loistaa pieninä
timantteina hangella
talven valkeassa valtakunnassa
sanohan, saisinko?
hautaan sydämeni
lumen alle puutarhaan
olisinko silti huomisessa
ohuena kuurana
puitten oksilla
jäähileenä heinikossa
saisinko loistaa pieninä
timantteina hangella
talven valkeassa valtakunnassa
sanohan, saisinko?
Vastaukset 10
Vanhimmat
En taivu raudaksi
en ristiksesi
en hautaa itseäni
en Sinuakaan
vaan lumen hohtoisin
kimalluksin piirrymme aamuun
kukkiviin tunteisiin
luomme kasvomme
että kevyin kosketuksin
päivissämme kuljetaan
sataa kevyttä hohdetta
olemme luonnonkuvina hangilla
timantteina Auringon silmässä
tämän Valtakunnan
tähtiemme poluilla
Saat luvan,sopiiko ?
Halusin näin tähän runoosi vastata,
toivoen ettet pahastu - hyvää yötä.
Dolan, kaunista.
Enkä pahastunut =).
Vain Rakkaus
loistaa yönpimeydessä
kuin säihkyvä timantti,
tiedätkö tunteen
jota rakkaudeksi kutsutaan ?
tietäväni kaikkea.
Mutta mitä pitemmälle aika kuluu,
sen vähemmän näytän tietävän.
Ajattelinkin,
tavallaan aika surullista
Rakkaus
on muuttanut
pois minusta
kerännyt
kaikki tavaransa
jättänyt huoneensa
autioksi ja tyhjäksi
ikkunan avoimeksi
tuulen tulla ja mennä.
--------
( jäljellä on siis henkilökohtainen helvettini, jolle ei loppua näy )
Tarkoitin sillä loistamisella muuta asiaa, mutta lukijalla on oikeus nähdä runo sillä tavalla kun sopivalta tuntuu.
kevät löytää
sydämesi
sulavasta
puutarhasta
antaa sen
kesän kuivattavaksi
herkällä tunteella:)
Pidin runosi kauniista talvitunnelmasta
ja myös surumielisyydestä joka siitä läpi solisi....
jään odottelemaan sulamista.
toivon,
että loistat vielä sanoillasi ja säkeilläsi,
että olet !
Sydämesi sykkii, elä tyttöseni.
Anna valon olla kasvoillasi äläkä hautaudu
surun suohon.
Runosi satutti.
... en tahdo sinua satuttaa, mutta kun
olet niin kovasti tunteinesi kiinni sanoissani,
ei sitä aina voi välttää.