Miksi kaikki toitottavat, että elämä menee hukkaan jos ei esim. uutenavuotena ole josain kännisesä porukassa örveltämässä? Väitän että kyseessä on kulttuuriimme juurtunut valhe, jota ihmiset eivät viitsi kyseenalaistaa.
Nykyään valtaosa ajattelee pinnallisen elämäntyylin olevan parasta mitä elämällä on annettavanaan. Mietin asiaa tarkkaan ja tulin siihen johtopätökseen, että ajanvietto pinnallisessa porukassa tietoisuuttaan alkoholilla turruttaen on kaikkea muuta kuin täysillä elämistä. Elämä ei todellakaan mene hukkaan jos välttyy noilta kokemuksilta.
Itse toivoisin että olisin jättänyt muutamat bileet väliin. Ei niistä jäänyt yhtään mitään käteen. Sieltä saa ehkä nopean tyydytyksen ja välittömän onnen ilman vaivannäköä mutta elämällä on paljon enemmän annettavaa. Täysillä eläminen on sitä, että valjastaa elämän koko potentiaalin eikä se todellakaan onnistu turruttamalla tietoisuuttaan typerässä seurassa.
Valitkaa siis seuranne hyvin tai olkaa ysin. Yksinkin on parempi olla kuin pinnallisssa seurassa ainoata elämäänsä tuhlaten.
Nykyään valtaosa ajattelee pinnallisen elämäntyylin olevan parasta mitä elämällä on annettavanaan. Mietin asiaa tarkkaan ja tulin siihen johtopätökseen, että ajanvietto pinnallisessa porukassa tietoisuuttaan alkoholilla turruttaen on kaikkea muuta kuin täysillä elämistä. Elämä ei todellakaan mene hukkaan jos välttyy noilta kokemuksilta.
Itse toivoisin että olisin jättänyt muutamat bileet väliin. Ei niistä jäänyt yhtään mitään käteen. Sieltä saa ehkä nopean tyydytyksen ja välittömän onnen ilman vaivannäköä mutta elämällä on paljon enemmän annettavaa. Täysillä eläminen on sitä, että valjastaa elämän koko potentiaalin eikä se todellakaan onnistu turruttamalla tietoisuuttaan typerässä seurassa.
Valitkaa siis seuranne hyvin tai olkaa ysin. Yksinkin on parempi olla kuin pinnallisssa seurassa ainoata elämäänsä tuhlaten.
Vastaukset 17
Vanhimmat
.. meinasin kirjottaa jotain järkevää, mutta kun sun viestis ei sisällä mitään järkevää niin päätin jatkaa samalla linjalla: HEI MiKS KaikKi ajaa audiLLA Ku on Ladakin ja SILläKin on TUnteeT, KAntsii IhaN omaN elÄmän Takii miettii tätä tosi TarKKAan Et jos MeeT hiMaan ni EHkä ooT auDilla nopeeMMin himas Mut LadaLta oisit voinu Saanu Krapula-Läkkeen eli ois kotimatka kestÄny VähäN piteMpään mut huomiNEn ois voiNu olla.. LadakiN ehkÄ jopa Skoda, miStä näistä tietää mut kiva et foorumeita mihin voin kirJottaa näitä tärkeitä ASIOOTa
No totuus nyt vain on se, että elämä menee hukkaan jos sen viettää täysin yksin. Eri asia tietenkin, jos yksinäisyydestä nauttii ja haluaa olla yksin. Ei siinä vielä mitään jos uuden vuoden istuu yksin kotona, mutta kun istuu kotona kaiken muunkin vapaa-ajan. Itse en myöskään välitä mistään ÖRVELTÄMISESTÄ ja ällöttää kuinka paljon kaupungissa liikkuu juntteja (täysin kännissä, housut puolitangossa, yäk) viikonloppuisin ja erityisesti tällaiseen "juhla-aikaan." Vaan olisi se kiva edes joskus päästä johonkin istuksimaan ja viettämään aikaa asiallisesti.
Taisi mennä pointti "hieman" ohi sinulta kun päädyit noin idiootimaiseen vastaukseen. Älä huoli. Et ole ainoa idiootti tässä maailmassa. Löydät varmasti kaltaistasi seuraa.
ei se känniäälilönä ole olla yhtään sen hauskempaa. kaduttaa vaan jälkeenpäin ja naamansa on menettänyt ja miettii miksi ei jäänyt vaan kiltisti kotiin vaan piti halajaa baariin kun muutkin olivat menossa
"Nykyään valtaosa ajattelee pinnallisen elämäntyylin olevan parasta mitä elämällä on annettavanaan."
Jos kaikki näin ajattelee - niin miksi kaikki ihmiset kaikkialla juuri tästä valittaa: siis kaikki ovat pinnallisia ja kaikki myöskin valittavat kun kaikki ovat niin hemmetin pinnallisia.
Minusta se on koomista :)
Kirjoitin "valtaosa ajattelee".
Valittaako tosiaan KAIKKI että kaikki ovat pinnallisia? En ole huomannut. Minusta valtaosa on pinnallisia välittämättä paskanvertaa koko asiasta. Ehkä olen sattunut vain väärien ihmisten seuraan.
uskon että kaikki ihmiset ovat pinnallisia. Sinä, minä, naapurin pena, kaikki ihmiset ovat pinnallisia, halusimme olla tai emme.
Eli mahdollinen erimielisyytemme on semanttinen.
(Jos se olisi semanttinen, tarkoittasi tämä, että käsitämme jonkun sanan tai termin eri tavalla kumpikin - kun taas nyt käytämme kummatkin aivan eri termejä.)
Mutta juu, tuo lauseesi vain jäi mietityttämään minua, koska uskon että me kaikki olemme ihan yhtä lailla pinnallisia; siksi minusta on niin hassua aina kun kuulen ihmisten valittavan siitä kuinka ihmiset tuppa oleen pinnallisia. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan kun katsot asiaa siitä perspektiivistä, että kaikki ihmiset todellakin ovat pinnallisia.
"kun taas nyt käytämme kummatkin aivan eri termejä"
Täh? Termihän on kokoajan ollut sama "pinnallisuus". Ymmärrämme sanan merkityksen erilailla joten erimielisyytemme on semanttinen.
"Mutta juu, tuo lauseesi vain jäi mietityttämään minua, koska uskon että me kaikki olemme ihan yhtä lailla pinnallisia"
Jos olemme mielestäsi kaikki yhtä lailla pinnallisia, merkitys, jonka annat sanalle "pinnallinen" on täysin yhdentekevä ja turha. Jotta termillä olisi jotain sisältöä, sen määritelmän tulisi olla suhteellinen eikä absoluuttinen.
Pitäisi varmaan miettiä, mikä sitä pinnallista sitten on: sinun käsityksesi pinnallisuudesta ilmiselvästi on, aloitusviestistäsi tulkittuna: ihmiset, jotka shoppailevat, juovat viinaa, ja elävät markkinatalouden mukaan ja puhuvat asioista kuten autoista, naisten rinnoista yms. "pinnallisista asioista", eivätkä välitä niistä syvistä henkisistä asioista, mitä elämä oletettavasti tarjoaa. Noh, kuitenkin näien, että sellaisia me kaikki olemme: me nukumme, heräämme, syömme kaupan ruokaa, joka on siinä prosessissa raaka-aineista kaupanhyllylle käynyt läpi kyseenalaisia keinoja, käymme ehkä töissä ja valmistamme tuotteita siellä, jotta saamme rahaa jolla voimme sitten ostaa niitä samoja tuotteita joita töissämme valmistamme, ja sitten vapaa-ajalla yritämme veilä saavuttaa onnellisuutta kukin eri keinoin. Mutta juttu on sama kaikilla, kaikki toimivat samalla tavalla pyrkien lopulta yhteen ja samaan päämäärään: löytää asioita, jotka tekisivät meidät onnellisiksi. Emme me oikeasti juurikaan kenestäkään muusta eroa - vain tavat jolla yritämme saavuttaa niitä onnellisia hetkiä, eroavat. Jotkut juovat viinaa, toiset lukevat Sartrea tai Kantia, ja taas jotkut käyvät shoppailemassa, kun vielä neljännet elävät boheemia elämää, napsivat valokuvia ja käyvät taidegallerioissa ammentamassa taiteen suloista viiniä (ja vielä jotkut löytävät mielihyvää itsensä kiduttamisesta).
Mutta kuitenkin perusasiat ovat täysin samat kaikilla, joten kaikki me olemme samanlaisia, oli ne keinot, joilla siihen samaan pyrimme, sitten miten erilaisia tahansa. Joten näin ollen: jos voimme sanoa että yksi ihmisryhmä on pinnallinen, täytyy kaikkien olla pinnallisia. Sillä, kuten sanoin: kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan täysin samanlaisia.
Jos siis joku kaipailee jotain syvempää henkisyyttä ja ihmettelee kun muut eivät tätä kaipaa, ion se vain tämän ihmisen keino tulla onnellisemmaksi.
Ja lopulta, mikä oikeastaan on sitä "syvempää henkisyyttä"?
Yksikertaistat ja yleistät asioita aivan liikaa, minkä seurauksena jätät huomioimatta monia seikkoja. En tarkoita syvällisyydellä mitään ylimaallista hihhulointia eikä homeostaattisten tarpeiden täyttäminen ole mielestäni pinnallisuutta. En oikein pidä henkisyys-käsitteen sekoittamisesta tähän syvällisyys-aiheeseen. Minusta syvällisyys voidaan määritellä ihan käytännöllisestikin, ilman mitään metafyysisiä horinoita.
Syvällisyys on sitä, että käyttää mahdollisimman paljon potentiaaliaan onnen tuottamiseen. Olet väärässä ajatellessasi, että on aivan sama miten onnen tuotamme. Ihminen on psyykkisesti kehittyinen elukka ja siksi on silkkaa elämän tuhlaamista tuottaa itselleen onnea samoin keinoin kuin psyykkisesti "alemmat" lajit. Muut elukat saavuttavat onnensa satunnaisella panolla, säännöllisellä ruoalla ja lajitovereiden seuralla. Ihminenkin voi tyytyä siihen, mutta kuten olen jo toitottanutkin, se on potentiaalin tuhlaamista eikä sitä siksi voi kutsua täysillä elämiseksi.
Onko tyytyväisyys siis kehityksen jarru ?
Jos itse voisin valita, niin valitsisin onnellisen elämän ravintonsa keräävänä alku- asukkaana, mieluimmin kuin jonain tietotekniikan guruna.
Jos ei ihmisessä ole pinnallissuutta, niin kuinka siihen saa kosketuksen?
Onko parempi olla tyytymätön viisas, vai tyytyväinen hölmö? Eikö voisi myös olla tyytymätön hölmö, tai tyytyväinen viisas? Ei kaikki rikkaat ole sairaita, köyhäkin voi olla sairas?
Aina välillä joku pinnallinen idiootti kokee valaistuksen ja saapuu tänne saarnaamaan, kuinka yksinäisyys pyhittää hänen henkevyyttään hänen henkevässä yksinäisyydessään, ja millainen pettymys huokuukaan, kun ei itämaan viisaat saavu lahjoineen, eikä enkelparvet laula ilosanomaa...
"Jos ei ihmisessä ole pinnallissuutta, niin kuinka siihen saa kosketuksen?"
Miksi kysyt?
"Onko parempi olla tyytymätön viisas, vai tyytyväinen hölmö?"
Henkilökohtainen valinta. Riippuu luonteenlaadusta.
"Eikö voisi myös olla tyytymätön hölmö, tai tyytyväinen viisas?"
Voisi.
"Aina välillä joku pinnallinen idiootti kokee valaistuksen ja saapuu tänne saarnaamaan, kuinka yksinäisyys pyhittää hänen henkevyyttään hänen henkevässä yksinäisyydessään, ja millainen pettymys huokuukaan, kun ei itämaan viisaat saavu lahjoineen, eikä enkelparvet laula ilosanomaa..."
Joo ne tyypit on todella rasittavia.
Olen samaa mieltä. Jos on kerran aivot ihmiselle annettu, niin mitä elämää se on jos vaan ryyppää jne. tuhlaa kaiken aikansa turhuuteen eikä koskaan opi mitään uutta. Kannattaa etsiä jotain syvempää elämästä eikä sen tarvi mikään uskontokaan olla..
Ei sitä aina jaksa olla niin henkevä. Mutta tässä nyt kuitenkin pari lainausta erään filosofian opetuksista;
Jos se,joka ryhtyy etsimään( totuutta), ei löydä itseään parempaa tai edes kaltaistaan kumppania, viettäköön hän lujana yksinäistä elämää. Henkisesti kypsymättömistä ei ole hänelle kumppaniksi.
On hyvä nähdä henkisesti kypsyneitä, heidän kanssaan eläminen on aina onnellista. Kun ei näe henkisesti epäkypsiä, on jatkuvasti onnellinen.
Henkisesti epäkypsien seurassa eläessään suree kauan. On aina tuskallista olla henkisesti epäkypsien seurassa, se on kuin olisi tekemisissä vihollisten kanssa. Viisaiden seurassa on miellyttävää se on kuin tapaisi sukulaisiaan.