Talouselämä 12/2004 - lyhennelmä
Reaalitaloudesta irtautuminen on tyypillinen kuplan merkki.
Tämä on hyvää aikaa välittäjille. Kauppa käy vilkkaasti.
Asuntojen hinnat keikkuvat 60 % korkeammalla kuin viisi vuotta sitten.
Hinnat ovat irtautuneet omille teilleen muusta reaalitalouden kehityksestä.
Tämä on tyypillinen kuplan merkki.
Asuntomarkkinat ovat kehittyneet vuosikausia reilusti myönteisemmin kuin
työllisyys, palkat, rakennuskustannukset ja toimitilamarkkinat.
Keinottelu tonteilla ja asunnoilla yleistyy.
Yhä useammat käsistään kätevät suomalaiset rakentavat
talon myydäkseen sen parin vuoden kuluttua eteenpäin.
Kansallisvarallisuuden arvo kasvaa kivasti, vaikka teemme vain kauppaa
keskenämme. Ulkomaista kysyntää asuntomarkkinoilla ei ole.
Kuplaa oirehtivat myös amatöörien ja ammattilaisten erilaiset asenteet.
Asuntosijoittajat ovat varuillaan. Toimistotalojen neliöhinnat ovat
laskeneet tasaisesti jo kolme vuotta.
Pankkien lainaneuvottelijat havaitsevat entistä useammin epärealistisia
suunnitelmia. Omistusasuntoon pyrkii möys sellaista väkeä, joka tyytyi
korkeampien korkojen aikana vuokra-asuntoon.
"Markkinoilla on sellainen tunnelma, että asunnot ovat loppumassa" sanoo
asuntomarkkinoiden veteraani Matti Inha.
Pääkaupunkiseuden omakotitalojen reaalihinnat hätyyttelivät kuplavuoden
1989 tasoa. Omakotitalot kallistuivat 27 % verrattuna muihin kuluttaja-
hintoihin.
Eräs ekonomi kertoo asuneensa kaksi vuotta omakotitalossa Nurnijärvellä.
Hän teki rajusti töitä rakennuksella ja maksoi parinsadan neliön talosta
tontteineen 200000 euroa. Samantasoisten talojen markkinahinta on nyt
samalla alueella 400000-450000 euroa.
Tasokas talo maksaa Helsingin seudulla enemmän kuin Brysselin tai Toronton
liepeillä. Suomen pääkauounkiseutu lienee maailman kalleimpia, jos asumisen
hintaa vertaa väkilukuun ja alueella toimivien kansainvälisten instituutioden
määrään.
Inha väittää, että privaatisti pankinjohtajakollegat ovat hänen kanssaan
samaa mieltä. Julkisuudessa pankit ja kiintestövälittäjät esittelevät kuitenkin
toinen toistaan auvoisempia näkemyksiä.
Inha kertoo ihmettelevänsä maan suurimman kiinteistövälittäjän Huoneistokeskuksen
tuoreinta barometrä, josta ei löytynyt varoituksen sanaa.
Arvoisat lukijat !
Kodit eivät Suomesta lopu. Uusien asuntojen tuotanto kiihtyy tänä vuonna
32000 kappaleeseen, ja asuntokanta kasvaa kovaa vauhtia. Muuttoliike pääkaupunki-
seudulle hidastuu. Vuokra-asuntojen saatavuus on parantunut.
Suomen pankin tutkija Takalakin on huolissaan erityisesti ensiasunnon ostajista
, koska asuntomarkkinoille tulon ajoitus määrää ratkaisevasti jopa henkilön
elinkaarivarallisuutta.
"Palkansaajien varallisuus on heikosti hajautettu ja altis riskeille,
koska asuntojen hinnat vaihtelevat paljon" sanoo Palkansaajien tutkimus-
laitoksen Petri Böckerman.
"Asumiseen käytetty raha on pois muusta kulutuksesta, esimerkiksi paljon
puhutuista palveluista".
Matalien korkojen ja veronalennusten synnyttämä ostovoiman kasvu valuu
asuntojen hintoihin. Asumisen kalleus heikentää työvoiman saatavuutta.
Palkankorotuspaineet kiihtyvät.
Jorma Piisinen alias Remontti-Reiska on sitä mieltä, että laatu rakentami-
sessa on vitsi.
Piisisen mukaan kaikki puhuvat laadusta, mutta kukaan kaupallinen rakentaja
ei siihen oikeasti pyri. Tämä johtuu siitä, että useimmat suomalaiset eivät
halua maksaa laadusta.
"Maan hintaa pidetään keinotekoisesti ylhäällä" sanoo Jorma Piisinen.
"LVI-alalla" on sellainen tilanne, että parhaat putkimiehet tienaavat yhtä
paljon kuin sydänkirurgit. Jossain mättää totaalisesti".
Säästöpankkiliikkeen hallituksen puheenjohtaja Hakala :
"Korkotaso ei voi juurikaan enää laskea. Minun mielestäni ei voi enää olettaa,
että hinnat nousevat. Pikemminkin edessä saattaa olla lasku. Korot kääntyvät nousuun
ja ostajat tulevat kriittisemmiksi. Kun kysyntä putoaa hinnat voivat pudota
hyvinkin nopeasti".
Reaalitaloudesta irtautuminen on tyypillinen kuplan merkki.
Tämä on hyvää aikaa välittäjille. Kauppa käy vilkkaasti.
Asuntojen hinnat keikkuvat 60 % korkeammalla kuin viisi vuotta sitten.
Hinnat ovat irtautuneet omille teilleen muusta reaalitalouden kehityksestä.
Tämä on tyypillinen kuplan merkki.
Asuntomarkkinat ovat kehittyneet vuosikausia reilusti myönteisemmin kuin
työllisyys, palkat, rakennuskustannukset ja toimitilamarkkinat.
Keinottelu tonteilla ja asunnoilla yleistyy.
Yhä useammat käsistään kätevät suomalaiset rakentavat
talon myydäkseen sen parin vuoden kuluttua eteenpäin.
Kansallisvarallisuuden arvo kasvaa kivasti, vaikka teemme vain kauppaa
keskenämme. Ulkomaista kysyntää asuntomarkkinoilla ei ole.
Kuplaa oirehtivat myös amatöörien ja ammattilaisten erilaiset asenteet.
Asuntosijoittajat ovat varuillaan. Toimistotalojen neliöhinnat ovat
laskeneet tasaisesti jo kolme vuotta.
Pankkien lainaneuvottelijat havaitsevat entistä useammin epärealistisia
suunnitelmia. Omistusasuntoon pyrkii möys sellaista väkeä, joka tyytyi
korkeampien korkojen aikana vuokra-asuntoon.
"Markkinoilla on sellainen tunnelma, että asunnot ovat loppumassa" sanoo
asuntomarkkinoiden veteraani Matti Inha.
Pääkaupunkiseuden omakotitalojen reaalihinnat hätyyttelivät kuplavuoden
1989 tasoa. Omakotitalot kallistuivat 27 % verrattuna muihin kuluttaja-
hintoihin.
Eräs ekonomi kertoo asuneensa kaksi vuotta omakotitalossa Nurnijärvellä.
Hän teki rajusti töitä rakennuksella ja maksoi parinsadan neliön talosta
tontteineen 200000 euroa. Samantasoisten talojen markkinahinta on nyt
samalla alueella 400000-450000 euroa.
Tasokas talo maksaa Helsingin seudulla enemmän kuin Brysselin tai Toronton
liepeillä. Suomen pääkauounkiseutu lienee maailman kalleimpia, jos asumisen
hintaa vertaa väkilukuun ja alueella toimivien kansainvälisten instituutioden
määrään.
Inha väittää, että privaatisti pankinjohtajakollegat ovat hänen kanssaan
samaa mieltä. Julkisuudessa pankit ja kiintestövälittäjät esittelevät kuitenkin
toinen toistaan auvoisempia näkemyksiä.
Inha kertoo ihmettelevänsä maan suurimman kiinteistövälittäjän Huoneistokeskuksen
tuoreinta barometrä, josta ei löytynyt varoituksen sanaa.
Arvoisat lukijat !
Kodit eivät Suomesta lopu. Uusien asuntojen tuotanto kiihtyy tänä vuonna
32000 kappaleeseen, ja asuntokanta kasvaa kovaa vauhtia. Muuttoliike pääkaupunki-
seudulle hidastuu. Vuokra-asuntojen saatavuus on parantunut.
Suomen pankin tutkija Takalakin on huolissaan erityisesti ensiasunnon ostajista
, koska asuntomarkkinoille tulon ajoitus määrää ratkaisevasti jopa henkilön
elinkaarivarallisuutta.
"Palkansaajien varallisuus on heikosti hajautettu ja altis riskeille,
koska asuntojen hinnat vaihtelevat paljon" sanoo Palkansaajien tutkimus-
laitoksen Petri Böckerman.
"Asumiseen käytetty raha on pois muusta kulutuksesta, esimerkiksi paljon
puhutuista palveluista".
Matalien korkojen ja veronalennusten synnyttämä ostovoiman kasvu valuu
asuntojen hintoihin. Asumisen kalleus heikentää työvoiman saatavuutta.
Palkankorotuspaineet kiihtyvät.
Jorma Piisinen alias Remontti-Reiska on sitä mieltä, että laatu rakentami-
sessa on vitsi.
Piisisen mukaan kaikki puhuvat laadusta, mutta kukaan kaupallinen rakentaja
ei siihen oikeasti pyri. Tämä johtuu siitä, että useimmat suomalaiset eivät
halua maksaa laadusta.
"Maan hintaa pidetään keinotekoisesti ylhäällä" sanoo Jorma Piisinen.
"LVI-alalla" on sellainen tilanne, että parhaat putkimiehet tienaavat yhtä
paljon kuin sydänkirurgit. Jossain mättää totaalisesti".
Säästöpankkiliikkeen hallituksen puheenjohtaja Hakala :
"Korkotaso ei voi juurikaan enää laskea. Minun mielestäni ei voi enää olettaa,
että hinnat nousevat. Pikemminkin edessä saattaa olla lasku. Korot kääntyvät nousuun
ja ostajat tulevat kriittisemmiksi. Kun kysyntä putoaa hinnat voivat pudota
hyvinkin nopeasti".
Vastaukset 21
Vanhimmat
sanotaan ettei kuplaa vielä ole mutta voi tulla jos ei jarrutella vähän
Onko omassa kämpässä järkeä?
yksi suosituimmista myyntiargumenteistahan on tällä hetkellä, että ei ole järkeä maksaa rahojaan vuokranantajalle. pääoman merkitys unohdetaan täysin.
etenkään rivi- tai kerrostalokämpässä ei välttämättä ole järkeä. vuokratarjontaa riittää yllinkyllin ja marhinaali omaan verrattuna aika pieni.
esim. jos vuokra on 600 euroo kuussa, niin omistuskämpässäkin asumiskulut olis varmasti vähintään 250-300 euroo kuussa. joten "tappio" on 300 - 350 euroo kuussa, joka tekee vuodessa 3600-4200. tommonen kämppä maksaa helposti tommoset 100 000 euroa. pitää olla aika tumpelo, että ei tommoselle summalle saa parempaa tuottoa muualta. lähes riskittömällä korollakin pystyy tohon. plus että olet vapaa vaihtaan kämppää tosta vaan ja pääoma on likvidissä muodossa.
kuinka moni vuokralla asuja sijoittelee rahoja suurin osa dokaa rahansa ja lapsille ei jää mitään
leipoo nyt rahaa, kun hinnat romahtavat.
itse perustelen omistusasumistani seuraavasti.
-Ei perinteisiä vuokraslummeja
-Kartutan omaa varallisuuttani aika huomaamatta
-Päätän itse omasta asumisestani
-Saan vaikka juurtua omaan asuntooni mitä vuokrakämpässä ei voi tehdä (tai voi mutta voi joutua irtirevityksi omilta juuriltaan)
Taloudellisesta puolesta.
Kun olet hakenut lainan pankista ja ostanut asunnon, on tilanne seuraava: Asumisesi maksaa ainoastaan sen minkä korot ja vastikkeet maksavat (itselläni alle 400 e/kk). Lainan lyhennystä ei voi varsinaiseksi kuluksi laskea koska se on selkeää säästöä. Se vaan että se on sitten pakollista säästöä koska se lopullinen säästö on jo etukäteen käytetty.
Vastaavanlainen tilanne vuokra-asujan kannalta olisi se, että vuokran maksun jälkeen laitat vielä monta sataa euroa säästöön odottamaan jotain tulevaa hankintaa. Yleensä se on sitten se etelänmatka tai auto johon se säästö sitten menee mutta kaikki tyylillään.
En tarkoita tuomita vuokra-asumista mitenkään, omista valinnoista siinä on kyse. Itselle tämä sopii kun ei toi säästäminen muuten oikein sujuisi...
100000e odottamassa sitä "parempaa" sijoitusta?
Laskeppa paljonko sun reaalimenot ja lopullinen oma pääoma on kun ensin otat 100000e lainaa ja sitten seisotat 100000e jollain tilillä "tuottamassa" JA maksat samaan aikaan vuokraa. Jos tämä olisi automaatti, kaikki tekisivät sitä...
Asunnossa on se hyvä puoli että sen arvo nousee (toivottavasti). Siitä se tili lopuksi tulee (okei, perillisille viime kädessä).
Jos ja kun hinnat romahtavat. Kansallisvarallisuutemme romahtaa, kun lopetamme toisillemme paljon maksamisen.
Karttuu vain työtä tekemällä, ei hintakuplalla.
Huono laatu rakentamisessa ei kartuta varallisuutta. Katso Remontti-Reiskan kommentti alkuperäisestä.
omassa kämpässä järkeä. Pääkaupunkiseudulla vuokrat liikkuvat vähän alle 1000€/kk ja samalla rahalla lyhentää noin 170k€ lainaa sekä maksaa vastikkeet. Ja puhe siis suunnilleen saman kokoisista kämpistä. Se on sitten oma asia, haluaako maksaa korkoja pankille ja pikkuhiljaa kerätä omaisuutta vai maksaa rikastuttaa vuokranantajaa..
Se on eri asia, jos työ/henk.koht. tilanne vaatii nopeaa liikkuvuutta, omasta kämpästä ei ihan hetkessä pääse välttämättä eroon..
150-170 tuhannen (pyynti)hintaisen, n. 100 neliön 1970-luvulla rakennetun kerrostaloasunnon vastike voi hyvinkin olla luokkaa 300-400 euroa. Ja siihen vielä päälle vesimaksua 15 egeä per nenä. Eli eipä enää tonnista jää tarpeeksi lyhennyksiin 170 keuron lainalle.
On se vaan kumma kun omistusasuntojen kohdalla unohtuupi monesti se, etteivät ne asumisen kustannukset lopu siihen pelkkään lainanlyhennykseen. Ei silti, hyvä asumismuoto kaikille tietyin edellytyksin.
Näitä varoituksia on jo aika paljon, Hypo, Mtv3, Kauppalehti, The Economics ja Taloussanomat jne. jne.
Mutta ihan hyvin, lukekaa lisää Talouselämästä.
Todella asiallinen juttu.
Valtion väliintulosta puhuminenkin voisi mullistaa markkinat.(Talouselämä)
Hinnat romahtaa. Per...le.
Uskomaton juttu. Amis-tasolla nostettu hinnat pilviin. Kun korko nousee, on todellisen rysäyksen paikka.
Helsingin seudulla tulotaso on aivan toinen, siellä nousun voi jotenkin edes ymmärtää, mutta Lahdessa väkiluku ei ole noussut sitten vuoden 1975 (alle 100000 asukasta forever).
Historia toistaa itseään.
Länsikauppa seis, 80-luvun lopulla idänkauppa.
Työllisyys alenee täysin identtisesti.
Romahdus todella lähellä, olethan realisoinut
asuntosi.
Autoja ja veneitä sai melkein ilmaiseksi. Nyt vielä Saksan tuonti tehostaa vaikutusta. YES.
Mä olen suunnitellut v-95 -99 omakotitalon tuontia saksasta. Ne on siellä aika hyväkuntoisia kun talvetkin on leudonpia kuin suomessa. Ison 300 neliöisen Baijerilaishuvilankin saa jo 30 000 erkillä, kaupan päälle vielä 10 metriä pintamaata tontilta. Tämän päälle vielä rekisteröinti suomessa ja koko roska siihen oopperatalon viereen lahden rantaan. Saavat toiset kateellisena katsella kun käyskentelen oman tax free taloni kuistilla ja hörpin halpaa saksalaista olutta (talo on tietysti ladattu halpaa ööliä täyteen saksassa). EU rules!
Rakennustarvike ja talopakettiralli alkaa toukokuun alussa.
Mikä on tilanne. Hyvältä näyttää.
Rekka tilataan heti toukokuun alussa.
Juuri YleX:n uutisissa:
Velkajärjestelyjen määrä on viime vuonna noussut hurjasti. Hakemusten kokonaismäärä on 4300 ja kasvua edellisvuodesta 1500!!! Keskimääräinen velka on 70000euroa.
Ei tarvi arvata mitä tapahtuu kun korot nousee 2% yksikköä.