Tultiin tyttärien kanssa Kanarialta toissa yönä. Finnmatkojen viikon reissu Puerto Ricoon. Mä en edes haistele tuulia lounaasta ja karttakirjastani vedän koko saariryhmän mustalla tussilla. Siinä teille sitten sitä tarujen kadonnutta Atlantista!!! No, mutta hupsis: Upposi muutama lentokenttävirkailijakin. Toivottavasti ainakin se paska, joka ei ymmärrä, että kapsäkki ja sen omistaja pannaan loogisesti ajatellen samaan koneeseen.
Jo matkaa vartessani kerroin ystävälliselle Finnmatkojen virkailijalle, että jalkani on leikattu ja polvissani nivelrikko, että hissi olisi niinkuin välttämätön. Eikä niitä portaitatakaan mielellään paljon, eikä minimarkettiin kovasti matkaa ja uima-allas hotellilla. Kiitos etukäteen. Ja liput ym. rekvisiitta kotiin postitettuna, kun ei ole tota tulostinta. Kiitos vielä kerran. (Varauksen tein 13.11.2009 ja lähtö oli 23.12.2009.)
Lasku tuli kuin ohjus suunnilleen seuraavana päivänä. Mutta lippua sainkin sitten metsästellä oikein urakalla. Kiivasta meilailua ja soittelua. Kunnes he TEKIVÄT POIKKEUKSEN (!) ja sain vihdoin lipun perjantaina kun lähtö oli keskivikkoaamuna.
Ja perille tultiin neljä tuntia myöhässä, jolloin hotellin miniminimini-market oli lyönyt jo luukun ovelle. Respa antoi ystävällisesti meille kolmelle iltapalaksi ja aamiaiseksi yhden vesipullon.
Haluaisin tavata sen hotellin suunnitelleen arkkitehdin. Tais sen edellinen duuni olla Perussa laamojen ja vuorikauriiden suojelualueen suunnittelu. Ja koko hökötyksessä ei ollut minkään valtakunnan logiikkaa. Huoneemme oli 301 eli siis kolmannessa kerroksessa. Eikö vain? No, minä nyt olenkin käynyt kouluni vaan Suomessa. Se menee näin: Ensin ajetaan hissillä neljänteen kerrokseen, sitten kävellään koko hotellin mitalta rappusia läpi toisten huoneiden terassien, tullaan talon päähän ja laskeudutaa noin puolitoista kerrosta rappusia, noustaan pari kerrosta rappusia, huomataan olevamme huoneen 502 edessä ja laskeudutaan vielä kerros ja siellä se on: huone 301. Olishan se nyt pitänyt ymmärtää!
Aamulla kosteista petivaatteista noustessani lähdin sinne mini-markettiin. Kaksi 5 litran kanisteria vettä ja pari kassia ruokaa. Ja edellä kuvattujen manööverien seurauksena jalka petti niissä 500 sadassa rappusessa. Nilkutin huoneeseen ja pyysin tyttöjä hakemaan ostokset. Sitten soittamaan tohtori hotellihuoneeseen, joka paikkasi nilkan ja määräsi kipulääkettä. Uima- ja rappusissakulkukielto (hah).
Tytöt kulkivat kahdestaan rannalla yms. sellaista ja minä makasin hotellihuoneessa lukemassa.
Sitten niistä umpikosteista pölypunkkipetivaatteista sain keuhkokuumeen. Taas tohtori Jose määräsi lääkkeeitä. En muista, koska olisin ollut niin julmetun kipeä.
Vaikka matkalaukut ovat edelleen saamatta ja kaikki kosteat vaatteet homehtuu siellä, itkin ilosta kun pääsin kotiin.
Kotona tarkistin, missä suunnassa Kanarian saaret on asuntoomme nähden, jos tulee noita ilmavaivoja. Että tietää mihin pyllistää.
Jo matkaa vartessani kerroin ystävälliselle Finnmatkojen virkailijalle, että jalkani on leikattu ja polvissani nivelrikko, että hissi olisi niinkuin välttämätön. Eikä niitä portaitatakaan mielellään paljon, eikä minimarkettiin kovasti matkaa ja uima-allas hotellilla. Kiitos etukäteen. Ja liput ym. rekvisiitta kotiin postitettuna, kun ei ole tota tulostinta. Kiitos vielä kerran. (Varauksen tein 13.11.2009 ja lähtö oli 23.12.2009.)
Lasku tuli kuin ohjus suunnilleen seuraavana päivänä. Mutta lippua sainkin sitten metsästellä oikein urakalla. Kiivasta meilailua ja soittelua. Kunnes he TEKIVÄT POIKKEUKSEN (!) ja sain vihdoin lipun perjantaina kun lähtö oli keskivikkoaamuna.
Ja perille tultiin neljä tuntia myöhässä, jolloin hotellin miniminimini-market oli lyönyt jo luukun ovelle. Respa antoi ystävällisesti meille kolmelle iltapalaksi ja aamiaiseksi yhden vesipullon.
Haluaisin tavata sen hotellin suunnitelleen arkkitehdin. Tais sen edellinen duuni olla Perussa laamojen ja vuorikauriiden suojelualueen suunnittelu. Ja koko hökötyksessä ei ollut minkään valtakunnan logiikkaa. Huoneemme oli 301 eli siis kolmannessa kerroksessa. Eikö vain? No, minä nyt olenkin käynyt kouluni vaan Suomessa. Se menee näin: Ensin ajetaan hissillä neljänteen kerrokseen, sitten kävellään koko hotellin mitalta rappusia läpi toisten huoneiden terassien, tullaan talon päähän ja laskeudutaa noin puolitoista kerrosta rappusia, noustaan pari kerrosta rappusia, huomataan olevamme huoneen 502 edessä ja laskeudutaan vielä kerros ja siellä se on: huone 301. Olishan se nyt pitänyt ymmärtää!
Aamulla kosteista petivaatteista noustessani lähdin sinne mini-markettiin. Kaksi 5 litran kanisteria vettä ja pari kassia ruokaa. Ja edellä kuvattujen manööverien seurauksena jalka petti niissä 500 sadassa rappusessa. Nilkutin huoneeseen ja pyysin tyttöjä hakemaan ostokset. Sitten soittamaan tohtori hotellihuoneeseen, joka paikkasi nilkan ja määräsi kipulääkettä. Uima- ja rappusissakulkukielto (hah).
Tytöt kulkivat kahdestaan rannalla yms. sellaista ja minä makasin hotellihuoneessa lukemassa.
Sitten niistä umpikosteista pölypunkkipetivaatteista sain keuhkokuumeen. Taas tohtori Jose määräsi lääkkeeitä. En muista, koska olisin ollut niin julmetun kipeä.
Vaikka matkalaukut ovat edelleen saamatta ja kaikki kosteat vaatteet homehtuu siellä, itkin ilosta kun pääsin kotiin.
Kotona tarkistin, missä suunnassa Kanarian saaret on asuntoomme nähden, jos tulee noita ilmavaivoja. Että tietää mihin pyllistää.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vilpitön pahoitteluni.
Joku tolkku pitäisi olla epäonnellakin.
On hyvä, että kirjoitit palstalle.Osaapi muut reissua suunnittelevat varoa, eivätkä luottaisi
matkatoimistojen myyntipuheisiin. Nykyajasta puuttuu moraali täysin, oleellista on poimia
maskustajien rahat mahdollisimman vikkelästi. Myyty tuote on sen jälkeen toisarvoista niinkuin
asiakaskin.
varasit matkan Puerto Ricoon, jos vähänkään katsot esitteitä siellä on korkeuseroja.
Miksi sitten et ottanut tyttöjä mukaan kauppaan, hehän jaksoivat hakea kassisi kuitenkin.
Miksi ostit kerralla koko viikon vesivaraston 2 x 5 l ja ruokaakin saa vähitellen,
Hotelleista on kuvaus esitteessä ja siitä myös hahmottaa millainen rakennus on.
jos tosissasi kirjoitit tämän niin tuolla asenteella ei kannata matkailla
Mun tyttäret on nuoria aikuisia, jotka juovat vettä Suomen oloissakin kaksi litraa päivässä. Ja ymmärtävät helvetin hyvin lämpimän ilmaston vaikutuksen nestetasapainoon. Limua eivät juurikaan juo. Syövät hedelmiä. Molemmat hoikkia ja terveitä. Ja kun kaupasta tuo jotain kotonakin (nuorempi asuu vielä luonani), niin hedelmät on kilotavaraa, vihannekset on kilotavaraa, rasvatonkin maito painaa kilo/litra, jauheliha sekä mysli painavat sen, mitä pakkaus ilmoittaa, jne. Jos ostaisin vain kauraryynejä ja makaronia, ei ehkä painaisi niin paljon.
Eli tottakai ostin sellaisia elintarvikkeita, joita tiesin tyttöjen syövän.
Enkä viitsinyt herättää heitä, koska olivat väsyneitä roudattuaan minunkin matkalaukkuni siinä "miljoona, miljoona, miljoona-porrasta"-operaatiossa. Etsi hotellihuone.......Hyde and seek.
Älä siis arvioi toisten veden käyttöä. Loppujen lopuksi joimme viikossa 30 litraa vettä. Osa tietenkin ruuanlaittoon.
Jos itse nesteytät itsesi viinalla, se on sinun asiasi.
Noin tyhmiä turisteja Suomessa ei voi olla enään vuonna 2010.
Puerto Rico:n korkeuseroista on kirjoitettu matkaesitteissä metritolkulla.
Invalidien on syytä valita lomakohde maaston mukaan.
Suosittelen esim. Härmän Kuntokeskusta.
Etelä-Pohjanmaalla on nimittäin melko tasaista.
...naurusta kiemurtelun jälkeen täällä jetlagissani. Toivon että ketjun aloittaja seuraavalla matkallaan tulee yllättymään vain iloisesti, minne matkansa suuntaakaan. Itse toivoisin hänen kirjoittavan kolumnia hesariin. Voisin taas tilata sen.
Kyllä me netissä seikkailtiin ja kohteita katsottiin (videot on aina niin hauskoja, kun ne osaa rytmimusiikin tahdissa kuvata sitä ainoaa palmua), mutta vuodenajan ja budjetin vuoksi tytärkin sanoi, että soita äiti suoraan matkanjärjestäjälle niin kuin ennenkin. Ja aiemmin olemmekin saaneet sitä, mitä on toivottu.
Ja minä aina aloitan kaupanteon ilmoittamalla sen, mitä minä haluan ja sitten ryhdymme säätämään kohdetta ja ajankohtaa. Sitten kysyn hinnan. Ja katson sitten lähdetäänkö. Tämä on siis "sitten-marssijärjestys".
Meitä sitoi ajankohta minun työni ja tyttöjen koulujen takia.
Ja kun kuulin että lennolle on enää viisi paikkaa, otin sen. Ajattelin, että jos kerran hotellissa on hissi ja uima-allas, minun ei todellakaan tarvitse sen kummemmin kiipeillä. Ja hotellin minimarketista kuvittelin saavani evästä sen verran, että sitten kunnon ruoka syötäisiin keskustassa. Vaikka taksilla mennen.
Tosin taksilla kuljin vain neljä kertaa: kaksi kertaa apteekkiin ja kaksi kertaa apteekista hotellille. Jos nyt yritän olla pokkana ja keksiä jotain positiivista; taksi on halpa. Nyt kun henki kulkee, rupeaa jo naurattamaan.
Siis koko jutun uskomattomuus. Toisaalta mulle yleensä sattuu ja tapahtuu muutenkin ihan uskomattomia juttuja, joihin en todellakaan ole myötävaikuttanut.
Jengi nauraa kippurassa ja minä kerron ihan tosissani, mitä taas on tapahtunut. Enkä ole oikeasti tyhmä, typerä kylläkin, ajoittain. Vissi ero.
Olen aiemminkin kokenut vähemmän onnistuneita lomia Espanjassa, mutta en koskaan Kreikassa. Budabest oli katastrofi. Tallinnaan en mene vaikka vietäisiin. Siis toista kertaa. Enkä Tukholmaan. Enkä Norjaan. Enkä Kuusamoon. Piste.
Ja mun matkojen tarkoitus oli viedä lapseni aurinkoon. Itselläni ei niin väliä. Paitsi silloin kun sattuu.
Ja sinä joka kärsit siitä jetlagista, toivottavasti hymysi ei kuitenkaan ole hyytynyt tänne lumeen. Ja muksukin käski mun kirjoitella kolumneja. Hassua.
Mun Espanjan jäljiltä vitivalkoinen naamani hyytyy tuolla ulkona ikihymyyn. Jess.
Kun matkalaukku toimitettiin kolme päivää paluumme jälkeen, kissamme repi sen palkeenkielille. Siis oli samaa mieltä minun kanssani tästä reissusta. Taisi toki miettiä herneessään, että rikotaan äidin laukku, niin sitten.......En usko, että se karvakasa pääsi oikeastaan niin pitkälle ajatuksissaan. Hah, hah, mä voin ostaa uuden laukun. Ja seuraavaksi se on neonvihreä tai jotain yhtä kamalaa. Erottuuhan hihnalta heti, ettei tarvitse 1 1/2 tuntia tutkia turhaan mustia ylitäytettyjä kapaaseja. Ja seuraavaksi aiheutan skandaalin istumalla itse hihnalle pyörimään, jotta saan empiiristä todistusaineistoa matkatavaroiden matkasta. Ehdottoman tieteellistä.
(Sattuukohan ne mustat kumilärpyttimet naamaan?)
Matkustelkaa ihmeessä te ns. asiantuntijat!!!
Oli kiva että taustoitit lisää. Vastauksia katellessa tuli mieleen että harmittelin suotta.
Vaan eipähän hätiä mitiä. Tunnen tilanteita,ei tosin matkailusta, joissa tietyt sattuman lait
osuu pahimman jälkeen. Kaikki ymmärtää epäonnen hetkellisesti, mutta jo pari mustaa päivää,
niin ruvetaan kattomaan että onkohan tuo "normaali" ihminen.
Laukun väri on optimaalinen talvella ja Finnairilla. Mikäli liikut paljon, suosittelen sateliitti
paikanninta
suunnitella lomasi huolellisemmin ja varata ajoissa, mikähän siinä noin laskien ainakin kuusi epäonnistunutta lomaa tai enemmänkin jos Espanjassa useampi ja paikkoja minne et uudelleen mene, montako onnistunutta lomaa, yksi vai?
Minulla ei ole yhtään epäonnistunutta lomaa eikä paikkaa jonne en menisi uudelleen, lomia ei nyt niin mahdottomasti ole, parikymmentä eri maata.
Olisiko omassa käyttäytymisessä ja asenteissa korjaamisen varaa, mielestäni kyllä jos tuo juttu on totta.
vain kerran kaupassa, yhdessä hotellissa ja lääkärissä ja apteekissa ja omassa huoneessa ja hiukan lentokentällä. Relaa hiukan:) Ymmärrän kivun ja säryn. Itse olisin yrittänyt saada toisen hotellihuoneen.
Itse olen selkävammainen ja hyödynnän nuo alaikäiset poikani ilman syyllisyyttä. Kaupassa käydään yhdessä ihan kotimaassakin ja mun ei anneta mitään enää kantaa. Näin on ollut jo monta vuotta. Limua ei meilläkään juoda.
Monesti on käynyt niin, että jos lento on yöaikaan perillä niin saapi syödä sormiaan ennen aamupalaa, ellei ota varuilta jotain evästä mukaan. Lentojen jälkeen ei aina jaksa lähteä ravintolaa tai kauppaa etsimään. Nyt olen varannut lennot niin, että ollaan aamusella kohteessa.
Oma asenne vaikuttaa ihan ratkaisevasti loman onnistumiseen. Tiukimmilla ihmisillä palaa käämit joka tilanteessa ja niitä "tilanteitakin" tuntuu olevan sitten ihan koko ajan ja aina. Elämä on niin extreemiä että.
Boikottiin ei olla laitettu mitään kohdetta tai edes hotellia vaikka on murkut ja liskot pyörineet joskus kilvan seinillä ja vähän sängyssäkin. Leivästäkin joskus löytyi pienen pieniä murkkuja. Paahtamalla kuolivat;). Avain katkesi Thaimaassa lukkoon ja korjausta luvattiin "ten minits" meni kaksi tuntia. Maassa maan tavalla. Eurooppa ei kovin kiehdo talvikohteena vaan käymme silloin Aasiassa.
Kannattaa ryhtyä nyt jo tutkailemaan seuraavaa reissua ja selvitellä, että minkälaista maastoa siellä on jne. Onko vieressä tai alakerrassa mölyisä ravintola jne?
Me tulimme Kyprokselta heinäkuussa ja samantien aloin viritellä helmikuun reissua Thaimaahan. Luin keskusteluja ja laitoin itsekin hiukan kyselyä joistain asioista. Sitten vaan lennot ja hotellit, joita on kyllä niin pirusti, että meinasi happi loppua. Hotelleilla on nettisivut ja niistä sitten tietoa tutkailemaan.
Toivon mukavempia reissuja tulevaisuudessa. Toki matkailu helpottuu jos ei ole montaa kohdetta, joista valita;)
Osta kova laukku niin ei kissa revi. Laita laukku pois kissan kynsistä, ettei mene laukkuun pissimään. Tsemmpiä jalan parantumiseen.
varmaankin Kuusamo, Tukholma, Tallinna, Budabest ja Norja kiittää - ettet mene toista kertaa
Mulle soitettiin Finnmatkoilta ja tiedusteltiin tarkemmin palautteestani. Olivat pahoillaan ja ovat laittaneet infoa kyseiseen hotelliin. Samoin oppaiden päiväkirjamerkinnät tukevat kertomustani. Matkatoimistolle oli vain yllätys tämä siivoojien puute. Kun itse jalka paketissa moppasin lattioita. Ja kuinka veivät lähtöä edeltävänä päivänä pyyhkeet pois (kävivät viikosa siis kaksi kertaa), eivätkä tuoneet uusia tilalle.
Myönsivät, että hotellin esittely netissä on puutteellinen, eikä anna oikeaa kuvaa todellisuudesta.
No, sen reissun unohdan/muistan, riippuen siitä, mihin ko. muistoa tarvitsen.
Ja haukkukaa muut rauhassa, kun kerran kaiken tiedätte.
Mutta jos jokunen torakka katosta naamalle tippuu, se ei pilaa lomaa vielä. Eikä pelkkä siivoojan puute, eikä muukaan yksittäinen "vastoinkäyminen". Täytyy hyväksyä tietyt asiat kun reissuun lähtee. Varsinkin erilaiseen kulttuuriin.
Vaan kun kaikki saatanan paska kaadetaan kerralla niskaan, luulisi ketä tahansa vitutttavan. Kumma etten sure niinkään sitä julmettua rahan menoa, vaan sitä viikon surkeeta oloa. Josta olen nyt vasta toipumassa. Kohta toinen lääkekuuri loppuu ja jalka on edelleen paketissa.
Olet sujuva sanan käyttäjä, hienoa !
Olen siinä samaa mieltä kanssasi, että palautetta pitää antaa ja mieluummin heti.
Muistaa pitää myös se positiivinen palaute jos siihen on aihetta.
Tätä oli kiva lukea vaikkei asiat niin mukavia olleetkaan.
Täällähän on tuo matkakertomus osastokin, kirjoittele sinne lisää matkoistasi
...matkanjärjestäjän paikalliselle edustajalle ja oppaalle HETI? Kas kun eivät vaihtaneet teitä toiseen hotelliin.