Sitä aina miettii tulevoo näin vuon vaihteessa. Kuitennii kuavilaisessa piätöksenteossa heilurin käätöllä on ollunna ainai 30 vuotta taaksepäin ulottuvat juuret. Jossain keskustelussa väittäät heilurin tuas tulleen muotiin kuluvalla valtuustokauvella. Vaikka heiluriin perustuvaan piätöksentekkoon ei liittyisikään mittäin loistokkaita nimiä, on heilur on ollunna kuavilaista piätöksentekkoo ohjoova väline.
Kuten muihennii ennustus- ja mututuntuma menetelmiin avulla, on johtava politikko voenna onkia tiedonmuruja alitajuisen valtavasta tietomäärästä nimenommaan heilurilta kysymällä. Tos`asiahan on, että virkamiehet antaat jatkuvasti numero ja kirjotettua tietoa mutta se ei mäne jostain syystä korvasta sissään tai ei jiä sinne korviin välliin tai sittä se unohettaan. Heilurin antamat vastaukset oovat olleettii ainoita totuuksia joilla on suatuna uusia näkökulmia erilaisiin johtavoo politikkoo askarruttaviin ongelmiin tai palauttaa mieleen jo vuokymmenniin takasia asioita ja elämee ennenaikaan.
Heilurilla ennustaminen on ollunna niin hauskoo, mutta oovat istunna täkeenä kuin kissat paskalla. Piätöksenteko on ollunna tos summittaista kuin johtava polliitikko on halunna sen olevan. Heiluri on tarjonna mahdollisuuden pysyvä hallituspallilla ja sillä voenna yhtä hyvin kahtoo tulevan viikon lottonumeroita kuin kysellä kysymyksiä edellisistä elämistä. Selekeissä kyllä- tai ei-vastausta kaipaavissa kysymyksissä heiluri on ehkä yksi selkeimmistä tavoista suaha vasttaus juur siihen mustavalakeeseen mualimmaan. Esmerkiks otetaanko oma koulu. otetaanko oma keittiö. ollaanko itsenäinen kunta,
Kuavin piätöksenteon ohjaksena heiluri on ollunna myös erityisen kiinteästi kytköksissä kysyjään ihteensä.
Siksi oikeanlaisen heilurin valinta onnii ollunna erityisen tärkeetä ja sen pitännä olla käyttäjälle mieluinen jotta sitä passoo heilutella. Sen avulla voijaa n todellakkii sillätapaa miäritellä kuntalaevan suuntaa. Sillä on etitty vastauksia unettommiin öehin ja jos on hajamielisyyttä essiintynnä, niin on voenna ehtiä vaekka kadonneita mersun avvaimia tämän heilurin avustuksella. On myös tiijetty etukätteen vessaan männessä että kumpiko tulloo.
Kuten muihennii ennustus- ja mututuntuma menetelmiin avulla, on johtava politikko voenna onkia tiedonmuruja alitajuisen valtavasta tietomäärästä nimenommaan heilurilta kysymällä. Tos`asiahan on, että virkamiehet antaat jatkuvasti numero ja kirjotettua tietoa mutta se ei mäne jostain syystä korvasta sissään tai ei jiä sinne korviin välliin tai sittä se unohettaan. Heilurin antamat vastaukset oovat olleettii ainoita totuuksia joilla on suatuna uusia näkökulmia erilaisiin johtavoo politikkoo askarruttaviin ongelmiin tai palauttaa mieleen jo vuokymmenniin takasia asioita ja elämee ennenaikaan.
Heilurilla ennustaminen on ollunna niin hauskoo, mutta oovat istunna täkeenä kuin kissat paskalla. Piätöksenteko on ollunna tos summittaista kuin johtava polliitikko on halunna sen olevan. Heiluri on tarjonna mahdollisuuden pysyvä hallituspallilla ja sillä voenna yhtä hyvin kahtoo tulevan viikon lottonumeroita kuin kysellä kysymyksiä edellisistä elämistä. Selekeissä kyllä- tai ei-vastausta kaipaavissa kysymyksissä heiluri on ehkä yksi selkeimmistä tavoista suaha vasttaus juur siihen mustavalakeeseen mualimmaan. Esmerkiks otetaanko oma koulu. otetaanko oma keittiö. ollaanko itsenäinen kunta,
Kuavin piätöksenteon ohjaksena heiluri on ollunna myös erityisen kiinteästi kytköksissä kysyjään ihteensä.
Siksi oikeanlaisen heilurin valinta onnii ollunna erityisen tärkeetä ja sen pitännä olla käyttäjälle mieluinen jotta sitä passoo heilutella. Sen avulla voijaa n todellakkii sillätapaa miäritellä kuntalaevan suuntaa. Sillä on etitty vastauksia unettommiin öehin ja jos on hajamielisyyttä essiintynnä, niin on voenna ehtiä vaekka kadonneita mersun avvaimia tämän heilurin avustuksella. On myös tiijetty etukätteen vessaan männessä että kumpiko tulloo.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ennustoo eukkoen heiluriloesta,niistä jotka roekkuu siinä kaolan ja navan välissä.
Niitä kun seoraelet niin vot,ruppee justiisa selevijämmään tulovan vuojen talloosarvijo.
Jos vielä erehyt sanomaan eokkos selässä rotkuillessa,jotta "nuapurin emännällä tuntuuvat paljo kiinteemmiltä",nii ruppee justiisa kaekki epätietosuuvvet seleviimmään.
Ee tarvihe vuojen loppuun asti mänö- ja tuloarvijoo jännittee.
Jotta,kokkeileppa tuota!
Vuosi on vaihtunut ja on syytä tarkastella mennyttä. Demokratia maksaa aina se on varmasti kaikille selvä, mutta mitä maksaa Kaavilainen sovellettu näennäisdemokratia.
Esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Jorma Räsänen on nostanut vuonna 2009 Kaavin kunnalta kokouspalkkioita ja matkakorvauksia 10000 euron (60000 mk)verran. Jorma asuu noin 1km päässä kunnantalolta ja matkakorvauksia on tuhansin kilometrein.
Kulut ovat jo sitä luokkaa että voidaan puhua todella pikku pormestarista. Näin kiristyneen talouden ja laman johdosta varmaankin kuntaan hankitaan kunnanhallituksen puheenjohtajan käyttöön oma auto esim. kaksiovinen Ford Datsun joka voi olla kotipalvelun käytössä silloin kun se mahdollisesti joutaa pääkäyttäjältä.
Tuhannet kiitokset vielä Jormalle ansiokkaasta työstä jonka ansiosta saamme maksaa tänä vuonna esimerkiksi puoli prosenttiyksikköä ylimääräistä kunnallisveroa vesisotkuista, ja tulihan nyt lisäksi tasauslaskutkin jossa oli ihan mukava ja mieltä ylentävä lisä veden käyttäjille.
Näin meillä eletään komiasti kun ei ole pula rahasta eikä järjestä, ei sitten ensinkään.
joko kokkeilit tuota talloosarvijon tekemistä eokkos heeluriloesta?
Vaekka,eepähän tuota tiijjä,liekkö sulla eokkoo ollenkaa.Vuan jos ee satu olemmaan ommoo,voepi sitä nuapurinnii eokolla ennustoo.Monasti suapi paremmat kyyvvit,kun omalla,jos näen leekkisä kevennys tähän sallittannoo.
Vuan oes se varmaannii melekosta,jos kunnahhallituksen kokkooksessa tehtäs putjetti tällälaella ennustamalla heelurin liikkeitä.
Mitenkäs sittä,jos toenen vatkoes toeseen suuntaan,ku toenen?
luatia mänöjä ja tuloja.
Mitenkähän moni kehtoes ruveta kunnallisvualiehokkaaks,jos tämmösiä oes kokkookset?
Suattas olla tunkua puolueisiin,toesaalta suattas tulla monta mielenkiintosta uuttakii puoluetta.
Vuan entäs sittä,kun vastapeluriks sattus semmonen oekeen rupsahtanu ja roekkuvilla läskilöellä vuorattu valtuuston jäsen?
Toesaalta,suattas valtuuston kokkoospäevinä olla lehterit täännä kiinnostunneita kuntalaesija.
Pitäsköhän pirruuttasa ruveta ehokkaaks,eehän sitä millonkaan tiijjä,minkälaesiks ne kokkookset muuttuu?
PALJOONKO ALIJIÄMÄN MIÄRÄ MÄNNÖÖ?
näätästää mänövän jonniivverran pakkaselle.Eelen eokon kansa ruvettiin talloosarvijoo rätnäelemmään ja niinsanotusti takkoopäen.Siinä ku aekase oltiin rotkuiltu,nii tulj mieleen,jotta pirruutan vähä eokkoo.Minä siinä tissilöetä kokkeillessan sanomaa,jotta "nuapurissa ne ee vielä emännällä roekukkaan näen,jotta olalle tarvii heet....".
En kerennä laasetta loppuun sannoo,ku emäntä juutas alotti semmosen roteon.Siinä mäntiin pitkin torppoo,välillä eokko ryykäs kellariinnii,minä topakasti selässä.Siellä käätiin kiäntymässä ja eekun rappuset ylös vinnille.Kiänty vinnillä nii topakasti,jotta meenas jo pittee piästee irti.Jalat roelas pitkin seenustoeta,kun eokko tormaeli.Siitä mäntiin sitte tuas alakertaan.Jotennii jossaevvaeheessa piäs munat (vitjamuna ku oon) jiämään rappusten kaeteen ja seenän välliin.Siinä se tulj meekälkäeselle justiisa piätepysäkki.
Siinävaeheessa eokko huomas,jotta putosin selästä.Jumalaota,potkas uluko-oven aaki ja niskaperseotteella rojjaatti meekäläesen pellolle.Arvoot kaetennii,mistä piti sieltä persepuolelta kiini.Ee ies vuatteita viskanna mukkaan,sano vuan jottae että "mää sinne nuapurin akan luokse" ja noetu nii jumalattomasti piälle.
No,minä siinä istuksin vanahan kanalan orrella yksiksen koko yön,ee piällä sittä ies rihmankiertämöö.
Niinkun tuossa alussa rätnäelin,nii tunnustaa pikkusen mänövän pakkasen puolelle.
Vuan kokkeileppa ite,minkä äjjääksen antaa teellä tuo.