poitsu pian 1v5kk ja kolmisen viikkoa on heräilly yöllä karjumaan ja saattaa mökytä 30min-2h ja joskus herää useammankin kerran.
Päivisin taas minussa kiinni kuin takiaispallo. Kun poistun huoneesta, muksu juoksee perään hullusti huutaen ja tarttuu jalkaan kiinni eikä meinaa hellittää otettaan millään. Mihinkään ei voi mennä ilman poikaa jollei halua kuunnella huutoa, ei edes vessaan.
Rupeen olemaan jo niin väsy kaikkeen etten tiedä kauanko jaksan parkua. Korvat tutkittu, hampaita puhkeamassa poskiin (ehkä syy ikäkin)! Miten helpottaa pienen oloa/eroahdistusta? Kuinkahan kauan mahtanee jatkua? Kohtalotovereita?
Päivisin taas minussa kiinni kuin takiaispallo. Kun poistun huoneesta, muksu juoksee perään hullusti huutaen ja tarttuu jalkaan kiinni eikä meinaa hellittää otettaan millään. Mihinkään ei voi mennä ilman poikaa jollei halua kuunnella huutoa, ei edes vessaan.
Rupeen olemaan jo niin väsy kaikkeen etten tiedä kauanko jaksan parkua. Korvat tutkittu, hampaita puhkeamassa poskiin (ehkä syy ikäkin)! Miten helpottaa pienen oloa/eroahdistusta? Kuinkahan kauan mahtanee jatkua? Kohtalotovereita?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä oli ihan samanlaista tuossa iässä. Poika oli äidissä kiinni kuin laastari konsanaan yötä päivää. Kesti pari kuukautta ja sitten tuli tauko. Nyt 1v10kk ja sama rumba on alkanut taas. Rankkaa on. Verkkarit ovat pari kertaa valuneet nilkkoihin kun poika lahkeissa niin roikkuu.. Poika ei suostu menemään puistoon enää, muut lapset ovat niin pelottavia. Heti kun toinen lapsi tulee lähelle alkaa itku ja pakko on päästä äidin syliin. Sitten pitäisi samalla pitää huolta vauvasta, nyt 8kk. Välillä tekee mieli karata ulkomaille:)
Mutta eroahdistuksen rippeitähän nämä kaudet ovat. Kuulemma puolitoistavuotiaana usein alkaa se "toinen aalto" ja huipentuu lapsen lähestyessä 2 vuotta. Sitten pitäisi pikkuhiljaa lopahtaa. Sitä odotellessa.
Kiva nähdä että muillakin on samaa. Välillä on meinannut usko parempaan loppua. Meillä on nyt tullut viimeiset ja ah- niin ihanat kulmahampaat, joten sekin on lisännyt pienen pojan pahaa oloa.
Tsemppiä teille, kyllä tämä vielä iloksi muuttuu...;)
meillä ikävä kyllä johtu muksun äkilliset yölliset heräilyt tuosta mato hommasta :(
kannattaa ehottomasti tutkia onko matoja, jos on ni hoitaa koko perhe!
nimittäin niistä ku ei pääse aina eroon täysin ja mitä nopeemmin hoidat asian, ni sitä parempi on.