Kokemuksia kimppakämpästä?

ei kovin hyviä, olin kahden tytön kanssa kimppa kämpässä asumassa heti opiskelun alussa, en tuntenut näitä neitokaisia entuudestaan, alku meni hyvin mutta sitten alkoi sattua kaikenlaista...

Meillä oli kolmio vuokrattu ja näillä toisilla oli omat huoneet, minä ns. olohuoneessa sermien takana sänky ym. henkilökoht. tavarat ilman lukkoja, sermin takana tv, jota katsoivat yömyöhään, ei omaa rauhaa ollenkaan.

Huomasin, että myös henk.koht. tavaroita oli käytetty ja esim. päiväkirjaa luettu, siitä tiesin kun en ollut mitään tiet. asioita puhunut, mutta he tiesivät asiat.

Monta ikävää asiaa tuli koettua, en ikinä menisi enää kimppakämppään, ei niin luotettavaa ihmistä ole, että menisin, niin meni luotto ihmisiin...ja maksaa sain kalliin hinnan sinisilmäisyydestä.

Kolmisen vuotta sitten vuorattiin netistä löytyneen kämppiksen kanssa - tai siis minä tein vuokrasopimuksen - upeasta isosta asunnosta Helsingin halutuimmalla alueella. Hänen kanssaan meni sukset ristiin kuukaudessa, joten aloi vuokraamaan kahta huonetta alivuokralaisille.

Minulla on ollut kolmen vuoden ajalta kahdessa huoneessa n. 20 alivuokralaista melkein 20stä eri maasta. Pääsääntöisesti ei ole muuta kuin kehuttavaa, joitain pieni konfliktejakin on ollut. Kämppistä ottaessa kannattaa olla tarkkana siinä, luuleeko kämppis että hänelle pitäisi olla kiitollinen että hän asuu asunnossa, ja siksi hänellä on oikeus valittaa kokajan jostain asiasta. Eli olen kantapään kautta oppinut, että ota vain kämppis, joka on kiitollinen ja tyytyväinen, että olet hänelle huoneen vuokrannut.

Toinen tyyppi mitä kannattaa varoa, on määräilijät tms., jotka katsovat oikeudekseen "olla isäntä talossa". Näitä löytyy myös naisissa.

Mutta kuten sanoin, tämä asumismuoto on sinkkumiehelle mielestäni ehdottomasti paras. Pääasiassa minulla on ollut upeita kämppiksiä, erityisesti kaipaan nuorta espanjalaista arkkitehtinaista, brasilialaista tarjoilijatyttöä, ja tanskalaista arkkitehtiopiskeljia-tyttöä. Ynnä muita, norjalaisessa ja israelilaisessa ja australialaisessa opsikelijapojissakaan ei ollut minkäänlaista valittamista, sen sijaa italialainen lähti ensimmäisenä päivänä (oli mahdoton tapaus).

Juuri nyt etsin uutta asuntoa, johon saisi vähintään kaksi kämppistä alivuokralaiseksi. Asun Ullanlinnassa, ja haen asuntoa vain hyviltä ja kalliimmilta alueilta, ja vuokraan huoneita 450 - 650e/kk, sisältäen kaikki kustannukset (sähköt, vakuutukset, internetti, vesi, kalusteet, astiat, tv-lupa jne.).

Monet eivät vaan tule ajatelleeksi, että sen sijaan että vuokraavat yksiön/kaksion vaikkapa hintaan 700, heille tulee helposti 100/kk lisäkustannuksia, ja paljon pienemmällä summalla eläisivät mukavammin ja väljemmin kimppakämpässä.

Kiikarissa olevassa 90m2 asunnossa hki-etelässä on 3 huonetta (n. 25m2, 20m2 ja 15m2) keittiö, ja suunnitelen et asuisin itse 25m2 huoneessa, vuokraisin 15m2 huoneen n. 450e ja todella ison 25m2 huoneen kahdelle hengelle, 650/kk.

Omakotitalon vuokraaminen kimppakämpäksi voi olla joko erittäin hyvä tai siten erittäin huono idea.

Omakotitalossa on paljon sellaisia kuluja joita kerrostalossa ei ole. Omakotitalo lämpiää useimmiten joko sähköllä (erittäin kallis) tai sitten öljyllä, jolloin pelkästään noista lämmityskustannuksista voi tulla hyvinkin suuri lisä kk-vuokraan. Omakotitalossa pitää huolehtia myös jätehuollosta ja useimmiten myös viemäröinnistä, ja paikasta riippuen myös teiden aurausmaksuista yms.

Olen myöskin sitä mieltä että kimppakämppä on hyvä, kenties kaupunkioloissa paras tapa asua, mikäli vain saa ympärilleen mukavat kämppikset. Ainakin omasta mielestäni on huomattavasti mukavampaa jutella niitä näitä ihmisten kanssa esim kokkaillessa yhteisessä keittiössä kuin vääntää päivästä toiseen safkaa yksin omassa ylihinnoitellussa luolassaan. Mielestäni yhteisöllisyyden vähentyminen ja ihmisten erakoituminen on ylipäätään iso ongelma kaupunkioloissa, ja ainakin itse voin henkisesti huomattavasti paremmin asuessani muiden ihmisten kanssa. Ulkomailla opiskellessani asuin kolmen kämppiksen kanssa, joista yhden kanssa oli ongelmia. Nämäkin pystyttiin kuitenkin melko hyvin puhumaan siedettäviksi, ja kaksi muuta kämppistä taasen olivat erittäin mukavia.

Itsestäänselvää on, että jossain vaiheessa törmätään jonkinlaisiin ongelmiin, kuten missä tahansa hitusenkin kerran vuodessa nähtävää hyvänpäiväntuttua syvemmässä ihmissuhteessa. Olen kuitenkin sitä mieltä että ongelmat ovat lähes poikkeuksetta neuvoteltavissa selviksi, ja ne todennäköisesti vain lähentävät asianomaisia, kun opitaan tuntemaan toista paremmin.

Olen tällä hetkellä itsekin etsimässä kimppakämppää, kun nykyinen vuokrasuhde päättyy 31.1. Mikäli kämpässänne (jos siis päätätte etsiä yhteisasuntoa) on tilaa, saattaisin olla kiinnostunut. Olen 25-vuotias vielä puoli vuotta opiskeleva mies, lisätietoja voi kysyä mailitse [email protected]