En usko, että haluan tavata, ellei ole pakko. Ehkäpä elämä heittää minut joskus takaisin lähellesi. Tällä hetkellä tahtoisin kovin palata sinne mistä tulinkin. Yritän kovasti selvittää tunteitani - miten voin tuntea näin ventovierasta kohtaan - saatuani vielä niin paljon pahaa mieltä eri tilanteista kanssasi. Kaksi vuotta on täynnä pian, joten toivon, että muutto on pian tulossa eteen - en viihdy täällä. Tämä ei ole koti. Ja minä en ole onnellinen. Kaikkea muuta. Irrottelen viimeiset palaseni sydämestäni tähän. Et löydä minua missään muodossani enää muualta. (Muuten, en ole koskaan tuntenut Ketään kohtaan mitään tällaista, jos se nyt Ketään kiinnostaa).
Miten kuu makaa?
Hämärän Neito
23626
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
ihmisiä jotka antavat periksi kun asiat eivät mene juuri niinkuin pitäisi omasta mielestä? Sellaista elämä useinmiten on.
Mitä oikein tunnet sitä "ventovierasta" kohtaan? -Taidat tuntea ristiriitaisuuksia...(?)
rakkautta. Mutta järkkymätön olen - monilla muilla on enemmän merkitystä - muiden elämä ratkaisee - minun tehtäväni on huolehtia, etteivät pienet rakkaani kärsi... Minulla ei ole merkitystä - ei tällä hetkellä. Olen ratkaisuni tehnyt. Kiitos kysymästä, vaikka taisit vastauksen tietääkin... Jotkut asiat näkee sydämellään, kun on viisautta katsoa. Toivon hyvää elämää kaikille - minun takiani ei saa kukaan kärsiä.
tuo viesti. Enkä tosiaankaan palaisi sinne jossa ehdin hetken asua. Kauemmaksi olen lähdössä sit jos tarve vaatii.
Mitä vitun väliä sillä on? Kukaan ei tunne sinua, eikä ole luullut sinun viestiksesi. Ihmiset käyttäytyvät hölmösti täällä virtuaalimaailmassa. Minäkin. :)
"Eikä sit ole keltää muulta tää viesti ko multa".. hah hah haa, ulpot...
ota poika poskeen.
Katoan.
mina tussu tassa minu ika sinu pepe popo,misa sina pilo mina ottotan sinu,miina kuuma hotti
nainen,pepe popo o miina sinnu usko minnuu minnä mies kippee..pusu hulitus poskelle..
http://www.youtube.com/watch?v=uvJNl-sTmjU
ja voi miten oikeassa onkaan... mun koti ei ole täällä!
täältä...
annathan! Anteeksi, anteeksi, anteeksi.
Jos olisit hän, niin toivon pientä ymmärrystä siitä, että tunsin sinua kohtaan sellaista, mitä en osannut odottaa koskaan tuntevan. Juuri näin haluan sinun toimivan -eli huolehdi rakkaistasi. Nautit heistä ja suot heille kaiken sen rakkauden jota sinulla on annettavanasi. Minä selviän aina -aina! älä murehdi minusta yhtään. Oikeasti.
Olet minulle tärkeä vaikka en sinua tunnekaan, mutta kaikesta huolimatta voimia sinulle ja pysythän aina tuollaisena kuin nyt olet. Saavutat kaiken minkä haluat ja sitä toivonkin. Ihailen tuota piirrettä sinussa.
Jos näistä oudoista hetkistä oli jotain hyötyä sinun elämässäsi, uskon että osaat niitä joskus hyödyntää. Ne tekevät sinut entistä vahvemmaksi. Ja terveisiä että olen pahoillani myös sinne, tiedäthän.
Hyvää yötä, kauniita unia. Ja olkoon rauha kanssasi :)!!!
liikaa. Jostain syystä tiedän, että elämäni ei palaa koskaan entiselleen, eikä uomilleenkaan, ennen kuin tämä kaikki on jotenkin selvitetty. Hankalinta on kuvitella hänet silmiensä eteen. Viimeksi nähdessämme hätäännyin jo niin pahasti, että kaikki rationaalinen toiminta katkesi, hyvä että autossa on navigaattori (sain jouluna 2008 pukilta :=§) ja cruiseri... ylinopeutta olisin varmasti muuten ajanut tuntemattomalle tielle elämästämme pois. Miten siis ikinä voin palata lähellensä tai toimia kanssaan asiallisesti. Kaikkein pahinta on, että tunteet nousee ihosta läpi - se että hän ne huomaa ei haittaa, hän ymmärtää kyllä, mutta entäpä ne muut? Helpointa olisi, jos hän hankkisi ikioman rakkaan, tulisi silminnähden onnelliseksi, tietäisin kaiken olevan mennyttä ja kokoaisin itseni pikkuhiljaa jonkinlaiseksi kapistukseksi.. Minä en voi häntä unohtaa. Enkä olettaa, että hän vuosia seisoisi takavasemmalla odottamassa. Että näin.
En usko, että olet hän, mutta helpotti kovin kirjoittaa tänne, kiitos lukijoille ja palautteen antajille, sille osalle perhettäni, joka tukee minua jnejne... Huumori kai minut kynsistään pelastaa...
toisen ihmisen tunteet ,voi olla niin samanlaisia kuin omani
ei vaan jaksa kunnolla tuoda enää niitä esille.
kosketelkaa toisianne... On vain yksi elämä... Kukaan ei pahastu tullessaan ihastuksen kohteeksi - ja joskus se on kaksipuolista. Yllättäen. Minäkin luulin yksin kokevani jotain outoa, kunnes tajusin muutaman kuukauden päästä saavani "vatsakaikuja"... Aina se ei voi päättyä onnellisesti. Joskus se päättyy näin. Mutta ainakin tiedät. Tai siis.. luulet tietäväsi. HYMIÖ!
mahollisuuksia jutella ,viellä vähemmän kosketella
juuri "Leelian lepotuolin" johon kaikki könsikkäät ja kottaraiset saavat purkaa tunteitaan. Ja mitenhän voisin auttaa?
Elämällä ei ole enää mitään annettavaa.
Radikaalia ratkaisua.
minna peppea rakasttaa minu tussu kuuma,peppe tulle sinna minnu hamme alle.
minu tussu iso peppe soppii sinne..minnu ikava sinnuu tuu otan kuuma mull,tuuleta
minnuu minna marka olla.
pussu peppe pyllylly.ratikalli ratkasu hamme alla peppe.
http://www.youtube.com/watch?v=x0I6mhZ5wMw
Nut tussu markka kokko uo.
Hehe, kiitos ja hyvästi
http://www.youtube.com/watch?v=VwHgCknycwM&feature=related
minna peppe tussu kuumma on koko uo minna mietti
mita peppe tehta peppe,hosu marka pitti heitta pois
miina peppe laku syö tykka sina lakku pepesta.
hyvvaa kuuma tulla tussu tulta tulla ...