* Henkiliden nimet on muutettu*
Hujanen oli sietämätön. Viisikymppinen, kalju, vatsakas, röyhkeä, sovinisti ja rikas. En tokikaan arvostele enkä arvioi ihmisiä ulkonäön perusteella, mutta tämän herran teki sietämättömäksi hänen röyhkeytensä ja rasvaisuutensa.
Ja kas vain, tuo herra oli aviomieheni esimies, pomo. En koskaan tiennyt tai kuullut hänen etunimeään, eikä hän tietääkseni ollut naimisissa. Kaikki kutsuivat häntä pelkällä sukunimellä. Hujanen.
Mieheni työskenteli Hujasen pikkufirmassa, jonka työehdot ja työtavat olivat joskus epämääräisiä. Äijä-energian pyörittämän firman kokoukset ja palaverit järjestettiin usein työajan ulkopuolella kapakoissa, ja ne olivat myös ”kosteita”
Myös me työntekijöiden vaimot olimme toisinaan tervetulleita näihin kokouksen ja kapakkaillan yhdistelmiin.
Niin myös sinä pikkujouluna 2007 eräässä hienommassa ravintolassa. Paikalla oli minä ja mieheni, Hujanen ja eräs työntekijä ja hänen vaimonsa. Illan kulku oli tyypillistä. Hujanen puhui ja piti puheita, esitelmöi firman visioista, muut kuuntelivat ja lähes taputtivat, me naiset olimme lähinnä yleisön tai koristeen roolissa.
Ajoittain Hujanen tapansa mukaan heitteli tietysti kaksimielisiä vitsejä, vihjauksia ja sovinistisia letkautuksia, joiden vaikutusta hän etenkin virnuillen seurasi aina meissä naisissa.
En sietänyt tyyppiä, ja näytinkin sitä hieman murjotuksella, ja happamilla sarkastisilla kommenteilla takaisin.
Juhlat venyivät taas yli puolen yön, ja kellon lähestyessä yhtä koko seurueemme oli kohtalaisen humalassa. Jossain vaiheessa olin ikäväkseni jostain syystä joutunut istumaan Hujasen viereen samalle laidalle looshia. Mieheni ja kaksi muuta istuivat toisella puolen, vastapäätä.
Hujanen höpötti ja skoolasi ja yks kaks tunsin sen! Hipaisun säärelläni pöydän alla. Hujanen siveli aivan muina miehinä säärtäni, samalla kun jutteli muiden kanssa työasioita!
Sormet liukuivat pitkin nylon sukkani pintaa huimaavan hellästi ja kevyesti. Pian tunsin, kuinka käsi kohotti hieman juhlahameeni helmaa ja matkusti kohti reittä.
Mikä julkea sika! Vieläpä mieheni läsnä ollessa. Olisin voinut karjua täysillä ”näpit irti” tai kaataa tuoppini hänen päähänsä. Tai molempia. Melkein tein sen, mutta humalaisena ajattelinkin että antaa olla, katsotaan minuutti tai kaksi. .
Käsi jatkoi omaa puuhasteluaan ikään kuin erillisenä asiana muusta keskustelusta. Kukaan pöydän toisella puolella ei huomannut mitään, kai humalansa takia, ja siksi että Hujanen osasi olla todella vaivihkainen. Edes pöytäliina ei värähtänyt, eikä kukaan kai pannut merkille että hänen toinen kätensä ei ole näkyvissä vaan puuhailee omia juttujaan minun hameeni alla.
Istuin jalat ristissä, polvi toisen päällä, ja Hujasen käsi pysähtyi reidelleni. Ei voi edetä. Siemaisen tuoppini tyhjäksi ja vinkaisen miehelleni: ”voisitko rakas hakea mulle kohta siiderin”. Mieheni menee, ja minä ajattelen: olkoon menneeksi. Siirrän jalkani vierekkäin, ja Hujasen käsi pääsee etenemään kohti naiseuteni herkkää keskusta.
Big Bossin hyvä tuuri jatkuu. Minulla on stay upit, eikä tällä kertaa sukkahousuja. Minulta pääsee tuskin kuuluva ähkäisy, kun Hujasen sormi koskettaa pikkuhousujani, ja sormi pujahtaa taitavasti sivulta pikkarieni alle.
Tunnen pakottavaa kauheaa himoa alkaa hangata alapäätäni penkkiin ja Hujasen sormia vasten. Puren huuliani ja istun väkisin paikoillani. Sormi soittelee klitoristani ja silittää häpyhuuliani. Olen märkä ja tulen koko ajan märemmäksi. Minä tulvin!
Hujanen puhelee miehelleni firman laajennushankkeista ja suunnitelmista. Minä keinun hiljaa tuolilla, ilmeisesti silmät puoli avoinna ja puren alahuultani. Ajoittain taidan lipaista kielellä huuliani.
Mieheni nojautuu eteenpäin ja tarttuu käteeni hymyillen: ”Suski, ootko sä ottanut joo liikaa? Taidat olla väsynyt?”
Ynisen ja voihkaisen jotain vastaukseksi: ”ei eeen ole. kai tää tästä”.
Samalla touhun on loputtava sillä muuten riehaannun! Ponkaisen ylös ja huudahdan: ”sori pakko mennä vessaan!”
Hujanen nauraa iloisesti perääni, ja huomaan kuinka hän vaivihkaa pyyhkii sormiaan looshimme istuimeen.
Myöhemmin yöllä matkustamme taksilla mieheni kanssa. Kehrään mieheni kainalossa: ”kulta mun ois pakko saada tänä iltana. Oon ihan kuumana”. Mieheni nauraa: ”hupsu tyttö” ja suutelee minua.
Hän ei onneksi nähnyt, miten hänen vaimonsa kuumennettiin jo ravintolassa.
Hujanen oli sietämätön. Viisikymppinen, kalju, vatsakas, röyhkeä, sovinisti ja rikas. En tokikaan arvostele enkä arvioi ihmisiä ulkonäön perusteella, mutta tämän herran teki sietämättömäksi hänen röyhkeytensä ja rasvaisuutensa.
Ja kas vain, tuo herra oli aviomieheni esimies, pomo. En koskaan tiennyt tai kuullut hänen etunimeään, eikä hän tietääkseni ollut naimisissa. Kaikki kutsuivat häntä pelkällä sukunimellä. Hujanen.
Mieheni työskenteli Hujasen pikkufirmassa, jonka työehdot ja työtavat olivat joskus epämääräisiä. Äijä-energian pyörittämän firman kokoukset ja palaverit järjestettiin usein työajan ulkopuolella kapakoissa, ja ne olivat myös ”kosteita”
Myös me työntekijöiden vaimot olimme toisinaan tervetulleita näihin kokouksen ja kapakkaillan yhdistelmiin.
Niin myös sinä pikkujouluna 2007 eräässä hienommassa ravintolassa. Paikalla oli minä ja mieheni, Hujanen ja eräs työntekijä ja hänen vaimonsa. Illan kulku oli tyypillistä. Hujanen puhui ja piti puheita, esitelmöi firman visioista, muut kuuntelivat ja lähes taputtivat, me naiset olimme lähinnä yleisön tai koristeen roolissa.
Ajoittain Hujanen tapansa mukaan heitteli tietysti kaksimielisiä vitsejä, vihjauksia ja sovinistisia letkautuksia, joiden vaikutusta hän etenkin virnuillen seurasi aina meissä naisissa.
En sietänyt tyyppiä, ja näytinkin sitä hieman murjotuksella, ja happamilla sarkastisilla kommenteilla takaisin.
Juhlat venyivät taas yli puolen yön, ja kellon lähestyessä yhtä koko seurueemme oli kohtalaisen humalassa. Jossain vaiheessa olin ikäväkseni jostain syystä joutunut istumaan Hujasen viereen samalle laidalle looshia. Mieheni ja kaksi muuta istuivat toisella puolen, vastapäätä.
Hujanen höpötti ja skoolasi ja yks kaks tunsin sen! Hipaisun säärelläni pöydän alla. Hujanen siveli aivan muina miehinä säärtäni, samalla kun jutteli muiden kanssa työasioita!
Sormet liukuivat pitkin nylon sukkani pintaa huimaavan hellästi ja kevyesti. Pian tunsin, kuinka käsi kohotti hieman juhlahameeni helmaa ja matkusti kohti reittä.
Mikä julkea sika! Vieläpä mieheni läsnä ollessa. Olisin voinut karjua täysillä ”näpit irti” tai kaataa tuoppini hänen päähänsä. Tai molempia. Melkein tein sen, mutta humalaisena ajattelinkin että antaa olla, katsotaan minuutti tai kaksi. .
Käsi jatkoi omaa puuhasteluaan ikään kuin erillisenä asiana muusta keskustelusta. Kukaan pöydän toisella puolella ei huomannut mitään, kai humalansa takia, ja siksi että Hujanen osasi olla todella vaivihkainen. Edes pöytäliina ei värähtänyt, eikä kukaan kai pannut merkille että hänen toinen kätensä ei ole näkyvissä vaan puuhailee omia juttujaan minun hameeni alla.
Istuin jalat ristissä, polvi toisen päällä, ja Hujasen käsi pysähtyi reidelleni. Ei voi edetä. Siemaisen tuoppini tyhjäksi ja vinkaisen miehelleni: ”voisitko rakas hakea mulle kohta siiderin”. Mieheni menee, ja minä ajattelen: olkoon menneeksi. Siirrän jalkani vierekkäin, ja Hujasen käsi pääsee etenemään kohti naiseuteni herkkää keskusta.
Big Bossin hyvä tuuri jatkuu. Minulla on stay upit, eikä tällä kertaa sukkahousuja. Minulta pääsee tuskin kuuluva ähkäisy, kun Hujasen sormi koskettaa pikkuhousujani, ja sormi pujahtaa taitavasti sivulta pikkarieni alle.
Tunnen pakottavaa kauheaa himoa alkaa hangata alapäätäni penkkiin ja Hujasen sormia vasten. Puren huuliani ja istun väkisin paikoillani. Sormi soittelee klitoristani ja silittää häpyhuuliani. Olen märkä ja tulen koko ajan märemmäksi. Minä tulvin!
Hujanen puhelee miehelleni firman laajennushankkeista ja suunnitelmista. Minä keinun hiljaa tuolilla, ilmeisesti silmät puoli avoinna ja puren alahuultani. Ajoittain taidan lipaista kielellä huuliani.
Mieheni nojautuu eteenpäin ja tarttuu käteeni hymyillen: ”Suski, ootko sä ottanut joo liikaa? Taidat olla väsynyt?”
Ynisen ja voihkaisen jotain vastaukseksi: ”ei eeen ole. kai tää tästä”.
Samalla touhun on loputtava sillä muuten riehaannun! Ponkaisen ylös ja huudahdan: ”sori pakko mennä vessaan!”
Hujanen nauraa iloisesti perääni, ja huomaan kuinka hän vaivihkaa pyyhkii sormiaan looshimme istuimeen.
Myöhemmin yöllä matkustamme taksilla mieheni kanssa. Kehrään mieheni kainalossa: ”kulta mun ois pakko saada tänä iltana. Oon ihan kuumana”. Mieheni nauraa: ”hupsu tyttö” ja suutelee minua.
Hän ei onneksi nähnyt, miten hänen vaimonsa kuumennettiin jo ravintolassa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kundi seittää tarinaa toivossa tulla pornokirjailijaksi. Pitä on vielä matka. Ei mitään omaperäisyyttä mielikuvitustekstissä.
Opettele kirjoittamaan ennenkuin alat arvostelemaan muita.
Musta tämä oli oiken hyvä ja kiinnostava juttu :)
Juttu oli kiva,tollasia lisää.
Viehättävä pikku tarina jossa säilyy mielenkiinto koko lukemisen ajan, vaikkei tarinassa varsinaisesti tapahdu paljon mitään. :D
Aika erilainen kuin tyypilliset seksinovellit joissa mässäillään elimillä ja yhdynnöillä. Pirtee ja kivasti kirjotettu.
Tuo Hujas-juttu taitaa olla MIEHEN kirjoittama!
STNA!
Näin on...
Nokuule, näillä sivuilla ei ole yhtään naisen kirjoittamaa tarinaa tai edes kommentteja. Naiset kirjoittavat aivan eritapaan. Jos et usko, anna tyttöystäväsi tms. lukea muutama ja kysy sitten?
Uskon silti, että muutama mies näillä sivuillakin uskoo naisten kirjoittavan tarinoita ja muutama mies varmaan vastaa "naisena" et kyllä minäkin olen tänne kirjoittanut ja olen kaunis seksikäs kiimainenn nainen heh..heh..