Ariterm 25+ vs Econature 40

Välit naapureihin ovat hyvät, kilometrin verran. Kattila ei ole helppokäyttöinen jos sitä ei saa yhdellä käynnillä hoidettua alusta loppuun. Nykyinen Arimax 35 tuli ensimmäiseen hitsausikään viime viikolla kun alkoi vettä tihkumaan (vuosimallia 1990) joten joku vaihtoehto pitää kehitellä. Piippua on kyllä 7 metriä joten veto riittää pannulle kun pannulle ja varaaja on 2,5 m3. Ainut ongelma Arimaxin kanssa on ollut että pelti jää auki, termarilla hoituu latauspumppu joten siitä ei ole tarvinnut huolta kantaa jääkö vesi pyörimään kattilan sisälle vai ei. Näissä nykyvehkeissä lienee automaatti pellin sulkemistakin varten?

Noihin pikanuohousjuttuihin pitääkin perehtyä tarkemmin, kiitokset vinkeistä.

naapureihin :) kirjoitti:

Välit naapureihin ovat hyvät, kilometrin verran. Kattila ei ole helppokäyttöinen jos sitä ei saa yhdellä käynnillä hoidettua alusta loppuun. Nykyinen Arimax 35 tuli ensimmäiseen hitsausikään viime viikolla kun alkoi vettä tihkumaan (vuosimallia 1990) joten joku vaihtoehto pitää kehitellä. Piippua on kyllä 7 metriä joten veto riittää pannulle kun pannulle ja varaaja on 2,5 m3. Ainut ongelma Arimaxin kanssa on ollut että pelti jää auki, termarilla hoituu latauspumppu joten siitä ei ole tarvinnut huolta kantaa jääkö vesi pyörimään kattilan sisälle vai ei. Näissä nykyvehkeissä lienee automaatti pellin sulkemistakin varten?

Noihin pikanuohousjuttuihin pitääkin perehtyä tarkemmin, kiitokset vinkeistä.

Lue lisää

Ei kait nykykailoiden yhteydessä käytetä? Ainakin Vedassa puhallin aukaise vetoläpän ja se menee kiinni, kun puhalin sammuu. Ja puhallin sammuu, kun savukaasujen lämpötila alenee alle säädetyn(puut ovat palaneet loppuun.
Helppohoitosia ovat nämä käänteispalokattilat, hyvin voi tulet tehdä vaikkapa nukkumaanmennessä ja aamulla on puhallin(tai imuri) sammunut ja vetoläppä kiinni. Jos aamulla pistää puita pesään, ne syttyvät itsestään, kun pistää puhaltimen päälle eli puunlisäysväli voi olla ihan hyvin vaikka lähes 10 tuntia. Kovilla pakkasilla siis ei niitä kynsitulia tarvitse edes viritellä, yhdellä sytyksellä voi päästä monta vuorokautta.

Käsittääkseni ainakaan Effectan Lambda mallia ei tarvitse lämmittää pikkupanoksella käyttölämpöiseksi saakka savunmuodostuksen välttämiseksi. Siinä on lambda ohjattu logiikka, joka säätelee palamisilmaa sopivaksi ja sytytykselle on oma ohjelmansa. Eli tikunraapaisusta ei pitäisi kulua kuin 1-2 min, että puut syttyvät ja varastopesän voi latoa täyteen. Mutta omakohtaista kokemusta ei tosiaan tuosta ole ja hiukan huolestuttaa lambda-anturin luetettavuus.

Elektronikka on yleensä mukavaa niin kauan kuin toimii. Keskieuroopassa lambda ohjatut kattilat ovat kuitenkin hyvin yleisiä. Siellä viranomaiset vaativat korkeaa hyötysuhdetta ja pieniä päästöjä. Lambda ohjauksen saa lisävarusteena myös Suomessa myynnissä olevaan Herz merkkiseen klapikattilaan mutta se on huomattavasti kalliimpi kuin Effecta. Herz lienee valmistettu Itävallassa.

vph kirjoitti:

Käsittääkseni ainakaan Effectan Lambda mallia ei tarvitse lämmittää pikkupanoksella käyttölämpöiseksi saakka savunmuodostuksen välttämiseksi. Siinä on lambda ohjattu logiikka, joka säätelee palamisilmaa sopivaksi ja sytytykselle on oma ohjelmansa. Eli tikunraapaisusta ei pitäisi kulua kuin 1-2 min, että puut syttyvät ja varastopesän voi latoa täyteen. Mutta omakohtaista kokemusta ei tosiaan tuosta ole ja hiukan huolestuttaa lambda-anturin luetettavuus.

Elektronikka on yleensä mukavaa niin kauan kuin toimii. Keskieuroopassa lambda ohjatut kattilat ovat kuitenkin hyvin yleisiä. Siellä viranomaiset vaativat korkeaa hyötysuhdetta ja pieniä päästöjä. Lambda ohjauksen saa lisävarusteena myös Suomessa myynnissä olevaan Herz merkkiseen klapikattilaan mutta se on huomattavasti kalliimpi kuin Effecta. Herz lienee valmistettu Itävallassa.

Lue lisää

Kyllä Lambdakin vaatii pienen alkupanoksen, sen sytyttämisen ja tovin odottamisen oikeanlaisen hiillospedin aikaasaamiseksi. Näin ainakin käyttöohjeiden mukaan. Tietenkin käytössä voi tulla erilaisia toimintatapoja eri kattiloilla, joilla ne kuitenkin pelaavat. Mutta tietääkseni kaikissa käänteispalokattikoissa suositaan ensin sytyttämään pieni määrä puuta ensin ja hiillostumisen jälkeen vasta täyttämään tarvittava määrä puita. Alapaloisissa toimii altapäin sytyttäminen ja tämä perinteinen suomalainen alaplohan on juuri uudistunut edukseen...

vph kirjoitti:

Käsittääkseni ainakaan Effectan Lambda mallia ei tarvitse lämmittää pikkupanoksella käyttölämpöiseksi saakka savunmuodostuksen välttämiseksi. Siinä on lambda ohjattu logiikka, joka säätelee palamisilmaa sopivaksi ja sytytykselle on oma ohjelmansa. Eli tikunraapaisusta ei pitäisi kulua kuin 1-2 min, että puut syttyvät ja varastopesän voi latoa täyteen. Mutta omakohtaista kokemusta ei tosiaan tuosta ole ja hiukan huolestuttaa lambda-anturin luetettavuus.

Elektronikka on yleensä mukavaa niin kauan kuin toimii. Keskieuroopassa lambda ohjatut kattilat ovat kuitenkin hyvin yleisiä. Siellä viranomaiset vaativat korkeaa hyötysuhdetta ja pieniä päästöjä. Lambda ohjauksen saa lisävarusteena myös Suomessa myynnissä olevaan Herz merkkiseen klapikattilaan mutta se on huomattavasti kalliimpi kuin Effecta. Herz lienee valmistettu Itävallassa.

Lue lisää

Minulla on ollut Effecta Lambda syksystä lähtien. Sytytys menee seuraavasti: Pistän pesään muutaman pienikokoisen klapin. Näiden ei tarvitse olla erikseen pilkottu, vaan valikoin puiden joukosta pienimmät sytytykseen. Sitten revin päälle sanomalehtisuikaleita sopivan määrän. Käynnistän pannun ja sytytän lehdet. Sitten lähden polttoainevaraston puolelle hakemaan loppuja puita. Kun saan pahvilaatikot lastattua puilla ja kannettua ne kattilan luo, pesässä on yleensä niin isot tulet, että puita voi alkaa mättämään pesään. Jos sytytykseen käytetyt puut ovat olleet isohkoja, pitää kunnon tulien syttymistä odotella hiukan kauemmin. Ainakaan tämän kattilan kanssa ei kynsitulia tarvitse odottaa tuon kauemmin.

Minulla oli ennen alapaloinen kattila. Huomattavasti hankalampaa sen sytyttäminen keskimäärin oli. Osan vuotta hormin veto oli niin huono, ettei veto meinannut riittää. Jos olimme matkoilla ja hormi oli päässyt jäähtymään, ensimmäistä sytytystä piti houkutella. Loppujen lopuksi päädyin tuossakin kattilassa kynsitulien tekemiseen. Jos mätin pesän täyteen ja sytytin alhaalta, oli tulos usein savutusta ja huonoa tulta. Tavakseni tulikin tarkistaa syttyminen n. 15 minuuttia sytytyksen jälkeen, koska liian usein kattila jäi savuttamaan, eikä syttynyt kunnolla. Effectaan olen oppinut luottamaan niin, että sitä en käy enää tarkistamassa.

Lambda-anturi on sama, jota Volvossa käytetään. Vastaava anturi on nykyään jokaisessa bensa-autossa, joten itse anturi ei ole mitään ihmeellistä tai uutta tekniikkaa. Kattilan ilmapeltien ohjaus näyttää toimivan, eli piipusta ei yleensä tule savua kuin pari minuuttia sytytyksen alussa. Muutaman kerran puut ovat holvanneet, jos olen työntänyt liikaa liian isoja klapeja kerralla. Meillä tahtoo klapein teossa syntyä aika isoja lohkoja, kun ei viitsi pilkkoa pienemmäksi :)

Puulämmittäjä kirjoitti:

Minulla on ollut Effecta Lambda syksystä lähtien. Sytytys menee seuraavasti: Pistän pesään muutaman pienikokoisen klapin. Näiden ei tarvitse olla erikseen pilkottu, vaan valikoin puiden joukosta pienimmät sytytykseen. Sitten revin päälle sanomalehtisuikaleita sopivan määrän. Käynnistän pannun ja sytytän lehdet. Sitten lähden polttoainevaraston puolelle hakemaan loppuja puita. Kun saan pahvilaatikot lastattua puilla ja kannettua ne kattilan luo, pesässä on yleensä niin isot tulet, että puita voi alkaa mättämään pesään. Jos sytytykseen käytetyt puut ovat olleet isohkoja, pitää kunnon tulien syttymistä odotella hiukan kauemmin. Ainakaan tämän kattilan kanssa ei kynsitulia tarvitse odottaa tuon kauemmin.

Minulla oli ennen alapaloinen kattila. Huomattavasti hankalampaa sen sytyttäminen keskimäärin oli. Osan vuotta hormin veto oli niin huono, ettei veto meinannut riittää. Jos olimme matkoilla ja hormi oli päässyt jäähtymään, ensimmäistä sytytystä piti houkutella. Loppujen lopuksi päädyin tuossakin kattilassa kynsitulien tekemiseen. Jos mätin pesän täyteen ja sytytin alhaalta, oli tulos usein savutusta ja huonoa tulta. Tavakseni tulikin tarkistaa syttyminen n. 15 minuuttia sytytyksen jälkeen, koska liian usein kattila jäi savuttamaan, eikä syttynyt kunnolla. Effectaan olen oppinut luottamaan niin, että sitä en käy enää tarkistamassa.

Lambda-anturi on sama, jota Volvossa käytetään. Vastaava anturi on nykyään jokaisessa bensa-autossa, joten itse anturi ei ole mitään ihmeellistä tai uutta tekniikkaa. Kattilan ilmapeltien ohjaus näyttää toimivan, eli piipusta ei yleensä tule savua kuin pari minuuttia sytytyksen alussa. Muutaman kerran puut ovat holvanneet, jos olen työntänyt liikaa liian isoja klapeja kerralla. Meillä tahtoo klapein teossa syntyä aika isoja lohkoja, kun ei viitsi pilkkoa pienemmäksi :)

Lue lisää

Mukava kuulla kommenttia myös Effectaa käyttäneeltä. Eli sytyttäminen lienee ilmeisen helppoa. Kannattaako ensimmäiset puut laittaa arinarakoon nähden poikittain, jolloin rako ei mene yhdestä puusta tukkoon, kuten pitkittäin laitettaessa voi käydä? Onhan tuossa alkuboostin antamisessa löpölläkin ideaa mahdollisimman nopean lämmön nousun aikaansaamiseksi. Mutta eikö olisi helpompaa vain ruikata nestettä pikkupuiden päälle jostain grillihiilten sytytysnestepullon tapaisesta pullosta, kuin uittaa pikkupaloja kattilassa ja onkia niitä grillipihdeillä?

Mulla käytössä oleva alapalokattila on vuosimallia 1981. Tuskin sähkökomponentit ovat noin pitkäikäisiä. Lisäksi lambda anturi saattaa nokeentua ja alkaa antamaan vääriä lukemia. Mutta kyllähän lambda ohjaus kiinnostaa ilmeisten etujensa takia hyötysuhteen ja päästöjen osalta.

vph kirjoitti:

Mukava kuulla kommenttia myös Effectaa käyttäneeltä. Eli sytyttäminen lienee ilmeisen helppoa. Kannattaako ensimmäiset puut laittaa arinarakoon nähden poikittain, jolloin rako ei mene yhdestä puusta tukkoon, kuten pitkittäin laitettaessa voi käydä? Onhan tuossa alkuboostin antamisessa löpölläkin ideaa mahdollisimman nopean lämmön nousun aikaansaamiseksi. Mutta eikö olisi helpompaa vain ruikata nestettä pikkupuiden päälle jostain grillihiilten sytytysnestepullon tapaisesta pullosta, kuin uittaa pikkupaloja kattilassa ja onkia niitä grillipihdeillä?

Mulla käytössä oleva alapalokattila on vuosimallia 1981. Tuskin sähkökomponentit ovat noin pitkäikäisiä. Lisäksi lambda anturi saattaa nokeentua ja alkaa antamaan vääriä lukemia. Mutta kyllähän lambda ohjaus kiinnostaa ilmeisten etujensa takia hyötysuhteen ja päästöjen osalta.

Lue lisää

Ohjekirjassa sanotaan, että lambda-anturi pitää puhdistaa vuosittain. Myös puhallin kannattaa putsata, ettei sen siipiin keräännyt nokea. Sekä anturi että puhallin ovat vaihdettavissa. Savukaasujen lämpötila-anturin ehdin jo kertaalleen vaihtaa, kun alussa oli pieniä ongelmia. Nämä huoltohommat eivät ole kummoisia, ja ne pystyy itsekin tekemään, kunhan tietää, mitä tekee.

Effectassa tuli mukana ruostumaton terästanko, joka on arinalla pohjareiän päällä. Se estää reiän tukkeentumisen. Lisäksi se rako on sellainen, että täyspitkä puu ei sitä tuki.

Minä olen suunnitellut, että tekisin sytytyspaloja kutterinpurusta ja mehiläisvahasta. Tarhaajana saan tuota vahaa omista pesistä. Joskus olen nähnyt tuon tyyppisiä sytytyspaloja ihan myynnissä.

Puulämmittäjä kirjoitti:

Ohjekirjassa sanotaan, että lambda-anturi pitää puhdistaa vuosittain. Myös puhallin kannattaa putsata, ettei sen siipiin keräännyt nokea. Sekä anturi että puhallin ovat vaihdettavissa. Savukaasujen lämpötila-anturin ehdin jo kertaalleen vaihtaa, kun alussa oli pieniä ongelmia. Nämä huoltohommat eivät ole kummoisia, ja ne pystyy itsekin tekemään, kunhan tietää, mitä tekee.

Effectassa tuli mukana ruostumaton terästanko, joka on arinalla pohjareiän päällä. Se estää reiän tukkeentumisen. Lisäksi se rako on sellainen, että täyspitkä puu ei sitä tuki.

Minä olen suunnitellut, että tekisin sytytyspaloja kutterinpurusta ja mehiläisvahasta. Tarhaajana saan tuota vahaa omista pesistä. Joskus olen nähnyt tuon tyyppisiä sytytyspaloja ihan myynnissä.

Lue lisää

Toisessa ketjussa oli joku kokeillut puusta puristettuja brikettejä käänteispalokattilassa (ei kertonut merkkiä) ja savukaasut karkasi liian korkealle. Ohjaakos Effektassa mikään ilmansyöttöä savukaasujen lämpötilan mukaan? Eli jos polttaa leppää ja kaikki on ok niin mites koivulla joka palaa kuumemmalla liekillä? Tai sitten tuollanen briketti, eli saadaanko kattilasta hyödyt erilaisilla polttotavaroilla?

kattilassa? kirjoitti:

Toisessa ketjussa oli joku kokeillut puusta puristettuja brikettejä käänteispalokattilassa (ei kertonut merkkiä) ja savukaasut karkasi liian korkealle. Ohjaakos Effektassa mikään ilmansyöttöä savukaasujen lämpötilan mukaan? Eli jos polttaa leppää ja kaikki on ok niin mites koivulla joka palaa kuumemmalla liekillä? Tai sitten tuollanen briketti, eli saadaanko kattilasta hyödyt erilaisilla polttotavaroilla?

Lue lisää

Olemme Effectan maahantuoja. Kivaa että tuotteistamme keskustellaan. Effecta Lambda puukattila ohjaa ilmapeltejä savukaasujen ylijäämähapen perusteella. Eli jos puu palaa eri lailla ja palaminen muuttuu polton aikana (jota se tekee lähes koko ajan) kattilan logiikka ohjaa ilmapeltejä optimaaliseen asentoon. Kattilaan sopii hyvin hyvin kaikki tavalliset havu- ja lehtipuut. Savukaasujen lämpötilaa, CO2-prosentti, ilmapeltien asento ja kattilanlämpötila näkyvät näytöllä.

Missä uitat löpötikut ja miten saat pidettyä sen kuvottavan hajun poissa?

saat pidettyä kirjoitti:

Missä uitat löpötikut ja miten saat pidettyä sen kuvottavan hajun poissa?

tai kasarissa, vai kumpi se oli vai mikä, ja pannun vieressä. En ole havainnut hajuhaittoja.
Grillipihdeillä nostan palopaikalleen ettei sormet sotkeennu.

tällä klapikattilalla ei tarvitse sytyttää.

http://www.froeling.com/ie/products/firewood/froling-s4-turbo.html

Froling S4 Turbo kirjoitti:

tällä klapikattilalla ei tarvitse sytyttää.

http://www.froeling.com/ie/products/firewood/froling-s4-turbo.html

Lue lisää

Mistähän tätä mallia voisi löytää??
Näyttää hyvältä:

Se juuri noin on, sytytys kyllä onnistuu ilman kynsitulia, mutta sauhua tulee ensiimäset kolme varttia aika voimakkaasti. Mielestäni se ei kovin iso vaiva ole, jos käy täyttämässä puolen tunnin päästä pesän, kun pikkupuut pohjalla ovat palneet hiilokseksi. Sen jälkeen voi pannunhoidon unohtaa.

...... kirjoitti:

Se juuri noin on, sytytys kyllä onnistuu ilman kynsitulia, mutta sauhua tulee ensiimäset kolme varttia aika voimakkaasti. Mielestäni se ei kovin iso vaiva ole, jos käy täyttämässä puolen tunnin päästä pesän, kun pikkupuut pohjalla ovat palneet hiilokseksi. Sen jälkeen voi pannunhoidon unohtaa.

Lue lisää

Enkä kuitenkaan tee niitä kynsitulia.
Kyllä olen saanut palamaan heti hienosti, se voi muuten johtua pitkälti siitä hyvinpalavasta sytytyspalasta
ja rutikuivista klapeista, eikä savuavista pahveista, tai tuohista.
Tosiaan savukaasut lämenevä nopeasti sinne 220-240 väliin.
Kokeilkaa niitä sytytyspaloja ne on hyviä ja syttyminen tapahtuu nopeasti.
Niin sitten lisäisin vielä, minulla on aina pannun päällä vati jossa on aina kuivumassa sytysklapeja.
Tosin päivän puutkin tuon aina kärryllä pannuhuoneeseen.

Rica Atmos kirjoitti:

Enkä kuitenkaan tee niitä kynsitulia.
Kyllä olen saanut palamaan heti hienosti, se voi muuten johtua pitkälti siitä hyvinpalavasta sytytyspalasta
ja rutikuivista klapeista, eikä savuavista pahveista, tai tuohista.
Tosiaan savukaasut lämenevä nopeasti sinne 220-240 väliin.
Kokeilkaa niitä sytytyspaloja ne on hyviä ja syttyminen tapahtuu nopeasti.
Niin sitten lisäisin vielä, minulla on aina pannun päällä vati jossa on aina kuivumassa sytysklapeja.
Tosin päivän puutkin tuon aina kärryllä pannuhuoneeseen.

Lue lisää

Tässä nyt enää keskustellaan siitä, montako minuuttia sytykepuiden sytyttämisestä pesä ladotaan täyteen. Jos kattila on täysin kylmä(kattilavesi esim. 30-40 astetta), niin kyllä siitä vaan jonkin verran on hyötyä, jos malttaa odottaa, että kattilan lämpötila nousee jonkin verran, ennen puiden latomista.
Pakkasten aikaan, pannu kyllä aina on valmiiksi kuuma, joten kattilaan kuin kattilaan voi puut latoa muutaman minuutin päästä..
Vedassakin voi kyllä tehdä niin, että unohtaa tyystin kaikenlaset sytykepuut, latoo pesän täyteen ja sytyttää alta. Sitten luukku kiinni ja pahallin täysille, kyllä syttyy ja ei taatusti sauhua tule. Sitten vaan puolen tunnin päästä käy pistämässää puhaltimen normaalin palamisen säädölle. Että on myös näitä "laiskan miehen" kikkoja. No itse viitsin vielä käydä tekemässä sen täytön noin puolen tunnin päästä, enkä pidä sitä erikoisen suurena vaivana.

Rica Atmos kirjoitti:

Enkä kuitenkaan tee niitä kynsitulia.
Kyllä olen saanut palamaan heti hienosti, se voi muuten johtua pitkälti siitä hyvinpalavasta sytytyspalasta
ja rutikuivista klapeista, eikä savuavista pahveista, tai tuohista.
Tosiaan savukaasut lämenevä nopeasti sinne 220-240 väliin.
Kokeilkaa niitä sytytyspaloja ne on hyviä ja syttyminen tapahtuu nopeasti.
Niin sitten lisäisin vielä, minulla on aina pannun päällä vati jossa on aina kuivumassa sytysklapeja.
Tosin päivän puutkin tuon aina kärryllä pannuhuoneeseen.

Lue lisää

Arimaxin esitteessä oli savukaasut 150c paikkeilla, siis Rica työntää piippuun 100c kuumempaa jos molemmilla on palolämpötila tuhannen paikkeilla niin ottaakos toinen tarkemmin lämmön talteen?

No ne on mainoksia, missäs muilla on savukaasut pyörinyt? Omassa alapalo arimaxissa on noin 200-250c (mutta löpöä en ala pannuhuoneessa säilyttämään) ja kattilallisella on tässä talossa selvinnyt joten ei tuo polttopuun kulutus tule varmaan vähenemään mutta kattila on tullut vain tiensä päähän. Tosin 35 kattilasta näyttäs olevan myös käänteispaloverio nykyisin käytössä.

Onnistuukos hakkeen poltto missään kp kattilassa? Joskus sitäkin on käytössä ja nykyiseen saa kipattua saavillisen suoraan. Etutäyttöisissä se ei oikein toimi.

savukaasut? kirjoitti:

Arimaxin esitteessä oli savukaasut 150c paikkeilla, siis Rica työntää piippuun 100c kuumempaa jos molemmilla on palolämpötila tuhannen paikkeilla niin ottaakos toinen tarkemmin lämmön talteen?

No ne on mainoksia, missäs muilla on savukaasut pyörinyt? Omassa alapalo arimaxissa on noin 200-250c (mutta löpöä en ala pannuhuoneessa säilyttämään) ja kattilallisella on tässä talossa selvinnyt joten ei tuo polttopuun kulutus tule varmaan vähenemään mutta kattila on tullut vain tiensä päähän. Tosin 35 kattilasta näyttäs olevan myös käänteispaloverio nykyisin käytössä.

Onnistuukos hakkeen poltto missään kp kattilassa? Joskus sitäkin on käytössä ja nykyiseen saa kipattua saavillisen suoraan. Etutäyttöisissä se ei oikein toimi.

Lue lisää

Savukaasut 300-350 joskus hetkellisesti yli 400 asteen. Johtuu monesta tekijästä, mänty palaa pitkällä liekillä ja se nostaa savukaasuja.
Sytytys on helppoa alle pienempiä puita, muutama tervaslastu väliin, sitten täyttö. Sytkärillä tuli tervaaseen vetoluukku auki ja hakemaan seuraava puuannos pannun viereen.
Tässä vaiheessa avaan toisioilmaluukut. Pannu on Veto 28B alapalo.

....... kirjoitti:

Tässä nyt enää keskustellaan siitä, montako minuuttia sytykepuiden sytyttämisestä pesä ladotaan täyteen. Jos kattila on täysin kylmä(kattilavesi esim. 30-40 astetta), niin kyllä siitä vaan jonkin verran on hyötyä, jos malttaa odottaa, että kattilan lämpötila nousee jonkin verran, ennen puiden latomista.
Pakkasten aikaan, pannu kyllä aina on valmiiksi kuuma, joten kattilaan kuin kattilaan voi puut latoa muutaman minuutin päästä..
Vedassakin voi kyllä tehdä niin, että unohtaa tyystin kaikenlaset sytykepuut, latoo pesän täyteen ja sytyttää alta. Sitten luukku kiinni ja pahallin täysille, kyllä syttyy ja ei taatusti sauhua tule. Sitten vaan puolen tunnin päästä käy pistämässää puhaltimen normaalin palamisen säädölle. Että on myös näitä "laiskan miehen" kikkoja. No itse viitsin vielä käydä tekemässä sen täytön noin puolen tunnin päästä, enkä pidä sitä erikoisen suurena vaivana.

Lue lisää

Effectan puhaltimessa on vain yksi nopeus. Ennen sytytystä kattila pistetään käyntiin. Siinä vaiheessa se on sytytys-moodissa. Ilmapellit menevät tiettyyn asentoon ja puhallin sekä latauspumppu käynnistyvät. Kun tulet ovat syttyneet ja savukaasulämpötila noussut yli 100 asteen, kattila menee varsinaiseen poltto-moodiin. Tällöin ilmapeltejä ohjataan lambda-anturin lukeman mukaan. Kun savukaasulämmöt laskevat alle 95 asteen, kattila sammuu. Pannuhuoneessa tarvitsee käydä vain kerran, ja se käynti kestää n. viisi minuuttia. Toinen käynti tarvitaan vain silloin, jos yksi pesällinen ei riitä.

Sytytys menee aina samalla tavalla riippumatta siitä, mikä on kattilan lämpötila sytytyshetkellä. Kattilaveden lämpötilasta huolehtii Termovar-latauspaketti. Vastaavaa pakettia myydään myös nimella Laddomat. Siinä on pumppu, termostaatti ja 3-tieventtiili, joka syöttää kattilaan n. 60-asteista vettä.

Palokaasulämpötila on palamisen aikana 210-220 astetta. Tuubit nuohoan näin talvella kerran viikossa. Jos nuohoamisen jättää väliin, savukaasulämmöt nousevat.

SAS* kirjoitti:

Savukaasut 300-350 joskus hetkellisesti yli 400 asteen. Johtuu monesta tekijästä, mänty palaa pitkällä liekillä ja se nostaa savukaasuja.
Sytytys on helppoa alle pienempiä puita, muutama tervaslastu väliin, sitten täyttö. Sytkärillä tuli tervaaseen vetoluukku auki ja hakemaan seuraava puuannos pannun viereen.
Tässä vaiheessa avaan toisioilmaluukut. Pannu on Veto 28B alapalo.

Lue lisää

Savukaasujen lämpötiloista ei voi suoraan päätellä kattilan hyötysuhdetta, sillä kylmät kaasut voivat olla merkki vajaasta palamisesta. Itse pidän saavitäyttöä turhan sotkuisena, mutta sellainen puukattila kiinnostaisi, johon voisi myöhemmin ruuvata peltopolttoainepolttimen kiinni.

vph kirjoitti:

Savukaasujen lämpötiloista ei voi suoraan päätellä kattilan hyötysuhdetta, sillä kylmät kaasut voivat olla merkki vajaasta palamisesta. Itse pidän saavitäyttöä turhan sotkuisena, mutta sellainen puukattila kiinnostaisi, johon voisi myöhemmin ruuvata peltopolttoainepolttimen kiinni.

Lue lisää

Kun oli tuossa juttua savuttamisesta ja nopeasta savukaasujen lämmön noususta niin
eilen laitoin sytyksen yhteydssä digitaalisen lämpömittarin horminyhteesen, näyttämä mittarissa
aina 750 asteeseen asti. Sytytksestä 3 minutissa oli savukaasulämmöt 200 jonka jälkeen rupesi hidastumaan päätyen 230.n ja savut piipun päästä valkoista niinkuin näin pakkasella pruukaakin.
Ei paha.
Pannuni malli on Atmos DC18SP(L) eli vaihtopolttokattila ja mulla on Oilon siellä alapesässä, noin niinkuin reissaamisen ajaksi.
Pellettipoltinkin kävisi vaihtoehtona, ei vaan taida olla tällähetkellä kannattavaa ja uskaltaisiko jättää sen varaan esim. viikoksi-kahdeksi??
Siispä mieluummin ostan pellettipolttimen hinnalla öljyä 10 vuodeksi, mun ölyn kulutus on noin
100-300L/vuosi eikä joka vuosi edes sitäkään.

Maaliskuun lopusta rupeaakin jo tulemaan lämpöä auringosta.

Rica Atmos kirjoitti:

Kun oli tuossa juttua savuttamisesta ja nopeasta savukaasujen lämmön noususta niin
eilen laitoin sytyksen yhteydssä digitaalisen lämpömittarin horminyhteesen, näyttämä mittarissa
aina 750 asteeseen asti. Sytytksestä 3 minutissa oli savukaasulämmöt 200 jonka jälkeen rupesi hidastumaan päätyen 230.n ja savut piipun päästä valkoista niinkuin näin pakkasella pruukaakin.
Ei paha.
Pannuni malli on Atmos DC18SP(L) eli vaihtopolttokattila ja mulla on Oilon siellä alapesässä, noin niinkuin reissaamisen ajaksi.
Pellettipoltinkin kävisi vaihtoehtona, ei vaan taida olla tällähetkellä kannattavaa ja uskaltaisiko jättää sen varaan esim. viikoksi-kahdeksi??
Siispä mieluummin ostan pellettipolttimen hinnalla öljyä 10 vuodeksi, mun ölyn kulutus on noin
100-300L/vuosi eikä joka vuosi edes sitäkään.

Maaliskuun lopusta rupeaakin jo tulemaan lämpöä auringosta.

Lue lisää

Tuo 18 kattilaan menee vain 33cm hellapuut? Mikä sai sinut valitsemaan kattilan lyhyelle puulle?

Rica Atmos kirjoitti:

Kun oli tuossa juttua savuttamisesta ja nopeasta savukaasujen lämmön noususta niin
eilen laitoin sytyksen yhteydssä digitaalisen lämpömittarin horminyhteesen, näyttämä mittarissa
aina 750 asteeseen asti. Sytytksestä 3 minutissa oli savukaasulämmöt 200 jonka jälkeen rupesi hidastumaan päätyen 230.n ja savut piipun päästä valkoista niinkuin näin pakkasella pruukaakin.
Ei paha.
Pannuni malli on Atmos DC18SP(L) eli vaihtopolttokattila ja mulla on Oilon siellä alapesässä, noin niinkuin reissaamisen ajaksi.
Pellettipoltinkin kävisi vaihtoehtona, ei vaan taida olla tällähetkellä kannattavaa ja uskaltaisiko jättää sen varaan esim. viikoksi-kahdeksi??
Siispä mieluummin ostan pellettipolttimen hinnalla öljyä 10 vuodeksi, mun ölyn kulutus on noin
100-300L/vuosi eikä joka vuosi edes sitäkään.

Maaliskuun lopusta rupeaakin jo tulemaan lämpöä auringosta.

Lue lisää

Savukaasujen lämpötiloista ei tosiaan voi suoraan vetää johtopäätöksiä kattilan hyötysuhteesta tai tehokkuudesta. Nykyiset käänteispalokattilat ovat eri valmistajilla samassa teholuokassa rakenteeltaan kutakuinkin samanlaisia, eli yhtä täydellisellä palamisella savukaasujen lämpötiloissa ei liene kovin suuria eroja. Hyvin matalat savukaasujenlämpötilat kielivätkin ennemminkin huonosta palamisesta kuin tehokkaasta lämmöntalteeotosta tai tehokkudesta. Moni säätääkin kattilaansa matalien savukaasulämpötilojen toivossa palamisen kustannuksella. Toisaalta myös hiukan korkeammat savukaasujenlämpötilat pitävät piipun paremmassa kunnossa ja kattilan kanavat puhtaampina. Tämän vuoksi kokonaisuuden kannalta on parempi hiukan korkeammat savukaasut.

Käänteispaloisissa toisiopalon lämpötila voi olla jopa 1200 astetta eli hiukan korkeammat kuin esim alapaloisilla, joten hiukan korkeammat savukaasulämpötilat sallitaankin. Esim. tämä suuri suomalainen alapaloisten valmistaja ilmoittaa savukaasut 150 asteeseen ja jopa alle. Hyvät ovat jos kattila pelaa. Sen toiminnasta vain on täälläkin kirjoiteltu aika kitkerään sävyyn.

ei kiitos kirjoitti:

Tuo 18 kattilaan menee vain 33cm hellapuut? Mikä sai sinut valitsemaan kattilan lyhyelle puulle?

Muussa tapauksessa olisin seissyt ulkopuolella ja hoitanut lämmtyksen ns. ulkoistetusti.
Nuo hellapuut ei haittaa kun lkapikone on itsellä, siitä on jopa hiukan hyötyä koska
saunassa on Reunanen&Roviolan Aitokiuas ja siihen pitää olla hellapuut.

ei kiitos kirjoitti:

Tuo 18 kattilaan menee vain 33cm hellapuut? Mikä sai sinut valitsemaan kattilan lyhyelle puulle?

18 kattilaan menee tarkkaan ottaen 400mm klapit, sen verran heittoa minunkin klapituksissani on, että joudun jonkinverran valitsemaan ne klapit mitkä kiukaan alle saan mahtumaan.
On tullut mitattua. Rangoita kun sahaa niin tulee mitä tulee.

alpaloinen kirjoitti:

Savukaasujen lämpötiloista ei tosiaan voi suoraan vetää johtopäätöksiä kattilan hyötysuhteesta tai tehokkuudesta. Nykyiset käänteispalokattilat ovat eri valmistajilla samassa teholuokassa rakenteeltaan kutakuinkin samanlaisia, eli yhtä täydellisellä palamisella savukaasujen lämpötiloissa ei liene kovin suuria eroja. Hyvin matalat savukaasujenlämpötilat kielivätkin ennemminkin huonosta palamisesta kuin tehokkaasta lämmöntalteeotosta tai tehokkudesta. Moni säätääkin kattilaansa matalien savukaasulämpötilojen toivossa palamisen kustannuksella. Toisaalta myös hiukan korkeammat savukaasujenlämpötilat pitävät piipun paremmassa kunnossa ja kattilan kanavat puhtaampina. Tämän vuoksi kokonaisuuden kannalta on parempi hiukan korkeammat savukaasut.

Käänteispaloisissa toisiopalon lämpötila voi olla jopa 1200 astetta eli hiukan korkeammat kuin esim alapaloisilla, joten hiukan korkeammat savukaasulämpötilat sallitaankin. Esim. tämä suuri suomalainen alapaloisten valmistaja ilmoittaa savukaasut 150 asteeseen ja jopa alle. Hyvät ovat jos kattila pelaa. Sen toiminnasta vain on täälläkin kirjoiteltu aika kitkerään sävyyn.

Lue lisää

"sen toiminnasta vain on täälläkin kirjoteltu aika kitkerään sävyyn"

yritin haulla mutta en löytänyt yhtään juttua aritem 25 kattilan käytöstä, voisitkos laittaa linkin`?

toisaalta VTT:n raportinkin mielellään lukisi jossa kattilalla oli 119c savukaasut

VTT kotisivuilta ei löytynyt mitään Arimax tai Ariterm hakusanoilla, miksi pitävät kynttilää vakan alla? hmmm...

missä kohtaa kirjoitti:

"sen toiminnasta vain on täälläkin kirjoteltu aika kitkerään sävyyn"

yritin haulla mutta en löytänyt yhtään juttua aritem 25 kattilan käytöstä, voisitkos laittaa linkin`?

toisaalta VTT:n raportinkin mielellään lukisi jossa kattilalla oli 119c savukaasut

VTT kotisivuilta ei löytynyt mitään Arimax tai Ariterm hakusanoilla, miksi pitävät kynttilää vakan alla? hmmm...

Lue lisää

missään ei mainittu että tarkoittaisin ko.kattilaa... Hyvin kuitenkin päätelty, itse asiaasi tarkoitin 35 , kun alapaloisesta kirjoitin. Tämä 25 ei tarkemmin katsottuna edes ole alapaloinen, vaan ennemminkin käänteispaloinen.Hyvin samanlainen rakenne kuin esim. Atmoksissa. Ruotsissa ainakin on testattu SP:n toimesta kattiloita, eikä niissä nämä suomalaiset ole osoittautuneet mitenkään erikoisiksi. Esim. tämä uutuus 25 lupaa 30 kW tehoa,mutta testeissä antaa reilusti alle. 35 :lla asia on kuitenkin toisinpäin, eli lupaa 40 kW mutta antaa yli 44 kW.

alapaloinen kirjoitti:

missään ei mainittu että tarkoittaisin ko.kattilaa... Hyvin kuitenkin päätelty, itse asiaasi tarkoitin 35 , kun alapaloisesta kirjoitin. Tämä 25 ei tarkemmin katsottuna edes ole alapaloinen, vaan ennemminkin käänteispaloinen.Hyvin samanlainen rakenne kuin esim. Atmoksissa. Ruotsissa ainakin on testattu SP:n toimesta kattiloita, eikä niissä nämä suomalaiset ole osoittautuneet mitenkään erikoisiksi. Esim. tämä uutuus 25 lupaa 30 kW tehoa,mutta testeissä antaa reilusti alle. 35 :lla asia on kuitenkin toisinpäin, eli lupaa 40 kW mutta antaa yli 44 kW.

Lue lisää

Kun tämän ketjun aloituksessa on "Ariterm 25 vs Econature 40" niin siitä päättelin että kirjoitit 25 kattilasta. Löytyykös nuo SP:n raportit jostain? Mielenkiinnolla lukisin (tai ainakin kuvia kattelisin kuten pentuna aku ankasta kun en osannu lukea...)

tuo 25+ kirjoitti:

Kun tämän ketjun aloituksessa on "Ariterm 25 vs Econature 40" niin siitä päättelin että kirjoitit 25 kattilasta. Löytyykös nuo SP:n raportit jostain? Mielenkiinnolla lukisin (tai ainakin kuvia kattelisin kuten pentuna aku ankasta kun en osannu lukea...)

Lue lisää

Tutkimusraportteja olisi tosiaan kiva lukea. Yleensähän nuo testitulokset jäävät vain testin teettäjän tietoon, joten niiden löytäminen on vaikeaa. En ainakaan itse löytänyt mitään SP:n kotisivuilta www.sp.se

Itävaltalaisen tutkimuslaitoksen mittauksia löytyy täältä:
http://blt.josephinum.at/index.php?id=332&L=1
mutta listassa ei ole montaa Suomessa myynnissä olevaa kattilaa. Suomessahan vasta keskustellaan että pitäisi kattiloita testata.

tutkimusraportteja kirjoitti:

Tutkimusraportteja olisi tosiaan kiva lukea. Yleensähän nuo testitulokset jäävät vain testin teettäjän tietoon, joten niiden löytäminen on vaikeaa. En ainakaan itse löytänyt mitään SP:n kotisivuilta www.sp.se

Itävaltalaisen tutkimuslaitoksen mittauksia löytyy täältä:
http://blt.josephinum.at/index.php?id=332&L=1
mutta listassa ei ole montaa Suomessa myynnissä olevaa kattilaa. Suomessahan vasta keskustellaan että pitäisi kattiloita testata.

Lue lisää

Effecta on näköjään laittanut SP:n mittaukset omille kotisivuilleen. Se on aika lyhytt verrattuna tuohon BLT:n raporttiin.
http://www.effecta.se/images/Rapport Svanen.pdf

Rica Atmos kirjoitti:

18 kattilaan menee tarkkaan ottaen 400mm klapit, sen verran heittoa minunkin klapituksissani on, että joudun jonkinverran valitsemaan ne klapit mitkä kiukaan alle saan mahtumaan.
On tullut mitattua. Rangoita kun sahaa niin tulee mitä tulee.

Lue lisää

33cm hellapuut lisäävät lämmitystyötä joka käänteessä kolmanneksen 50cm klapeihin verrattuna. Minulla on työkaveri joka lämmittää kaksoispesäkattilalla ilman varaajaa ja sanoo ettei siinä juuri mitään ylimääräistä työtä ole - eli jokainen näkee oman lämmitysjärjestelmänsä oman rajoittenuneen näkemyksensä läpi. Jos jokainen klapi pitää pinosta valita että mahtuuko kiukaaseen vai laitetaanko kattilaan niin siinä on tekovaiheessa jotain pahasti vialla.

Itsellä menee hellapuita 33cm kiukaaseen ja hellaan, 50cm klapeja kattilaan ja leivinuuniin eikä täällä ainakaan ole ongelmaa tehdessä tehdä eri pituiset puut valmiiksi eri häkkeihin mutta jokainen taplaa tyylillään...

vph kirjoitti:

Effecta on näköjään laittanut SP:n mittaukset omille kotisivuilleen. Se on aika lyhytt verrattuna tuohon BLT:n raporttiin.
http://www.effecta.se/images/Rapport Svanen.pdf

Lue lisää

Ariterm 25 vtt:n testitulos on esitteen alakulmassa.
http://www.ariterm.fi/pdf/ariterm_25_web.pdf

ml kirjoitti:

Ariterm 25 vtt:n testitulos on esitteen alakulmassa.
http://www.ariterm.fi/pdf/ariterm_25_web.pdf

Lue lisää

Nuo nähtiin kyllä mutta mistäs löytys tuo koko raportti? Yleensä pikkuisen saksituista jutuista jää vähän paha maku suuhun, hyötysuhde 90% ja savukaasut 119c mutta kuinka ne on mitattu ja millaisella puulla?

nähdä enemmän kirjoitti:

Nuo nähtiin kyllä mutta mistäs löytys tuo koko raportti? Yleensä pikkuisen saksituista jutuista jää vähän paha maku suuhun, hyötysuhde 90% ja savukaasut 119c mutta kuinka ne on mitattu ja millaisella puulla?

Lue lisää

Froling S4 Turbo kertokaa mistä löytää tätä kattila mallia???
Ois varmasti hyvä.