inhottaa

Julkisella puolella ei testejä millään tavoin rutiinina tehdä, paitsi jos on tiedossa, että suvussa on kehitysvammaisuutta tms. Periaatteessa ekassa ultrassa katsotaan sikiön niskaturvotus (noin rv 10-12), joka saattaa antaa viitteitä mahdollisiin ongelmiin. Osa kunnista tarjotaa lisäksi verikokeesta tehtävään seerumiseulan, jonka tulokset yhdistettynä niskapoimulukemaan antavat osviittaa mahdolliseen kehityshäiriöön, joskaan eivät koskaan yksistään anna varmaa vastausta suuntaan tai toiseen. Varmemman tuloksen saamiseen tarvitaan lisätutkimuksia, eim istukkabiopsia noin vkolla 11-12 tai lapsivesinäyte rv 15 alkaen. Lapsivesinäyte on varmempi ja sillä voidaan suurimmat kromosomihäiriöt satavarmasti todeta tai sulkea pois.

Ainoastaan yli 35-vuotiailla on julkisella puolella mahdollisuus päästä ilman perusteita lapsivesinäytteeseen tai istukkanäytteenottoon. Samoin, jos aiemmissa raskauksissa ongelmia, tai tosiaan, jos suvussa kehityshäiriöitä, joiden voidaan olettaa olevan perinnöllisiä.

Yksityisellä puolella sen sijaan pääsee omakustanteella näytteidenottoon ilman sen ihmeellisempiä perusteita (tietääkseni).

Normaalilla raskaudenseurannalla ei tietenkään voida taata tervettä lasta. Osa ongelmista selviää vasta synnytyksen jälkeen, ja on mahdollista, että esim synnytyksessä aiheutunut happivaje saattaa aiheuttaa vauvalle syntyessään cp-vamman. On paljon erilaisia ongelmatiloja, jotka selviävät vasta synnytyksen jälkeen ja lapsen kasvaessa. Takuita ei siis normaaliseurannassa ole.

Lapsivesi- ja istukkanäytteelläkin voidaan vain tietyt kromosomiongelmat sulkea pois, mutta on silti mahdollista, että lapsella olisikin jokin muu sairaus, jota ei normaalilla seurannalla voida todeta. Vaikka kromosomit olisivatkin ok, voidaan vauvalla esim seuraavassa ultrassa todeta esim sydänvikaa tms. Pääasiassa suurimmat ongelmat todetaan ultran ja muiden seulojen avulla ja siksi suurin osa vauvoista syntyykin täysin terveinä.

Onko miehelläsi syytä olettaa, että vauvalla olisi jokin vamma? Oletteko olleet jo np-ultrassa? Mielenrauhan varmistamiseksi voitte tosiaan hakeutua yksityisen lääkärin kauttaa esim siihen lapsivesinäytteenottoon, jolloin ainakin yleisimmät kromosomihäiriöt voitaisiin todeta/sulkea pois.

..sanoi eräs vanhempi (kun kyseessä on omat lapset) ja näinhän se on.

Niin paljon voi mennä vikaan hedelmöityshetkellä, raskauden aikana, synnytyksessä, ensimmäisinä elinkuukausina, tulevina vuosina.
Itsekin huolehtijana olen halunnut käydä kaikki tarjotut ultrat ja edellisen mainitseman verikokeen, olen satsannut terveellisiin elämäntapoihin odotusaikana ja pyrin pitämään itseni kunnossa synnytystä ajatellen. Mutta niin vaan on kaikki mahdollista, että vaikka kuinka tutkisi esim. odotusaikana, vakavia ongelmia voi tulla synnytyksessä tai ilmi ensimmäisinä elinvuosina.
Tottakai hätää ja huolta voi koittaa lievittää tutkimuksin, mutta mikään tae ne ei ole terveestä lapsesta. Voihan ns. terveenä syntynyt lapsi vaikka vammautua autokolarissa ensi kuukausinaan.

Jos lapsen isällä ei ole jotain selkeää syytä pelätä tiettyä sairautta/vammaa (sukurasite), voihan kyseessä olla yleinen jännitys ja ahdistuneisuus edessä olevasta elämänmuutoksesta ja se purkautuu tuollaisena ylikorostuneena terveyshuolena. Tai onko sairaus/vammaisuus ym. poikkeavuus miehellesi jostain muusta syystä erityisen kipeä asia?

Mun lähisukulaisella on vammainen lapsi, ja sain kutsun geenilääkärin vastaanotolle. Todettiin, että vamma tuskin on perinnöllinen mutta rakenneultrassa katotaan tarkasti ettei ko. vammaa ole.