kaksoset

Olen ollut täysin "oireeton" raskausaikani, ja mielessä ajatus ettei kohdusta löydykään mitään...Mutta, mutta np-ultrassa (rv11 3) lääkäri paukautti ensi sanoikseen: "Onneksi olkoon, odotatte kaksosia"! Laskettu aikani heinäkuun lopussa, ja kasoset erimunaiset. Kaksi päivää meni ajatukseen tottuttelemiseen, nyt olen aivan haltioissani. Olen itse ainut lapsi ja kaivannut itselleni sisaruksia...tavallaan olen kateellinen (hullu ajatus) pienilleni, että heillä nyt jo toisensa.

Vauva-aika tulee varmasti olemaan rankkaa, mutta uskon että vanhemmiten helpottaa lapsien saman ikäisyys. Toisaalta olen miettinyt paljonko tilanne eroaa siitä, että lapset saadaan pienellä ikäerolla...en usko, että loppujen lopuksi paljoakaan. No nämä ovat esikoisemme, joten kokemuksia suuntaan eikä toiseen ei ole ja hyvä niin =).

Onneksi mieheni on kova osallistumaan, joten yhteistyöllä koitetaan homma kotiin hoitaa. Itse asiassa "nitkahti" vielä enemmän kun kuuli kaksosista. Luolamies sisällä taisi herätä ja selvästi ylpeä "miehisyydestään"...en ole raaskinut vääntää rautalangasta, että minulta ne kaksi munasolua kerralla irtosi =).