Haluaisin kysyä mielipidettänne eräässä asiassa, joka on vaivannut minua jo vuoden...
Olen 18-vuotias lukiolaistyttö (lesbo), ja viime keväänä rakastuin mielettömästi yhteen koulumme naisopettajista. Siitä asti hän on pyörinyt yhtenään ajatuksissani. Tiedän, että tämä on aivan järjetöntä, mutta en vain voi sille mitään.
Tilanne saattaisi olla helpompi, jos olisin varma, ettei hän välitä minusta missään määrin. Mutta... ensinnäkin: luulen vahvasti myös hänen olevan lesbo (tai ainakin biseksuaali). Vaistoni on ollut monesti oikeassa, ja hänen olemuksessaan vain on jotakin... en osaa pukea sitä sanoiksi. Kaikkien muiden esteiden lisäksi tässä on tämä ikäerokin (yllätysyllätys) - hän on luultavasti yli 20 vuotta minua vanhempi. Olen yrittänyt ajatella asioita järjellä; hän ei voi mitenkään olla kiinnostunut minusta, olen liian nuori, hän on opettaja jne....
Mutta. En todellakaan tiedä, onko seuraava vain vilkkaan mielikuvitukseni värittämää vai olisiko siinä jotain muutakin. Tiedän, että rakastunut ihminen saattaa alkaa kuvitella ja nähdä asioita niin, kuin haluaisi niiden olevan. Mutta tässä haluaisinkin kysyä teidän mielipidettänne.
Alusta asti hän on tuntunut käyttäytyvän minua kohtaan jotenkin eri tavalla kuin muita oppilaita. Jo ennen kuin minulla oli minkäänlaisia tunteita, huomasin hänen katsovan minua toisinaan hyvinkin pitkään ja jotenkin...eri tavalla kuin toiset opettajat. Hän antoi minulle myös parempia numeroita, kuin mitä olisin ansainnut. Oli monia muitakin asioita, joita silloin hieman ihmettelin, mutta en kuitenkaan miettinyt niitä sen tarkemmin.
Nyt abivuoden aikana olen huomannut edellisten lisäksi muutamia seikkoja, joista en tiedä mitä ajatella. Hän katselee hyvin usein reisiäni (tämän panin tosin merkille jo edellisenäkin vuonna); syytä on vaikea sanoa, ne kun eivät ole mielestäni mitenkään epätavalliset, eivät liian paksut tai ohuet.. Käytävällä hän usein hymyilee minulle (no, se nyt luultavasti kuuluukin monesti opettajan luonteeseen) ja katsoo toisinaan jopa flirttailevasti (ellen sitten ole mennyt totaalisen sekaisin omista tunteistani ja kuvittele vain - hieman vaikea uskoa), mutta vain silloin, jos ei ole ketään muuta näkemässä. Muiden läsnäollessa hän taas ei ole huomaavinaankaan minua.
Yhtenä päivänä olin seisoskelemassa koulun käytävällä, kun huomasin hänen kävelevän kohti opettajan huonetta. Hän pysäytti matkan varrella erään toisen oppilaan ja pyysi tältä ilmeisesti jotakin koetta tai muuta lappua. Oppilaan penkoessa laukkuaan hän siirtyi yllättäen lähemmäksi minua ja alkoi vähitellen hivuttautua aina vain lähemmäs... Lopulta hän oli melkein kiinni kyljessäni. Ajatukseni sumenivat tuolloin kyllä aivan tyystin. Olen jälkeenpäin miettinyt, että miksi hän siirtyi juuri minun viereeni; olihan käytävällä muuallakin tilaa. Siinä tilanteessa oli muutenkin jotain oudon jännittynyttä, jota en osaa kuvailla. En tiedä, kuvittelinko tunteitteni vuoksi liikoja, vai siirtyikö hän siihen vain huomaamattaan. En oikein usko sitäkään.
Kerran tullessani kouluun huomasin hänen katselevan minua ikkunasta ja katoavan sitten, kun olin ulko-ovien kohdalla. En TAASKAAN ole varma, kuvittelinko, mutta hän tuntui ajoittaneen ruokalaan lähtönsä niin, että satuimme tulemaan yhtä aikaa aulaan. Jaa jälleen kerran hän tuijotti reisiäni (??).
Ennen lomaa olin poistumassa koulun salista, jäin odottelemaan kaveriani ja huomasin tämän kyseisen opettajan kävelevän ohitseni kollegansa kanssa. Kun käännyin katsomaan uudestaan, en enää nähnyt kumpaakaan ja ajattelin heidän jo menneen. Lähdin hetken päästä kävelemään kaverini kanssa alas portaita ja kun vilkaisin taakseni, tämä opettaja oli mystisesti kävellyt aivan taakseni. Tämä tuskin vaikuttaa kovinkaan ihmeelliseltä, mutta... niin.
Hän on onnistunut sekoittamaan pääni aivan totaalisesti; en ole pystynyt nukkumaankaan kunnolla enää pitkiin aikoihin. Hänessä vain on jotain, mikä vetoaa minuun. Rakastun aina vain enemmän ja enemmän, enkä kohta enää tiedä, mitä pitäisi tehdä. Jos hän olisi ollut koko ajan täysin välinpitämätön, olisin voinut ehkä tukahduttaa omat tunteeni. Olen ajatellut, että kertoisin hänelle tunteistani lukion päätyttyä, vaikka se ei ehkä olekaan järkevää.
Tämä kaikki kuulosti varmaankin aivan naurettavalta ja mitättömältä, mutta olisin hyvin kiitollinen, jos joku voisi kertoa oman mielipiteensä. Asia todellakin vaivaa minua.
Olen 18-vuotias lukiolaistyttö (lesbo), ja viime keväänä rakastuin mielettömästi yhteen koulumme naisopettajista. Siitä asti hän on pyörinyt yhtenään ajatuksissani. Tiedän, että tämä on aivan järjetöntä, mutta en vain voi sille mitään.
Tilanne saattaisi olla helpompi, jos olisin varma, ettei hän välitä minusta missään määrin. Mutta... ensinnäkin: luulen vahvasti myös hänen olevan lesbo (tai ainakin biseksuaali). Vaistoni on ollut monesti oikeassa, ja hänen olemuksessaan vain on jotakin... en osaa pukea sitä sanoiksi. Kaikkien muiden esteiden lisäksi tässä on tämä ikäerokin (yllätysyllätys) - hän on luultavasti yli 20 vuotta minua vanhempi. Olen yrittänyt ajatella asioita järjellä; hän ei voi mitenkään olla kiinnostunut minusta, olen liian nuori, hän on opettaja jne....
Mutta. En todellakaan tiedä, onko seuraava vain vilkkaan mielikuvitukseni värittämää vai olisiko siinä jotain muutakin. Tiedän, että rakastunut ihminen saattaa alkaa kuvitella ja nähdä asioita niin, kuin haluaisi niiden olevan. Mutta tässä haluaisinkin kysyä teidän mielipidettänne.
Alusta asti hän on tuntunut käyttäytyvän minua kohtaan jotenkin eri tavalla kuin muita oppilaita. Jo ennen kuin minulla oli minkäänlaisia tunteita, huomasin hänen katsovan minua toisinaan hyvinkin pitkään ja jotenkin...eri tavalla kuin toiset opettajat. Hän antoi minulle myös parempia numeroita, kuin mitä olisin ansainnut. Oli monia muitakin asioita, joita silloin hieman ihmettelin, mutta en kuitenkaan miettinyt niitä sen tarkemmin.
Nyt abivuoden aikana olen huomannut edellisten lisäksi muutamia seikkoja, joista en tiedä mitä ajatella. Hän katselee hyvin usein reisiäni (tämän panin tosin merkille jo edellisenäkin vuonna); syytä on vaikea sanoa, ne kun eivät ole mielestäni mitenkään epätavalliset, eivät liian paksut tai ohuet.. Käytävällä hän usein hymyilee minulle (no, se nyt luultavasti kuuluukin monesti opettajan luonteeseen) ja katsoo toisinaan jopa flirttailevasti (ellen sitten ole mennyt totaalisen sekaisin omista tunteistani ja kuvittele vain - hieman vaikea uskoa), mutta vain silloin, jos ei ole ketään muuta näkemässä. Muiden läsnäollessa hän taas ei ole huomaavinaankaan minua.
Yhtenä päivänä olin seisoskelemassa koulun käytävällä, kun huomasin hänen kävelevän kohti opettajan huonetta. Hän pysäytti matkan varrella erään toisen oppilaan ja pyysi tältä ilmeisesti jotakin koetta tai muuta lappua. Oppilaan penkoessa laukkuaan hän siirtyi yllättäen lähemmäksi minua ja alkoi vähitellen hivuttautua aina vain lähemmäs... Lopulta hän oli melkein kiinni kyljessäni. Ajatukseni sumenivat tuolloin kyllä aivan tyystin. Olen jälkeenpäin miettinyt, että miksi hän siirtyi juuri minun viereeni; olihan käytävällä muuallakin tilaa. Siinä tilanteessa oli muutenkin jotain oudon jännittynyttä, jota en osaa kuvailla. En tiedä, kuvittelinko tunteitteni vuoksi liikoja, vai siirtyikö hän siihen vain huomaamattaan. En oikein usko sitäkään.
Kerran tullessani kouluun huomasin hänen katselevan minua ikkunasta ja katoavan sitten, kun olin ulko-ovien kohdalla. En TAASKAAN ole varma, kuvittelinko, mutta hän tuntui ajoittaneen ruokalaan lähtönsä niin, että satuimme tulemaan yhtä aikaa aulaan. Jaa jälleen kerran hän tuijotti reisiäni (??).
Ennen lomaa olin poistumassa koulun salista, jäin odottelemaan kaveriani ja huomasin tämän kyseisen opettajan kävelevän ohitseni kollegansa kanssa. Kun käännyin katsomaan uudestaan, en enää nähnyt kumpaakaan ja ajattelin heidän jo menneen. Lähdin hetken päästä kävelemään kaverini kanssa alas portaita ja kun vilkaisin taakseni, tämä opettaja oli mystisesti kävellyt aivan taakseni. Tämä tuskin vaikuttaa kovinkaan ihmeelliseltä, mutta... niin.
Hän on onnistunut sekoittamaan pääni aivan totaalisesti; en ole pystynyt nukkumaankaan kunnolla enää pitkiin aikoihin. Hänessä vain on jotain, mikä vetoaa minuun. Rakastun aina vain enemmän ja enemmän, enkä kohta enää tiedä, mitä pitäisi tehdä. Jos hän olisi ollut koko ajan täysin välinpitämätön, olisin voinut ehkä tukahduttaa omat tunteeni. Olen ajatellut, että kertoisin hänelle tunteistani lukion päätyttyä, vaikka se ei ehkä olekaan järkevää.
Tämä kaikki kuulosti varmaankin aivan naurettavalta ja mitättömältä, mutta olisin hyvin kiitollinen, jos joku voisi kertoa oman mielipiteensä. Asia todellakin vaivaa minua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Etköhän vähän narraa tuon ikäsi????Olet itse vanhempi. HYI saatanan LESBO---------> Mee lesbo-osastolle!!!!
kun lukioikäisenä ihastuin yhteen poikaan ja en saanu nukuttua.
Minusta sinun ei kannata tehdä mitään, tai tulkita opettajan käytöstä sen enempää.
Nauti ihastumisen tunteesta, jos voit.
Ok. Seuraavan kerran, kun se tuijottaa reisiäsi, kysy ihmeessä suoraan: "Miksi sinä tuijotat reisiäni?" tai onko minun housuissani/hameessani jotain likaa?". Jos hän on ihastunut sinuun, niin ok. Jos taas olet vain kuvitellut, on häneltä epäkohteliasta tuijottaa reisiäsi. Jos hän jostain syystä vain testailee tai kiusaa sinua / on utelias lesboudestasi, on hänen käytöksensä todella vastuutonta.
18-vuotias on kyllä aika nuori keski-ikäiselle. Juuri olet vasta saavuttanut aikuisuuden, joten sikäli älä odota liikoja tuon tapauksen suhteen.