Hei. Osaisiko joku kertoa kuulostaako minun tapaukseni BDD:ltä eli dysmorfiselta ruumiinkuvan häiriöltä, perusnaisen huonolta itsetunnolta vai miltä? Asiaa on paljon, joten laitan vaikkapa ranskalaisilla viivoilla tärkeimmät, niin jaksatte ehkä lukea. Minua ei auta se, että kerrotaan kuinka sisäinen kauneus on tärkeintä ja että pitää keskittyä muuhun kuin oman ulkonäkönsä miettimiseen. Haluaisin vain tietää mikä tämän ongelman/sairauden/häiriön oikea nimi on.
- 14-vuotiaasta tähän päivään (29v) täydellinen mahdottomuus olla alasti toisen ihmisen läsnäollessa
- inho ja ahdistus koko ruumista kohtaan, mutta koen vatsan kaikkein pahimmaksi kohdaksi, suorastaan epämuodostuneeksi
- näen omat kasvoni ja hiukseni perusnätteinä, muu osa fyysistä ruumista aiheuttaa aina vähintään vähän ahdistusta, joskus täysin sietämätöntä pahaa oloa.
- pystyn elämään itseni kanssa, enkä mieti ahdistavia ruumiin kohtia koko ajan, koska kasvoni ovat ok, mutta kaikki rutiinini ja toimintatapani on rakennettu sen ympärille, että en näkyisi kenellekään alasti, eikä kukaan koskisi vatsaani.
- sauna, uiminen, rantaelämä, rantalomailu, seksikkäät vaatteet jääneet pois kokonaan, koska uimapuku tms ihonmyötäinen asu ahdistaa jo pelkkänä ajatuksena, vaikken edes omista sellaista.
- en voi kuvitellakaan olevani kaunis/seksikäs/haluttava oman mieheni tai kenenkään muunkaan miespuolisen mielestä, jos näyttäytyisin alasti. Muuten oletan voivani huijata heitä silloin tällöin. Eli ei ole pystynyt olemaan vielä koskaan mieheni seurassa täysin alasti, vaikka olemme asuneet vuosia yhdessä. Onneksi tämä ei haittaa häntä, koska olen muuten hyvin aktiivinen ja kekseliäs myös erotiikan suhteen.
- en uskalla mennä lääkäriin kuin pahimmassa hädässä, koska silloin joudun aina riisumaan turvapaitani ja näyttämään itseni toiselle ihmiselle.
- vatsan alueeseen ei saa kukaan koskea, se tuntuu lähes samalta kuin kipu.
- välttelen valokuvia ja saatan suuttua, jos joku ottaa kuvan ilman lupaa. Otan itsestäni vain kasvokuvia, enkä ole koko aikuisiässäni nähnyt yhtään kaunista vartalokuvaa itsestäni.
- yritän aina olla asennossa, jossa vatsani ei korostuisi, ja näin on ollut lapsesta asti.
- olen viimeisen vuoden aikana jumittunut yksiin peittäviin vaatteisiin, enkä uskalla enää käyttää muita, koska näytän niissä valtavan lihavalta ja vatsani pursuilee housun kauluksesta
- Usein pelottaa ja ahdistaa lähteä juhliin tai muualle, jossa muut ovat ”nätteinä”, ja joskus ylipäänsä ovesta ulos lähteminen kauhistuttaa. Olen aina mennyt, mutta hävennyt sitä, etten voinut vatsani vuoksi pukeutua kauniisti...
- meikkaaminen ja hiusten laitto normaalin rajoissa, enkä ole edes kovin ulkonäkökeskeinen muuten.
- vaatteet eivät kiinnosta, paitsi aiheuttavat ahdistusta silloin, jos miettii mitä ne paljastavat. Eli pidän vain yhtä vaatekappaletta ”turvallisena” ja muissa tuntuu alastomalta ja lihavalta. Haluaisi pukeutua kauniisti ja monipuolisesti, käyttää kaikkia vaatteita kaapistaan, mutta ei pysty.
- teini-ikäisenä pakonomainen 3 vuoden vatsatreeni-kausi, joka ei auttanut tuntemaan sitä ruumiinosaa kelvolliseksi. Myöskään laihduttaminen ei ole auttanut!
- Koen itseni petkuttajaksi, joka pelkää alituisesti paljastumista, vaikka toisaalta jo melkein tietääkin, että esimerkiksi oma mies on varmasti jo oikeastaan nähnytkin millainen olen peitellyistäkin paikoista.
Jos joku osaa auttaa minua löytämään tietoa siitä mikä minua vaivaa olisin todella kiitollinen! Osaisin ehkä hankkiutua hoitoonkin, jos tietäisin, että en vain angstaa tavallista naisen elämää, vaan olen oikeasti häiriöinen.
- 14-vuotiaasta tähän päivään (29v) täydellinen mahdottomuus olla alasti toisen ihmisen läsnäollessa
- inho ja ahdistus koko ruumista kohtaan, mutta koen vatsan kaikkein pahimmaksi kohdaksi, suorastaan epämuodostuneeksi
- näen omat kasvoni ja hiukseni perusnätteinä, muu osa fyysistä ruumista aiheuttaa aina vähintään vähän ahdistusta, joskus täysin sietämätöntä pahaa oloa.
- pystyn elämään itseni kanssa, enkä mieti ahdistavia ruumiin kohtia koko ajan, koska kasvoni ovat ok, mutta kaikki rutiinini ja toimintatapani on rakennettu sen ympärille, että en näkyisi kenellekään alasti, eikä kukaan koskisi vatsaani.
- sauna, uiminen, rantaelämä, rantalomailu, seksikkäät vaatteet jääneet pois kokonaan, koska uimapuku tms ihonmyötäinen asu ahdistaa jo pelkkänä ajatuksena, vaikken edes omista sellaista.
- en voi kuvitellakaan olevani kaunis/seksikäs/haluttava oman mieheni tai kenenkään muunkaan miespuolisen mielestä, jos näyttäytyisin alasti. Muuten oletan voivani huijata heitä silloin tällöin. Eli ei ole pystynyt olemaan vielä koskaan mieheni seurassa täysin alasti, vaikka olemme asuneet vuosia yhdessä. Onneksi tämä ei haittaa häntä, koska olen muuten hyvin aktiivinen ja kekseliäs myös erotiikan suhteen.
- en uskalla mennä lääkäriin kuin pahimmassa hädässä, koska silloin joudun aina riisumaan turvapaitani ja näyttämään itseni toiselle ihmiselle.
- vatsan alueeseen ei saa kukaan koskea, se tuntuu lähes samalta kuin kipu.
- välttelen valokuvia ja saatan suuttua, jos joku ottaa kuvan ilman lupaa. Otan itsestäni vain kasvokuvia, enkä ole koko aikuisiässäni nähnyt yhtään kaunista vartalokuvaa itsestäni.
- yritän aina olla asennossa, jossa vatsani ei korostuisi, ja näin on ollut lapsesta asti.
- olen viimeisen vuoden aikana jumittunut yksiin peittäviin vaatteisiin, enkä uskalla enää käyttää muita, koska näytän niissä valtavan lihavalta ja vatsani pursuilee housun kauluksesta
- Usein pelottaa ja ahdistaa lähteä juhliin tai muualle, jossa muut ovat ”nätteinä”, ja joskus ylipäänsä ovesta ulos lähteminen kauhistuttaa. Olen aina mennyt, mutta hävennyt sitä, etten voinut vatsani vuoksi pukeutua kauniisti...
- meikkaaminen ja hiusten laitto normaalin rajoissa, enkä ole edes kovin ulkonäkökeskeinen muuten.
- vaatteet eivät kiinnosta, paitsi aiheuttavat ahdistusta silloin, jos miettii mitä ne paljastavat. Eli pidän vain yhtä vaatekappaletta ”turvallisena” ja muissa tuntuu alastomalta ja lihavalta. Haluaisi pukeutua kauniisti ja monipuolisesti, käyttää kaikkia vaatteita kaapistaan, mutta ei pysty.
- teini-ikäisenä pakonomainen 3 vuoden vatsatreeni-kausi, joka ei auttanut tuntemaan sitä ruumiinosaa kelvolliseksi. Myöskään laihduttaminen ei ole auttanut!
- Koen itseni petkuttajaksi, joka pelkää alituisesti paljastumista, vaikka toisaalta jo melkein tietääkin, että esimerkiksi oma mies on varmasti jo oikeastaan nähnytkin millainen olen peitellyistäkin paikoista.
Jos joku osaa auttaa minua löytämään tietoa siitä mikä minua vaivaa olisin todella kiitollinen! Osaisin ehkä hankkiutua hoitoonkin, jos tietäisin, että en vain angstaa tavallista naisen elämää, vaan olen oikeasti häiriöinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei tuo ihan tavalliselta itsetunto-ongelmalta kuulosta, vaan aika tyypilliseltä BDD-käyttäytymiseltä. Sivulla BDD.INFO on lyhyt, suuntaa antava kysely. Mikäli se antaa positiivisen tuloksen (suora lainaus)
"on suositeltavaa, että käännyt lääkärin tai psykiatrin puoleen asian varmistamiseksi. BDD on hoidettavissa oleva häiriö eikä ole odotettavissa, että se poistuu ilman hoidollisia toimenpiteitä."
http://bddinfo.blogspot.com/2008/05/tyhj_3018.html