Olen kuullut, että jos on amkssa poissaolevana niin ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen. Otin vastaan tarjotun amk-paikan, mutta ilmoittauduin poissaolevaksi ja tarkoitukseni on yrittää löytää töitä kevääksi. Saako työkkäri mistään selville, että olen kirjoilla amkssa, jos en sitä heille ilmoita? Vai voinko jatkaa työttömänä työnhakijana olemista työmarkkinatuella kunnes saan töitä?
AMK poissaolevana
auuroora
152941
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Saahan tuo. Työkkäri saa viran puolesta tietoon, jos on hakenut, jos on käynyt pääsykokeissa ja jos on ottanut paikan vastaan.
Poissalevaksi ilmoittautuminen ei tuo sinulle oikeutta työmarkkinatukeen. Vain yliopisto-opiskelija, joka esittää vähintään vuoden keskeyttämistodistuksen, on oikeutettu keskeyttämisaikanaan työttömyyskorvaukseen.
Mutta mistä ne tietävät kysellä asiaa jos en siitä mitään mainitse? Ei kai ne nyt kuitenkaan säännöllisin väliajoin soittele kouluja läpi että onko tämän ja tämän niminen tyyppi hakenut teille kouluun..
..luulisin, että nimilistat menee kelalle. Sitä paitsi, jos ei nyt saisikaan tietää, joskus saisi ja takaisin peritään rahat, ihan varmasti. Näitä vastaavia yksittäistapauksia on muutama tullut ilmi silloin tällöin. Sitä kutsutaan tukihuijaukseksi. Miksi yleensä ilmoittauduit poissaolevaksi, jos mitään järkevämpää syytä ei ole? Voihan niitä töitä hakea koulunkin aikana ja kursseja voi suorittaa vähän omaankin tahtiin, ainakin meillä inssiopinnoissa ja kaupan puolella voi. Monihan käy töissä vaikka samalla suorittaa opintoja täysillä. Kelalla on tiedot opiskelijoista, koska opiskelijaetuuksia tulee kelan kautta. Oletko kenties kuullut nykyajan tietotekniikasta? Nimesi saa järjestelmästä tarkastettua sekunneissa, että oletko esim. opiskelija ja jos sinulla ei ole aiempaa ammattia, virkalijat tarkastavat sen ihan varmasti.
Eivät soittele kouluja läpi, vaan saavat tiedot koko maasta olisiko tuo ollut yhteishakutoimiston toimesta tai vastaavasta. Olen itse joutunut työssä noiden juttujen kanssa tekemisiin. Käry käy siis ennemmin tai myöhemmin.
"Mutta mistä ne tietävät kysellä asiaa jos en siitä mitään mainitse? Ei kai ne nyt kuitenkaan säännöllisin väliajoin soittele kouluja läpi että onko tämän ja tämän niminen tyyppi hakenut teille kouluun.."
Voi lapsiraukka. Työttömyysturvaa hakiessa, samoin kuin kaikkia muitakin etuuksia hakiessa, hakija ITSE vastaa siitä että on antanut oikeat ja riittävät tiedot asian ratkaisuun. Kun väärinkäytös käy ilmi, maksaja (siis huom.! ei TE-toimisto, vaan maksaja, eli Kela/työttömyyskassa) vie asian oikeuteen ja perii väärin perustein maksetut tuet sinulta korkojen kera takaisin. Tässä maassa on niin paljon rekistereitä, joita maksajat käyvät läpi, että ei siinä pelkästään etuudenhakijoiden ilmoituksiin luoteta.
Tuolla asenteellasi en voi sanoa muuta kuin että hyvää loppuelämää.
Tässäpä esimerkki:
Sukulaiseni oli hakenut ja päässyt AMK:aan. Kun hän sitten netissä haki opintotukea, häntä koskevat koulutiedot pamahtivat valmiiksi lomakkeelle Kelan tietojärjestelmästä. Siis Kelan tietojärjestelmä hakee automaattisesti yhteishaun tulokset.
Ja sama homma lienee nykyisin myös työkkärin kanssa. Kun ilmoittaudut ja henkilötunnuksesi laitetaan tietojärjestelmään, niin eiköpähän sieltäkin pamahda esiin se, että sinut on hyväksytty koulutukseen. Seuraavaksi virkailija sitten kysyykin, että mites on, miksi et hae opintotukea työttömyystuen sijaan. Ja seuraavaksi, jos olet alle 25-v, tulee 5 kk:n rangaistustyössäoloehto, joka ei vanhene ennen 25-vuotispäivääsi. Jos taas olet 25-v täyttänyt, niin sinulla ei ole enää kouluttautumispakkoa ja virkailija alkaa vaatia erotodistusta.
Jos taas haet Kelasta työttömyystukea, niin siellä käy ilmi, että sinun pitäisi hakea opintotukea. Ja seuraavaksi sitten Kela pyytää lausuntoa työkkäristä sinun oikeudestasi työttömyystukeen ja ilmoittaa samalla koulutukseen hyväksymisestä. Ja seuraavaksi sinulle tuleekin sitten selvityspyyntö.
Että silleen, systeemi taitaa isoveli-valvoo -yhteiskunnassa olla aika aukoton. Jos jotenkin homma lipsuisi kohdaltasi tässä vaiheessa ja Kela erehtyisi maksamaan työmarkkinatukea, niin ennen pitkää käry kävisi ja seuraavaksi sitten olisikin edessä takaisinperintä ja Kelasta kyseenollen aika todennäköinen käräjäreissu - ainakin jos paria viikkoa pidempään onnistuisit työttömyystukea saamaan.
Ei oo kyllä mitään järkeä siinä systeemissä että yliopistolaisilla on oikeus työttömyyskorvauksiin poissaolevaksi ilmoittautuessaan mutta amklaisilla ei. Syrjintää! Töitä ois sitte parempi saada ja vähän äkkiä, Suomessa muka hyvä sosiaaliturva, pah! Ei ihme että niin moni ajautuu rikollisille poluille jos ei tukia saa eikä töitäkään löydä mistään..Harkitsen vakavasti itsekin.
Niin ja en voi aloittaa vielä opintojani ennen syksyä koska muutto opiskelupaikkakunnalle on mahdotonta henk. koht. syistä ennen kesää.
'''Ei oo kyllä mitään järkeä siinä systeemissä että yliopistolaisilla on oikeus työttömyyskorvauksiin poissaolevaksi ilmoittautuessaan'''
Ei yliopisto-opiskelijallakaan ole oikeutta työttömyyskorvaukseen, jos ilmoittautuu poissaolevaksi. Sen sijaan sitten on, jos yliopisto-opiskelija keskeyttää vähintään vuodeksi opiskelunsa ja esittää työkkärissä keskeyttämistodistuksen. Poissaolevaksi ilmoittautuminen ja keskeyttäminen ovat hiukan eri asioita.
No miksei amk-opiskelija voi keskeyttää opintojaan vuoden ajaksi ja saada työttömyystukea? Syrjintää!
"No miksei amk-opiskelija voi keskeyttää opintojaan vuoden ajaksi ja saada työttömyystukea? Syrjintää! "
No koska yliopisto-opiskelijat ovat kansakunnan eliittiä ja amk opiskelijat tavallista kansaa. Kansakunnan eliitille kuuluu pienet etuoikeudet kuten oikeus nostaa työttömyystukea ja parempi terveydenhoito YHTS kautta.
Tosin itsekin olen sitä mieltä, että tämä tämmöinen rikkoo suomenperustuslain tasavertaisuusperiaatetta. Asiasta voisi olla aihetta kirjottaa vaikkapa eduskunnan oikeusasiamiehelle jos joku viitsii. Sinua asia ei välttämättä koskaan ehdi auttaa pitkien käsittely aikojen takia, mutta ehkä joskus jotain tulevaisuudessa.
#
No koska yliopisto-opiskelijat ovat kansakunnan eliittiä ja amk opiskelijat tavallista kansaa.
#
Se on se akateeminen vapaus mitä AMK-"amiksessa" ei ole. AMK on luotu tehokkaaksi koulutusyksiköksi, missä on myös niin, että luennoilla on pakko käydä. Yliopistossa ei ole luennoilla pakko käydä. Riittää kunhan tentit läpäisee.
Siis Yliopisto-opiskelijan oikeus saada työttömyysturvaa vuoden huilijaksolla perustuu historiallisiin tosiasioihin, mitä ei ole muutettu, vaikka Sailakset ja muut ovat yrittäneet. Mutta AMK-on uusi luomus, ja sen säännöt perustuvat tehokkuuteen. AMK:ssa kun ei tutkita 1 1-asioita, vaan tarkoitus on se, että opiskelija läpäisee putken tietyssä ajassa, eikä lorvimista tueta.
'''Asiasta voisi olla aihetta kirjottaa vaikkapa eduskunnan oikeusasiamiehelle jos joku viitsii.''''
Eipä taida auttaa, koska kyse on eri järjestelmistä.
Toisaalta isompi ongelma minusta on se, että ruotsinkieliset pääsevät yliopistoon alemmilla pistemäärillä kuin suomenkielinen. Ero voi olla huomattavakin riippuen tiedekunnasta ja hakijoiden määrästä. 6 pisteen ero jo tuntuu. Tuo minusta on syrjintäongelma jos mikä.
Niin mutta kyllä eduskunnan oikeusasiamiehen pitää ottaa kantaa ulkopuolisena arviona ainakin siihen ovatko kyseiset käytännöt syrjintää vai eivätko ole, koska kyseessä on pääosin valtion rahoittamat laitokset. Jos ei tee kantelua se on varma, että silloin ei mitään tapahdukaan. Se on jo iso voitto jos saa viralliset instanssit myöntämään, että kyseessä on syrjintä.
Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen jälkeen onkin jo parempi kirjoitella kansanedustajille voi tietysti kirjoitella jo ennen sitä, kyllä demokratiassa pyörä pyörii se vain pyörii tuskastuttavan hitaasti jos haluaa muutosta.
Tuskin kyse syrjinnästä mitä tulee siihen, että yliopisto-opiskelija voi keskeyttää opintonsa vuodeksi.
Vähän vertailua:
AMK-opinnot ovat yleensä lyhytkestoisempia kuin yliopisto-opinnot. AMK-opinnot kestänevät normaalisti 3-4 vuotta, kun yliopistotutkinnon suorittaminen kestänevät keskimäärin 6 vuotta. Yliopistotutkinnon voi rakentaa hyvinkin vaativaksi, jolloin tiuhallakin opiskelulla em. 6 vuotta ei välttämättä riitä.
Tärkein pointti on kuitenkin opintotuki. AMK-opiskeluun saa opintotuen opiskeluajaksi. Sen sijaan yliopisto-opiskeluihin saa opintotukea vain tietylle kuukausimäärälle, minkä jälkeen rahoitus on sitten hankittava mistä vain, vaikka keskeyttämällä opintonsa ja olemalla jonkin aikaa työssä.
Yliopisto-opinnot eivät yleensä valmista tiettyyn ammattiin. Ammattipätevyyden voi saada työskentelemällä jollain alalla, jo opinnot saattavat edellyttää sitä. Kyse ei ole sellaisesta työskentelystä, mikä kuuluu esim. amk-harjoitteluun.
Tuossapa joitakin syitä erilaiseen kohteluun.
Sen sijaan en ymmärrä sitä, että suomenkielisiä kohdellaan eri tavoin kuin ruotsinkielisiä yliopistoon pyrittäessä. Mikael Hiden, joka oli aikanaan oikeustieteellisen dekaani ja ennen tai jälkeen tuon Eduskunnan oikeusasiamies, otti kantaa asiaan ja hänen näkökulmastaan ei ole suomenkielisten syrjintää se, että ruotsinkieliset pääsevä helpommin yliopistoon. Johtuisikohan tuo mielipide siitä, että Hiden on ruotsinkielinen. Näin se homma toimii.
Entinen työkaverini on ruotsinkielinen. Valmistui ylioppilaaksi ja suoritti armeijan. Armeijan jälkeen kuvitteli pitävänsä välivuoden. Mutta loppukesästä tulikin soitto teknillisestä opistosta, että josko työkaverini olisi halukas aloittamaan insinöörin opinnot siitä paikasta. Sillä opintolinjaa ei olisi aloitettu, koska minimi luokan päälukuvaatimuksesta puuttui yksi oppilas. Näin pääsi aloittamaan insinööriopinnot ilman pyrkimistä ruotsinkieliselle opintolinjalle.