Mitä tarkoitetaan betonin esijäännittämisellä?
Betoni
suomi-123456
83290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
että elementtitehtaalla asennetaan esim. ontelolaatan muottiin teräspunokset (muistuttavat vaijeria). Ne venytetään esim. hydraulitunkeilla tms. kovalle vetojännitykselle ontelolaatan pituussuuntaisesti ja pidetään siinä tilassa. Sitten valetaan betoni ja kun se on tarpeeksi kovettunut, päästetään punokset vedosta. Ne pyrkivät palautumaan alkuperäiseen pituuteensa mutta kovettunut betoni ei päästä. Siitä aiheutuu puristusjännitystä ontelolaatan alaosalle ja vetojännitystä yläosalle. Kun laattaa sitten asennuksen jälkeen kuormitetaan, se aiheuttaa päinvastaiset jännitykset ja siten esijännitys antaa lisää kuormituskapasiteettia.
Työmaalla esijännitys ei onnistu: mihinkäs kiinnität siellä useamman kymmen tonnin vetovoimat...
Voihan palkin / laatan esijännittää työmaallakin. Siihen on omat tekniikkansa. Tosin en tiedä käytetäänkö sitä enää juuri missään, kun isotkin palkit voidaan tehdä tehtaalla.
Siltatyömailla käytetään paikoillaan esijännitystä. Muualle pääosin tuodaan valmiit palkit.
jälkijännittämistä. Eli ensin valetaan. Valuun on jätetty suojaputket joiden sisään on punokset vedetty. Valun kovetuttua punosten toiseen päähän asennetaan passiiviankkuri joka tukeutuu betonivalun päähän. Toisesta päästä aletaan punoksia venyttämään, edelleen betonivalun päähän tukeutuen. Sopivasti kun on vedetty, asennetaan aktiiviankkurit ja irroitetaan vetolaitteisto. Eli lopputuloksena punoksessa on veto ja se puristaa molemmista päistään ankkurikappaleiden välissä olevaa betonia. Lopuksi apuaukkojen kautta juotetaan suojaputket täyteen.
Työteknisesti kyse on siis jälkijännittämisestä, mutta rakenteen käyttäytymisen kannalta on kuitenkin kyse esijännittämisestä, näin siis jos tarkastellaan palkin toimintaa rakenteessa. Esi- ja jälkijännityksen tarkoitus on kuitenkin sama, lisätä palkin kantavuutta.
olemme samaa mieltä. Siis toiminta ja tarkoitus.
en usko laattaan muodostuvan puristusjännitystä alapintaan ja vetojännitystä yläpintaan. tämä väitteen mukainen jännitysten muodostuminen aiheuttaisi ilman laatan massan vaikutuksen huomioon ottamista laatan taittumisen kokoon vetäytyessä.
siihen laattaan muodostuu vain puristusjännitystä, joka johtuu esivenytettyjen terästen kokoonpuristumistaipumuksesta, mutta se on voimakkaampi alapinnassa. esijännitetyt raudat ovat keskimäärin alapintaa lähempänä ja ottavat vastaan vetorasituksen laskennallisen kantavuuden rajoissa, esijännityksen alaisen kovettuneen betonin vastaanottaessa puristusjännityksen.
yhteistuloksena on melko vahva rakenne.
teräsraudoitus vastaa vedosta ja betoni vastaa puristuksesta. se on kuin kiviholvi paitsi, että kestää kuormaa vain niin paljon, kuin terästen yhteistä vetomurtolujuutta löytyy.
oikea kiviholvi kestää periaatteessa yhtä paljon kuin kivi kestää puristusta. se on jo melko käsittämätön määrä painoa normaalikokoisessa sillassa tai holvissa. rikkoontuminen johtuu yleensäkin varmaankin ympäröivien rakenteiden tai maamassojen periksi annosta.
ps: olen pienessä kännissä tätä kirjoittaessa, joten kannattaa ajatella omin aivoin ennen kuin aloittaa vittuilla.
"en usko laattaan muodostuvan puristusjännitystä alapintaan ja vetojännitystä yläpintaan. tämä väitteen mukainen jännitysten muodostuminen aiheuttaisi ilman laatan massan vaikutuksen huomioon ottamista laatan taittumisen kokoon vetäytyessä."
Kyllä yläpintaan syntyy vetojännitystä, ellei myös ontelolaatan yläpintaa ei olisi raudoitettu, Se saattaisi katketa, kun veto päästetään pois. Viimeistään nostovaiheessa katkeaminen olisi todennäköistä. Ontelo laatta kaartuu aika paljon ylöspäin katkaisuvaiheessa.