Keväisenä päivänä
minä kannoin
taskussain onnen kiviä
kädessäin tuohenkäppyröitä
keräsin taskullisen onnen käpyjä
Niille nyt rakensin
onnen lippaan
Se muistuttaa minua
keväisestä päivästä
kun sinä
rakkaus kävelit vastaan
minä kannoin
taskussain onnen kiviä
kädessäin tuohenkäppyröitä
keräsin taskullisen onnen käpyjä
Niille nyt rakensin
onnen lippaan
Se muistuttaa minua
keväisestä päivästä
kun sinä
rakkaus kävelit vastaan
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja hyinen puhuri puhaltaa tunturista.
Sieltä.. lumikinosten takaa pöllähti
Rakkaus eteen sen nuoren neidon
jonka häitä juhlimme
lumisessa pienessä kappelissa tänään:)))
Joten rakkaus voi todella ..pölähtää :)))
vastaan, mistä vain.
..hilla...kotoinen ja kiva nimmari :D
Pakkanen se vaan paukkuu
sydän on lämmin
kaikesta huolimatta
Niin se voi pölähtää
eteen rakkaus missä vaan
Voi sitä teidän onnea ja niitä
kauniita hetkiä siellä kauniissa kappelissa
Nimmari niin onhan se kotoinen varmaan jos
tuntee tunturit,vaarat,hillasuot ja mitä pohjoisen poluille
kuuluu!!!
Jotenkin oli tuo sinun
kirjoitus kotoisen oloinen!!!
T.hilla
... kuin pandoran
tuntemuksia minun sisällään pitää
sydämeni tuntemuksia
sen värinöitä mistä tähdet syttyy
kun rakastuu ...
lippaani mun
rakkautes sun
rakkautemme
sitä kannan mukanain
sydämessäin ...
hienoa kuvausta kun sydämensä menettää,
muistoja siitä hetkestä joka oli kuin taikaa ...
hyvin hyvä upea hilla !!!
tähdistä rakkaus
sammuu kun tähdet heittää tuikkimasta
mutta jossain hehkuu
sydän pamppailee toivoo vielä
kiitos jälleen runo!!!!!
hyvin kaunis ja eheä
sekä kokonaisuutena herkkä runo.
Muistot, ne muistot * huokaus *
huokauksen sillalla
kuljen taas
mutta toivo jossain sydämen sopukoissa
elää
Muistot päivääni
eheyttää huokaillen kuljen
huoneessain
kiitos lindalinda