Olen kärsinyt punastelusta koko ikäni ja nyt kun uusi vuosi vaihtui, päätin, etten tule enää kärsimään tästä vaan haluan elää normaalia elämää.
Punastelu ja itseinho hallitsevat elämääni päivittäin. En kykene koulussa viittaamaan, enkä esiintymään. Esityksiä olisi tulossa muutaman viikon kuluttua, mutta niistä on pakko jotenkin joustaa.
Voisin sanoa, että mielummin tappaisin itseni kun joutuisin noihin tilanteisiin.
Onko kellään kokemuksia psykologilla käymisestä? Olen 16 vuotias, ja ajattelin, että jos menisin käymään koulumme psykologilla. Pystyykö hän määräämään minulle lääkkeitä tähän vaivaan, jos näkee siihen syyn?
Haluaisin lääkettä tähän ja heti, ilman että vanhempani saisivat tietää.
En ole ikinä voinut keskustella asiasta vanhempieni kanssa, sillä koen sen todella säälittävänä ja nolona. Turha siis kehottaa keskustelemista heidän kanssaan.
Eniten haluaisin nyt tietää, voiko koulupsykologi jollain tavalla määrätä lääkärin kautta / tai itse mulle lääkkeitä? Jos voi, maksanko ne itse? Miten? Ja miten saisin tämän kaiken salattua vanhemmiltani?
Entä onko mitään meikkejä tms, jotka peittäisivät hyvin?
Minusta tuntuu, että varsinkin äitini, joka itse ei ole nuorena kärsinyt minkäänlaisesta ujoudesta, pitää minua säälittävänä ja jopa häpeää punasteluani. En tiedä onko asia näin, mutta koen olevani epäonnistunut ihmisenä. Sen kuvan olen äidiltäni saanut. Hän on sanonut minua monesti epäsosiaaliseksi, joka on loukannut niin paljon, että kyyneleet ovat kohonneet silmiini.
Minulla on ystäviä, mutta tahtoisin niitäkin enemmän.
Rakastan olla ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa, mutta rakastan myös olla yksin ja nautin yksinäisyydestä. Mielestäni en siis ole epäsosiaalinen, vaan ongelmani on ÄÄRETÖN UJOUS JA HUONO ITSETUNTO.
Elämäni olisi täysin erilainen, jos en olisi ujo ja punastelisi.
Olisin täysin erilainen.
Kelpaisin joillekin..
Punastelu ja itseinho hallitsevat elämääni päivittäin. En kykene koulussa viittaamaan, enkä esiintymään. Esityksiä olisi tulossa muutaman viikon kuluttua, mutta niistä on pakko jotenkin joustaa.
Voisin sanoa, että mielummin tappaisin itseni kun joutuisin noihin tilanteisiin.
Onko kellään kokemuksia psykologilla käymisestä? Olen 16 vuotias, ja ajattelin, että jos menisin käymään koulumme psykologilla. Pystyykö hän määräämään minulle lääkkeitä tähän vaivaan, jos näkee siihen syyn?
Haluaisin lääkettä tähän ja heti, ilman että vanhempani saisivat tietää.
En ole ikinä voinut keskustella asiasta vanhempieni kanssa, sillä koen sen todella säälittävänä ja nolona. Turha siis kehottaa keskustelemista heidän kanssaan.
Eniten haluaisin nyt tietää, voiko koulupsykologi jollain tavalla määrätä lääkärin kautta / tai itse mulle lääkkeitä? Jos voi, maksanko ne itse? Miten? Ja miten saisin tämän kaiken salattua vanhemmiltani?
Entä onko mitään meikkejä tms, jotka peittäisivät hyvin?
Minusta tuntuu, että varsinkin äitini, joka itse ei ole nuorena kärsinyt minkäänlaisesta ujoudesta, pitää minua säälittävänä ja jopa häpeää punasteluani. En tiedä onko asia näin, mutta koen olevani epäonnistunut ihmisenä. Sen kuvan olen äidiltäni saanut. Hän on sanonut minua monesti epäsosiaaliseksi, joka on loukannut niin paljon, että kyyneleet ovat kohonneet silmiini.
Minulla on ystäviä, mutta tahtoisin niitäkin enemmän.
Rakastan olla ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa, mutta rakastan myös olla yksin ja nautin yksinäisyydestä. Mielestäni en siis ole epäsosiaalinen, vaan ongelmani on ÄÄRETÖN UJOUS JA HUONO ITSETUNTO.
Elämäni olisi täysin erilainen, jos en olisi ujo ja punastelisi.
Olisin täysin erilainen.
Kelpaisin joillekin..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Menet sinne psykologille ja kerrot asiasi mahdollisimman hyvin ja perusteellisesti. Uskoisin, että hän osaa auttaa, onhan psykologin heiniä juuri tälläiset ujouteen liittyvät asiat. Tiedän tunteen, kun sanotaan epäsosiaaliseksi. Se sattuu. Mutta tärkeintä on että sä itse tiedät asian oikean laidan. Punastelu on pieni asia mutta ymmärrän kyllä, että se tuntuu itsestä rajoittavalta. En tiedä, voiko psykologi suoraan määrätä lääkkeitä mutta kyllä sä lääkkeitä jotain kautta varmasti saat. Kysymällä selviää. Meikeillä ei saa punastumista peitettyä. Paitsi ehkä ihan jumalattomalla kerroksella meikkivoidetta ja puuteria mutta en suosittele kokeilemaan :) Tsemppiä, kyl apua saa kunhan ottaa sen ensimmäisen askeleen.