Surettaa seurata ihmisiä jotka pilaavat elämänsä ja terveytensä viinalla. Eritoten humalaiset naiset inhottaa, jää oma terveys pullon pohjalle ja työt hoitamatta. En ymmärrä miksi juoppoja suojellaan töissä ? Eräät voi rellestää miten lystää, viis siitä jos töihin mennään krapulassa ja vanhalle viinalle haisten. Eräs viinan viemä kuvittelee ettei kukaan tiedä hänen juomisesta, mut kaikki tietää, varmasti myös pomokin. Täytys vissiin olla parempi viskaali et vois tulla kännissä töihin, nyt tämmönen tavis tekee töitä kuumeessakin jottei sais potkuja. Säälittää sukulaiset kun joutuvat tempauksia seuraamaan ja kylillä selittelemään. Tosin osa sanoo jo asian suoraan, juoppo mikä juoppo.
Viinanhuuruista elämää
täysin kypsä
13441
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei enää suretakkaan. Se on ollut joskus niin kauheaa ettei sitä toivoisi kenellekään, siis lähiomaisen alkoholin käyttö.
Työpaikoilla katsotaan liian pitkään, annetaan anteeksi liian monta töppäystä.
Lähiomainen peittelee asiaa, jossain vaiheessa kuitenkin tulee tilanne ettei halua peitellä enää mitään.
Lapsi perheessä kauhea asia.
Kuuleppas sinä äidin pikku-idiootti.
On se varmaan hienoa huomata miten on erinomainen ihminen ? Eikö vain ?
Minulle tulee niin mahdottomat omituinen olo kun joutuu suorastaan tyhmän ihmisen purkausta kuntelemaan tai lukemaan. Mutta se ymmärtämättömyys ja oma napa ja ajatusmaailma on niin erinomainen,että siinä lähimmäinen joutaa romukoppaan.
Kuule kerron sinulle tosiasioita yli 20 vuotta join ja join ja join ja mikä ihmeellistä en olisi sitä halunnut.
No sitä sinä et ymmärrä, eikä sinun tarvitse ymmärtää.
Mutta sitten tuli mitta täyteen ja nyt toinen puoli elämästä on mennyt ilman viinaa. Asiat ja ongelmat on samat, tietenkin selvinpäin on helpompi niitä lähestyä.
Mutta yksi asia on varma, kun on itse käynyt siellä helvetissä ei uskalla ottaa toisen ihmisen elämään kantaa vaan haluaisi ojentaa auttavan käden ja kysyä "ystävä voinko olla avuksi".
Ratkaisu on jokaisen kohdalla henkilökohtainen, mutta sinulle annan neuvon pidä turpasi kiinni ja etsi itsellesi muuta tekemistä.
onnea kun olet päässyt viinan pirusta eroon! Sinulla on ollut lujaa tahtoa ja selkärankaa. Mutta kaikilla ei sitä ole ikävä kyllä. Vaikka miten haluais auttaa, niin kuitenkin se on aina ihmisen oma tahto, joka pitää ensin olla. Toivon sinulle ihanaa, raitista loppuelämää!
Ongelma on paha ja lisääntyy päivä, päivältä.
Tuossa olen ollut mukana vapaaehtoistyössä vuosia ja kyllä se vain näin on, pieni on se porukka
joka selviää.
Kuitenkin lähtökohta on, että ihmisellä on pienoinen toivonkipinä niin kauan kun se henki kulkee.
Kristillinen alkoholistityö, jotain pientä tietoa 25 % jää raittiiksi hoitoon-tulleista, 25% ottaa silloin tällöin ja 50 % palaa kadulle, AA-ryhmät arvioitu n 10-15% raitistuu ja sitten ne katkot,arvioitu n.1-3 %.
Tiedot ovat muutamia vuosia vanhoja ja ovat voineet muuttua.
Alkoholistin,narkomaanin ym .päihteiden käyttäjien seuranta on vaikea.Tilastojen teko on mahdoton ja kaikki ovat arvioita ja vajanaisen seuranan tulosta.
Mielenkiintoinen keskustelu, arvelin sanoa oman mielipiteeni. Joku oli sitä mieltä et turpa tukkoon, ei toinna puuttua toisten juomiseen. Vaan joskus on pakko - kun ei jaksa. olen joutunut seuraamaan viinan kanssa rellestystä pikkulapsesta saakka. Mieleen on syöpynyt muistikuva 16 - vuotiaasta sukulaistytöstä joka joutui juoppohullun isänsä tappoyrityksen kohteeksi. Nykyisin nainen on eläkkeellä mielenterveysongelmien takia. Itse katkaisin välini sisaruksiini, en jaksanut seurata heidän juomistaan. Kotipaikasta tuli kesäisin puliparatiisi eikä edes iäkkään äitini läsnäolo hillinnyt juomista. Totesin et mie en haluu olla missään tekemisissä heiän kanssa. Äitikin kuoli onneks jo pois, kärsi paljon humalaisten poikiensa häirikkösoitoista. Elämänlaatuni on parantunut, ja saan nukkua yöt rauhassa. Jos joku haluaa juoda ittensä hengiltä omassa kodissaan, siitä vaan. Mie älähdän tästedes aina jos minun kotirauhaani rikotaan. Viinasta parantumiseen tarvitaan aina oma tahto.
Olen samaa mieltä siitä, että mieli päästä viinasta eroon, pitää olla oma tahto ja motivaatio. Juomiselle löytyy aina syy, iloa ja surua, johon ottaa.
Itse olen ollut vain viinin ja oluen jonkimmoinen tissuttelija, mutta tapa se on sekin. Nyt ajattelin pitää tipattoman tammikuun ja katsoa miten siinä onnistun. Ainakin toistaiseksi on mennyt ihan hyvin.
Ei kenenkään pitäisi joutua kärsimään juoppojen örvellyksestä, mutta monet lapset joutuvat tähän pahaan tilanteeseen tahtomattaan. Pakosti se jää heijastelemaan myöhempään elämään, vaikka hengissä selviäisikin.
se mitä tarkoitti se turpa kiinni johtuu siitä, että moni tulee omahyväisesti esittämään tuomion ilman minkäänlaista kokemus-pohjaa.
Suomalaisen päihdetyön eräs ongelma on kunnallisella tasolla, pitää olla koulutus työhön. Kuitenkin se jätkä joka vuosia tuolla sikolätissä rypi, haki kolhuja elämäänsä on sittenkin parempi auttaja lähimmäiselle kuin " pisamanaamainen sossutyttö kaikkine titteleineen" Anteeksi,että näin sanon, tiedän vain sen kokemuksesta.
Viinalla, huumeilla ja muilla päihetillä tehdään raskasta tuhoa; itselle,lähimmäisille ja yhteiskunnalle.
Omasta kokemuksesta tiedän etten voi ikinä korvata sitä tuskaa ja ahdistusta minkä lähimmäisille aiheutin ja luulen ettei minun tarvitsekkaan. Olen huomannut, että lapsilleni riittää kun ollen läsnä ihmisenä. Ihmisillä on vain paha tapa selittää tekosia.
Tunnen ilomantsia tuolta vuosien takaa ja tänä päivänä toisen käden tietona ja tiedän, että monessa perheessä on täys "ajallinen helvetti" ja jos sen poistamiseen olisi lääke antaisin sen.
Asioista pitää keskustella, se syyttäminen on vain pikkusen arveluttavaa.
Ihan kokemuksesta sanon monelle ei juominen ole nautinto, vaan pakkomielle.
Monta kertaa se ihminen joka tulee kaverin tykö ja sanoo, että tiedätkö ihminen voi elää toisin
avaa sen lukon mikä sisimmässä on. Väärä tapa on sanoa sinun pitää,tai sitten,tai.
Painostus ja uhkailu ei auta, lähimmäisen luottamuksen voittaminen auttaa ja apu tulee Jumalalta.
ihminen paikallaan! Toit esiin juuri ne ajatukset, joita itse koin, kun entinen mieheni luisui alkoholin pyörteisiin. Olisitpa ollut silloin tukenamme. Jatka arvokasta työtäsi ja voimia sinulle!
Tuskin siellä helvetin porteilla käyneenkään on oikeutta nimitellä toisia , tyhmiksi, "äidin pikku-idiooteiksi" ja retostella heidän mahdollisella erinomaisuudellaan.
Ongelmansa on varmaan hyvin monella ihmisellä, eikä alkoholista eroon pääsy ole näköjään poistanut sinun ongelmistasi kaikkea. Kädenojennuksen lisäksi neuvot pitämään turvan kiinni ja etsimään mahdollista auttajaa tekemistä muualta.
Se tuhoaa kevään ja kesän; se tuhoaa perheen ja oman elämän. Se vie rahat ja hengen. Se ei ole leikin asia.
Tuo on aivan totta. Moni ei usko mimmone vihollinen on viina ja olut.
Ja kesällä vain kasvaa tuo läträys. Jotkut vetää koko kesän alkoholia ja siideriä eivätkä saa syksylläloppumaan.
Tälläkin palstalla yöllä ja viikonmloppuisin kirjoittaa monta semmosta, jotka on varmasti dopingeissaan.