Työpaikoilla tuntuu olevan eniten koodareina DI, AMK-insinöörejä ja tradenomeja. Ylioppilaiden ja datanomienkin osuus tuntuu olevan korkeampi tai samaa tasoaa kuin masterien edustus. Onko maisterin koulutuksessa jotain huonoa verrattuna näihin kolmeen? Yleensä maisterit jotka olen muutenkin tavannut ovat olleet oikeasti kandeja, kun on se gradu jäänyt tekemättä. Onko tässä mitään järkeä?
Missä koodarimaisterit?
ihmettelijää
17825
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mikä siinä niin ihmeellistä on? IT-alalla on erilaisia tehtäviä ja kaikkiin ei tarvita pitkää maisteritason tutkintoa. Se käytännön osaaminen pääsee kehittymään vasta työelämässä ja koulutus antaa vain pohjan uuden oppimiselle. Lupaava tyyppi pystyy kyllä työllistymään, jos on referenssejä osaamisesta sekä pystyy omaksumaan uusiakin tekniikoita.
Ulkomailla monasti ei työntekijätasolla ole maistereita vaan useampi työllistyy kandina ja sitten myöhemmin suoritetaan maisteritason tutkinto tarvittaessa.
että maisterita on kokonaisuudessaan rajoitetumpi määrä eli maisterin koulutukseen ei oteta niin paljoa ja siksi ei myöskään valmistu. Ei niissä mitään huonoa ole, miksi olisi? Laaja-alainen koulutus ja usein myös koulutuksen aikainen pitkäkin työharjoittelu antaa oivalliset eväät hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää laajemmin ICT-maailmaa, kuin niillä jota tähtäävät pelkästään pikaiseen koodauksen opetteluun.
Oma valinta mitä haluaa tehdä ja missä oma motivaatio luuraa.
Tietojenkäsittely tieteenmaisteriksi opiskelevia on yleensä jopa enemmän mitä tietotekniikan DI:ksi opiskelevia. Ongelma vain tulee siinä että tietojenkäsittelytieteessä opiskelijat usein pääsevät helpommalla eli heidän ei vältämättä tarvitse osata ohjelmoida ollenkaan valmistuakseen. Ei ollenkaan on tottaikai aika rankka väite, mutta kun kursseista suoriutuu lähinnä copy-paste koodauksella ja vaikemmissa tapauksissa ostetaan osaava kaveri avuksi niin on todella mahdollista valmistua lähes ohjelmoimatta. Teknillinen opetus on yleensä huomattavasti käytännönläheisempää jolloin asioiden tajuaminen ja harjoitustöiden suorittaminen muodostuu aika mahdottomaksi urakaksi ilman käytännönläheistäajattelua ja ohjelmointitaitoa. Nykyaikaisessa työelämässä vain harvoin tarvitaan suoranaista ohjelmointitaitoa tai ymmärrystä. Nämä koskaan ohjelmoimattomat maisterit voivat aivan hyvin työllistyä esim joksikin konsepti suunnittelijasi eikä heidän koskaan tarvitse ohjelmoida.
Tkt:n maisteriksi päästäkseen joutuu koodaamaan ja PALJON.
Ei ainakaan viime vuosituhannella vielä joutunut...
Käpistely yliopistolla - ainakin Helsingin yliopistolla - on pirun teoreettista. Mikä on itse asiassa hyvä, jos sitä jaksaa hieman kärsiä. Oppii hyvin nopeasti aika kyyniseksi uusien lyhenteiden kanssa, kun samat ideat on nähty jo 60-luvulla ja yleensä parempina versioina (toki karummalla kalvosetillä). :)
Koodaus onnistuu ilman mitään tutkintoa.
Ei koulun käynti ole itseisarvo vaan se mihin sillä tähdätään ja mitä lopulta saavutetaan ;D
Omalla työpaikalla on kyllä paljon maistereita kuin myös DI, ins, tradenomeja kuin myös ilman varsinaista koulutusta olevia. Myös koko joukko ikuisia opiskelijoita löytyy. Samoja hommia valtaosa tekee koulutuksesta riipppumatta. Itseasiassa palkkahajontakin on varsin pientä, samasta työstä sama palkka on pääperiaate etenkin kun ihmiset ovat tehneet vuosia samoja hommia.
On yksilön muista ominaisuuksista ja halusta kiinni kuka suuntaa jatkuvasti ylöspäin, ei se koulutukseen ole sidottu. On paljon ihmisiä jotka korkeasta koulutuksesta huolimatta eivät halua mihinkään esimiestehtävään.
Aivan ensiksi pitää ymmärtää että koulutus antaa parhaimmillaankin vain jonkinlaiset valmiudet pärjätä työelämässä tai paremminkin on jokin edellytys hakea alan työpaikkoja. 1 vuodessa oppii työelämässä helposti enemmän kuin 4 vuodessa koulussa, siis taitoja joita oikeasti tarvitset työelämässä ja mistä sinulle maksetaan palkka. Työkokemus on se, millä työpaikat saadaan sen ensimmäisen työpaikan jälkeen ;)
Ihmettelyyn siitä, miksi moni on gradua vaille valmis maisteri, on helppo vastaus. Kun sillä gradulla ei oikeastaan saavuta mitään, ei rahallisesti tai muuten. Ihmiset harvoin jaksavat panostaa asioihin, joilla ei ole merkitystä.
Lopputyöstä on hyötyä, jos se todella tehdään opintojen loppuvaiheessa, eikä vuosien päästä opinnoista.
AMK koulutuksissa tuokin risti hoituu kätevästi lähes pakkotahtisesti, saadaan asiat päätökseen kerralla.
Yliopistolla opiskellaan enemmän teoriaa kuin muualla. Esim Donald Knuthin opukset ovat vakiokamaa, eli asioita opiskellaan kieliriippumattomasti. Toki harjoitustöiden myötä oppii useitakin kieliä joilla teorioita testataan.
Tyypillinen kurssi on esim ohjelmointikielet ja kääntäjät, joka antaa valmiuden luoda uusia ohjelmointikieliä kääntäjineen. Tällaisia tarvitaan esim tekoäly-, peliteoria-, simulaatio-, robotiikka-, yms. monella mielenkiintoisella aluella joissa ilmiön mallintamista varten ei ole kunnon kieliä.
Gradut jäävät tekemättä siksi että vaikka monet opiskelevat innokkaasti tietojenkäsittelyä, on heidän pääaineensa joku muu, esim tähtitiede, matemattiika, (teoreettinen) fysiikka, kemia, tms josta gradu pitää tehdä. Ja kun töihin pääsee ilmankin niin gradu vain jää tekemättä.
Moni kommentoija jäi kiinni sepittelystä, kun ei ymmärtänyt, että maisterit eivät yleensä tee samoja asioita kuin teknisen koulutuksen saaneet.
Perinteisesti, mitä helvetillisempi tietokanta, sitä useampi maisteri sen kimpussa. Raudan potkiminen softalla taasen on ollut dippainssien hommaa. Tyhmiä hommia varten käytetään täytteenä pelkkiä insinörttejä tai tradenomeja. Yleensähän vähä-älyisemmällekin sopivia hommia on suurin osa.
Harjoitustöiden kopiointi on ollut perinteisesti teknisen puolen opiskelijoiden hommaa.
...voi kuka tahansa lukea miksi tahansa DI-maisteriksi jos perse kestää. Sen jälkeen voi sitten tehdä hommia joista suoriutuisi humalainen puoliapinakin.
Oletko töissä opetustehtävissä vai aivopesty opiskelija, joka luulee vielä suuria?
Kommenttisi sopii kumman tahansa laukomaksi, käytännön työelämää et ole kyllä nähnyt ;D
Noita ajatusmalleja hoettiin koulussa kyllästymiseen asti, ideaalista höpinää yhtä kaikki.
Juuri näin. Koulutus ei takaa mitään eritysikohtelua tai tehtävää.
Työelämässä on paljon kokeneita tyyppejä joilta puuttuu alan koulutus lähes kokonaan, kenellekkään ei tule kuitenkaan mieleenkään kyseenalaistaa heidän osaamista.
Ei nämä hommat ole kouluista kiinni. Vaikka voihan se 10 vuotta alaa opiskellutta vituttaa ;D
Jos opiskelu ei kiinnosta niin älä opiskele! Eihän kyse tarvitse olla rahasta tai työpaikasta vaan motivaatio voi olla joku muu. Kyllä rahaa voi tehdä kouluttamaton dorkakin alhaisella äo:lla. Miksi tämä keskustelu pyörii sen asian ympärillä, että "hää hää en ole opiskellut mutta minulla on työpaikka!"?
jos ei DI? DI:hän on nimenomaan tekniikan alan maisteri, joten kai se nyt on luonnollista että suurin osa koodaajista, joilla on ylempi korkeakoulututkinto, ovat juuri dippainssejä.
Tähän väliin oma kokemukseni yliopistokoulutuksen saaneista koodaajista:
Ohjelmistojen ominaispiirteenä voidaan karkeasti sanoa, että joka softaan luodaan monimutkainen oliohierarkia. Vaikuttaa siltä, että teoreettinen koulutus on antanut niin teoreettisen pohjan ohjelmointiin, että ylioppineilla koodaajilla on käsittämätön tarve keksiä ruuti uudelleen:
1. Ei hyödynnetä olemassaolevia yksinkertaistettuja ohjelmointityökalun komponenttien ominaisuuksia
2. Mallinnetaan yksinkertaisetkin asiat hankaliksi oliorakenteiksi
3. Ei viedä asioita loppuun (mikä lienee hankalaa kohdan 2 takia)
Kaikenkaikkiaan yliopistollisen koodaajan jälkeensä jättämä perintö pahimmillaan aiheuttaa yritykselle moninkertaisen kustannuksen jälkikäteen tehtyinä korjauksina ja muutoksina verrattuna alkuperäiseen kustannukseen sovelluksia luodessa.
Vertailun vuoksi mainitsen tässä verrokkina esim. henkilön, jolla ei ole korkeakoulupohjaista koulutusta ja joka on saanut koodaamisen perustiedot ja taidot asianmukaisilla kursseilla.
Tällainen henkilö, jolla itse asenne työntekoon on kohdillaan, tuottaa itse oppien ja sopeutuen yrityksen tarpeisiin paljon parempaa jälkeä kuin em. korkeakoulutuksen saaneet.
En väitä, etteikö kaikki yliopistokoulutuksen saaneet osaa koodata, kyse lienee loppujen lopuksi asenteista, kiinnostuksesta ja työmoraalista.
Itse olen maisterina käytännössä koodihommissa, vaikka työnimike antaisi ymmärtää jotain "ylevämpää". Hyvin pieni osa työstä jotain muuta kuin rehellistä koodin vääntämistä. Yliopistossa on sellainen meininki, että "ei maisterit koodaa, vaan AMK:sta valmistuneet". Käytännössä kuitenkin hyvin pieni osa maistereista pääsee suoraan "koulutusta vastaavaan hommaan".
Yliopiston kursseista suurin osa on työelämän kannalta täyttä paskaa. Niissä käydään läpi aikansa eläneitä väsyneitä malleja ja teorioita, joita oikeassa työelämässä ei sovelleta missään. Opiskeluvaiheessa kannattaakin yrittää käydä sellaisia kursseja, joista voi oikeasti olla jotakin hyötyä. Jos tällaisia sattuu opetustarjonnassa olevan. Myös (koodauksen) itseopiskelu kannattaa ehdottomasti.
Monella valmistuneella maisterilla on hatarat teoreettiset tiedot jostakin täysin turhasta asiasta, olematon ohjelmointiosaaminen ja suuret luulot itsestään. Vasta työelämä opettaa suurimman osan tarvittavista perustaidoista. Ensin vaan pitää päästä sinne työelämään.
kaikilla vastavalmistuneilla on hatarat tiedot jostakin! työhön pitää aina oppia onko maisteri tai amk tai mikä tahansa amislainen tai densa.