Kaveri oli käynyt parissa it-firmassa työhaastattelussa. Työtehtävät olivat ohjelmistosuunnittelijan sekä projektipäällikön tehtäviä. Kumpaankin haastatteluun oli kuulunut ensin ohjelmointikoe ja sen jälkeen jatkoon päässeet joutuivat vielä psykologiseen testiin.
Mielestäni on pöyristyttävää laittaa hakija ohjelmointikokeeseen, kun ottaa huomioon sen tilanteen jossa ollaan. Viittaan tässä nyt opiskeluaikana käytyyn keskusteluun, jossa eräs it-yritys tiedusteli koululta, että voivatko he laittaa työpaikanhakijat ohjelmointikokeeseen työhaastattelun yhteydessä. Koulun opettajat tyrmäsivät tämän ehdotuksen syystä, että jokainen suhtautuu eri tavalla haastattelutilanteeseen ja hyvätkin ohjelmoijat voivat mennä lukkoon siinä tilanteessa. Normaalistihan sinulla ei ole yhtä tai useampaa silmäparia pöydän toisella puolen katsomassa kuinka toteutat jonkin yksinkertaisen sovelluksen. Ohjelmointi kun vaatii keskittymistä ja siinä ei ole oikeaa tapaa tehdä ratkaisuja, vaan kaikki ratkaisut on oikeita mitkä toimivat loogisesti. Sitten nuo psykologiset testit, mihin sitä tarvitaan varsinkin ohjelmistosuunnittelijan tehtävää haettaessa? Ehkä se sopisi paremminkin esimiesasemaa haettaessa.
Itse kun aikoinaan hain nykyiseen järjestelmä- ja ohjelmistoasiantuntijatehtävään, niin ei ollut mitään kokeita tai testejä. Täysin kokemattomana ummikkona hain tehtävää ja onnistuin pääsemään töihin. Tässä on vuosien varrella nähty yhtä sun toista projektia, enkä siis tajua mihin ylipäänsä noilla testeillä pyritään. Itsekin olen oppinut tekemällä ja nyt omaan vankan työkokemuksen tältä toimialalta.
Mielestäni on pöyristyttävää laittaa hakija ohjelmointikokeeseen, kun ottaa huomioon sen tilanteen jossa ollaan. Viittaan tässä nyt opiskeluaikana käytyyn keskusteluun, jossa eräs it-yritys tiedusteli koululta, että voivatko he laittaa työpaikanhakijat ohjelmointikokeeseen työhaastattelun yhteydessä. Koulun opettajat tyrmäsivät tämän ehdotuksen syystä, että jokainen suhtautuu eri tavalla haastattelutilanteeseen ja hyvätkin ohjelmoijat voivat mennä lukkoon siinä tilanteessa. Normaalistihan sinulla ei ole yhtä tai useampaa silmäparia pöydän toisella puolen katsomassa kuinka toteutat jonkin yksinkertaisen sovelluksen. Ohjelmointi kun vaatii keskittymistä ja siinä ei ole oikeaa tapaa tehdä ratkaisuja, vaan kaikki ratkaisut on oikeita mitkä toimivat loogisesti. Sitten nuo psykologiset testit, mihin sitä tarvitaan varsinkin ohjelmistosuunnittelijan tehtävää haettaessa? Ehkä se sopisi paremminkin esimiesasemaa haettaessa.
Itse kun aikoinaan hain nykyiseen järjestelmä- ja ohjelmistoasiantuntijatehtävään, niin ei ollut mitään kokeita tai testejä. Täysin kokemattomana ummikkona hain tehtävää ja onnistuin pääsemään töihin. Tässä on vuosien varrella nähty yhtä sun toista projektia, enkä siis tajua mihin ylipäänsä noilla testeillä pyritään. Itsekin olen oppinut tekemällä ja nyt omaan vankan työkokemuksen tältä toimialalta.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Joo, no mutta siinä testataan myös paineensietokykyä. Psykologisella testauksella taas halutaan vähän ainakin kartottaa niitä yksilöllisiä ominaisuuksia. Onhan se aika subjektiivista, siis jos sattuu olemaan jännittynyt tai muuten vaan vitutuskäyrä korkealla, niin ei ainakaan kannata vastata rehellisesti, kun esim. jos kysytään jotain huonoja puolia, ne käännetään sitten työnhakijaa vastaan ja katsotaan heikkouksiksi.
En tiedä millaisella roolilla saisi parhaimmat pisteet, ehkä sillä, että ottaa ne markkinointikurssien keinot käyttöön ja koittaa markkinoida osaamistaan.
Psykologisesta testauksesta on tullut iso bisnes, eli lienee kyse tehokkaasta markkinoinnista, mitä nämä testausyritykset ovat harjoittaneet. Testausmenetelmistä nyt voi olla montaa mieltä. Kai työnantaja, jos omaa yhtään ihmistuntemusta pystyisi vetämään hakijoista omat johtopäätöksensä aivan samalla tavalla.
Nykysin saattaa olla taantuman takia paljon ammattilaisia kortistossa, niin voi kokemattomammalla teettää vaikeuksia saada sitä ensimmäistä kunnollista työpaikkaa.
jospa ne kattoo osaako koodatan ilman f1-nappia ja googlea.
Testeillä löydetään kusipäistä kaikkein kusipäisimmät, muuten ei bisnes toimi.
Paperilla suoritettavat "ohjelmointitestit" ovat idioottimaisuuden huippu.
Tietyt yritykset ovat perseestä ja haluavat tuoda sen esille mainituin tavoin. Ottakaa opiksenne.
No tässä tapauksessa kaverin eteen ei tyrkätty tehtäväpaperia, vaan läppäri jolla piti koodata joku palikka. Sitten "raati" seurasi pöydän toisella puolen omilta läppäreiltään haastateltavan suoriutumista. Siis aivan helvetin hiillostavaa minun mielestäni. En etelleenkään tajua, mihin sillä pyritään. Jos itse olisin ollut tilanteessa haastateltavana, olisin kääntänyt läppärin toisinpäin ja tokaissut "katsotaan miten te tekisitte tämän". Kait minä sitten olen se kusipää, mutta kuitenkin sellainen kusipää joka tajuaa moraalin päälle.
Olen itse ajatellut, että ainakin senior -tason kavereille pitäisi saada ohjelmointikoe työhaastattelun kaveriksi. En kuitenkaan ajatellut, että sitä seurattaisiin livenä vaan, että sitä saisi rauhassa suorittaa aika kauan. Onhan se stressaavaa noinkin, mutta toisaalta senior kaverin pitäisi stressiäkin kestää.
Tärkeintä kuitenkin olisi keskustelu, joka käytäisiin jälkikäteen siitä, miksi ohjelma on sellainen kuin se on. En olisi niin kiinnostunut siitä, onko softa "oikein" tehty, vaan enemmän siitä, osaako kaveri puhua tuotoksestaan järkevästi.
Eihän tuollainen koe toki mitään takaa, mutta virherekrytoinnit ovat todella kalliita. Ja toisaalta on myös mahdollista, että joku pärjäisi kokeessa todella hyvin ja sitä kautta ehkä ohittaisi muita, joilla on CV paremmassa kunnossa.
Ekaan työpaikkaan hakiessani jouduin haastattelussa ratkaisemaan lyhyen ohjelmointiongelman kielellä jota en ollut koskaan nähnytkään, lyhyen esittelyn perusteella. Hyvin meni ja työpaikkakin irtosi.
Ei tuo erityisen stressaava tilanne ollut, enemmän minua häiritsevät typerät kysymykset, kuten "missä näkisit itsesi viiden vuoden kuluttua" tai "miten toimit tilanteessa X".
Minulla on ollut koodauspähkinöitä vaikka kuinka monessa paikassa joita olen hakenut ja ne aina tehnyt tai yrittänyt tehdä enkä pidä sitä erikoisena. Psykoloogiset testit on okoo.. esim. jos mulla on taipumusta kiusata muita.. esim. niitä koodarinörttejä niin sehän aiheuttaa vain turhia ongelmia työpaikalla.
Eiköhän tässä tarkisteta vain että kokelas hallitsee joten kuten ohjelmoinnin perusteet siinä ympäristössä ja työkaluilla joita Yhtiössä käytetään.
Samanlaista seulaa voisi toivoisin myös terveyskeskuslääkäriksi hakeville
;-p
Minä pitäisin tärkeimpinä kriteereinä hakijan työkokemusta sekä mitä hän on tehnyt, eli referenssejä. Näistä näkee millainen kaveri on ja mukana voi toki olla suosituksiakin. Itsekin laitoin aikoinaan referenssejä työhakemuksiin mukaan ja joissain peräti erikseen pyydetäänkin niitä.
Ei kokelas voi tuommoisen kokeen perusteella vielä päästä jyvälle yrityksen infrastruktuurista. Jos eteen annetaan ohjemointiympäristö ja siinä pitää sitten tehdä se tehtävä, sinun pitää myös tietää että mitä vaatimuksia se ympäristö asettaa, että sinä saat sen ohjelman toimimaan. Sourcet ovat ties missä ja binäärit kääntyvät ties minne. Entäs missä on kaikki include-filut sun muut classit ja kirjastot yms. Rupea siinä tilanteessa sitten niitä setvimään.
Oikeastaan on hyvä, jos joutuu jotain pientä vääntämään koodilla, niin ei jää koko rekrytointi paskanjauhamiseksi.
Psykologiset testit on 90% sontaa, koska niillä ihan väärä ihminen (psykologi) kaivelee ihan vääriä persoonallisuuden piirteitä eikä keskity olennaiseen.
Psykologiselta kannalta hakijasta ei tarvitse tietää muuta kuin että ei rekrytoi
1. psykopaattia (tämä ei käy ilmi akkojen pilipalitesteistä)
2. juoppoa, laiskaa tai tyhmää
2. kohdan rekrytointivirhe saattaa käydä ilmi testeistä, mutta jollei käy niin juopon, laiskan tai tyhmän kanssakin tulee toimeen, mutta se käy hermoille. Tässä on tietysti hyvä jeesustella, kun ihmisistä 2/3 on tyhmiä ja 90% laiskoja. Palkkaavatko firmat sitten mielellään ahkeria ja fiksuja? Eivät, kun ne ovat kuulema jotenkin omituisia.
Riippuu myös työympäristöstä eli jossain paikoissa on myös kielletty akkoja kälkättämästä työaikana keskenään henkilökohtaisia asioita niin pysyy työilmapiiri kohtuullisena ilman akkatappeluja.
Kuulutko johonkin noista mainitsemistasi kohdista? Minä ainakin kuulun kohtaan 2 ja siitä laiska ja tyhmä.
juoko viinaa kotona vapaalla tai olisi laiska mutta tekee hommat pienimmällä vaivalla oikein heti.
Pitäisikö työpaikoillekin tulla pisteitä ala-aste mallista "kunhan vain yrittää ahkerasti vaikkei osaa mitään".
Mielestäni nämä testit osoittavat, että softakehittäjät nykyään suostuvat (ja heidän myös odotetaan suostuvan) mihin hyvänsä. Luonnollisestikaan työnantajat eivät jätä käyttämättä tilaisuutta kyykyttää hakijoita, kun se ei kerran karkota nitä muihin firmoihin. Arvatkaa pistetäänkö lääkärit haastattelussa lääkäri-kokeeseen. Luultavasti ei, kun edes tutkintoja ei muisteta tarkistaa. Myöskään bussikuskien haastatteluun tuskin kuuluu ajokoetta tai siivoojien moppaus-koetta. En tiedä mitään muuta alaa, jossa edes aloittelijat saati kokeneet työntekijät järjestään alentuvat vastaavaan. Itse asiassa ulkomailla useimmat työnantajat ovat havainneet, että testaaminen haastattelun yhteydessä on resurssien haaskaamista, joten hakijalla teetetään automaattiset web-pohjaiset testit jo ennen haastattelua. Kätevä ja kustannustehokas tapa päättää, kuka hakijoista on edes ensimmäiseen haastatteluun käytetyn ajan arvoinen. Nöyristä hakijoista, jotka tekevät mitä tahansa duunin saadakseen, saadaan poimittua tulevaisuuden nöyrät työntekijät.
Aika harvalla alalla on niin paljon eroa hyvien ja huonojen työntekijöiden välillä. Ehkä paras esimerkki on juuri lääkärikeskus: eihän sillä ole juuri mitään merkitystä onko lääkäri hyvä, kunhan olisi paperit taskussa. Samalla tavalla potilaat tulee jonossa sisään ja laskutus käy. Potilaiden paraneminen ei juuri vaikuta laskutukseen. Näin ei kuitenkaan ole tietoalalla. Paperit omaava hakija voi olla kultaa tai kuraa ja sitä ei papereista näe.
Mitä nöyrää siinä on, jos osallistuu kokeeseen saadakseen työpaikan? Voi kun saisikin työpaikan, johon kaikki olisi otettu kokeen kautta, ettei tarvitsisi tehdä muiden töitä. Jos työnhakuprosessi alkaa imeä hakijalta aikaa enemmän kuin yhden päivän, olisi ehkä asiallista antaa siitä jonkinlainen korvaus, mutta muuten olen ihan työntekijöiden huolellisen valinnan puolella.
""
Jos työnhakuprosessi alkaa imeä hakijalta aikaa enemmän kuin yhden päivän, olisi ehkä asiallista antaa siitä jonkinlainen korvaus, mutta muuten olen ihan työntekijöiden huolellisen valinnan puolella.
""
No niin tässäpä yksi pointti, miksi en myöskään ole näiden #¤"¤%tin testien kannalla. Tämä mainitsemani kaveri nimittäin joutui kaksiosaiseen testiin. Eli häneltä meni yksi työpäivä ensimmäiseen osioon ja toinen mokoma toiseen osioon, joka järjestettiin peräti toisessa kaupungissa. Eli tuommoista hiton juoksuttamista koko homma! Siinä sitä nöyryyttä vasta koeteltiinkin. Minä sanoin kaverille, että en itse olisi moiseen hässäkkään ryhtynyt. Joku raja tässäkin pitää olla!
Hain töihin erääseen Tamperelaiseen softafirmaan ja haastattelun lopuksi pyydettiin palauttamaan koodausharjoitustyö 2 vuorokauden sisällä. No, ahkerana ja yrittelijäänä ihmisenä tein tämän harjoitustyön, käyttäen siihen omaa aikaani n. 4-5 tuntia. Palautin työn, mutta mitä sain kiitokseksi? En mitään, edes vastausta, että olemme vastaanottaneet harjoitustyösi ja kiitos mielenkiinnosta. Haistakaa paska!
Et viittis kertoa, mikä firma oli kyseessä? Olis kiinnostusta, koska olen itsekin Tampereella eikä tuo nyt minusta ole mitään salaista tietoa, että firma X käyttää ohjelmointiharkkatyötä rekrytoinnissa.
Että kannattiko vaivautua moiseen, kun kerran noin kävi? No ei.