Vieläkös tv-lämmittäjä on eloss? Lie jäätynyt jo? Teillä sitä ei tietty joulukuussakaan menny sähköö yhtään lämmitykseen, mutta paljonkos meni valaistukseen ja muuhun käyttösähköön? Vai joko alennuit puulämmittäjäksi?
TV-lämmitys
antaa palaa
43757
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
että se pärjää sillä yhdellä tuikkukynttilällä aina kuukauden, kun tarkkana on, eikä paljon kotona ruokaa valmista, se on sillä kynttilällä niin pirun hidastakin:)
Tarkoittanet minua.
Joo hengissä ollaan ja lämmitetään telkkarin lisääksi myös lattialämmityksellä ja jopa takalla.
Mutta totuus ei ole muuttunu miksikään, ainakin meillä huonetilojen lämmitys on alle pulet talossa käytetystä energiasta. Käyttövesi ja taloussähkö on yhteensä enemmän.
En nyt jaksa vanhoja kaivella, mutta eiköhän se taloussähkökin lämmitykseen mene aika suurelta osin (lukuunottamatta sitä osaa säteilystä (esim. lamput), joka karkaa ikkunasta pihalle — ja se ei kovin suuri ole, ellette valaise kämppää ikkunan kautta heijastuvilla ir-valaisimilla).
Tuo kai se pointti oli?
Käyttöveden lämmitys on sitten hieman kinkkisempi juttu. Siinä menee iso osa lämmöstä viemäristä alas, vaikka osa toki tulee huonetilojenkin lämmitykseen käytetyksi. Ja jos varaaja on vielä kylmässä ulkotilassa (miksi?), menee lämpöä ihan oikeasti hukkaan jonkin verran näillä säillä.
Ja sanoi pasi passiivit ja kumppanit mitä tahansa, niin jokaisessa asunnossa Suomessa tulee olla ja tulee olemaan jokin lämmitysjärjestelmä. Olkoon se vaikka 3000 Watin halogenilämmitys tai tai 9000 Watin PILPPi tai 3000 Watin vastukset ilmakanavissa tai joku muu lämmitysjärjestelmä.
No monta kWh:a meni joulukuussa? Kaikki sähkö/neliö.
Lämmönjakona plasmatöllö ja lämpöpumppu. Mukavasti puskee lämmintä molemmat.
No sitähän minä tuossa joskus aikaisemmin yritin näille pumppulämmittäjille avata, että talon sisätilojen varsinainen lämmittäminen on varsin pieni siivu, ei sillä ihmeitä säästetä, vaikka COP olsi kuinka hyvä.
Olen luvannus ostaa lämpöpumpun heti kun sillä toimivia telkkareita ja tietokoneita tulee markkinoille, sillä silloin alkaa syntyä säästöä.
Enimmillään on menny päivässä yli 200kWh ja vähimmillään alle 10kWh. Että siihen väliin...
Sähkön kokonaiskulutus on vakioitunu noin 25.000kWh paikkeille vuodessa. Tuosta huonetilojen lämmitystä enintään 10.000kWh, joka voi heittää tonnin sinne tai tänne talven pakkasten mukaan.
Meillä talon lämmitys perustui yösähköllä tapahtuvaan veden lämmittämiseen. Koska käytännössä tuon lisäksi ainoastaan jääkaappi ja pakastin käyttivät yösähköä, on tuosta suhteellisen helppoa laskea lämmittämiseen kulunut energia (ero yösähkön käytössä kesän ja talven välillä). Meillä siis lämmitykseen kului noin 13 000 kilowattituntia vuodessa. Lämpöpumpun asennuksen jälkeen arvioni on 8000 kilowattituntia tuohon tarkoitukseen (vasta puoli talvea hurissut). Loput lämmitystarpeesta hoituu sitten taulutelkkareilla, lampuilla, tietokoneilla yms. (ehkä 5 000 kilowattituntia). Varsinainen lämmitys siis meillä kulutti noin 70% lämmitykseen käytettävästä energiasta, nyt tuo lukema on noin 60. Tämä ei sitten tarkoita, että sähkönkulutus olisi pienentynyt 10%, jos joku sitä alkaa laskeskelemaan (oikeampi lukema noin 25%).
Taloudellisesti ajatellen lämpöpumppu voi olla, tai voi olla olematta kannattava. Ihan tuurista ja kohteesta riippuen. Periaatteessa se on ihan pirun järkevä keksintö. Käytöntä on sitten mitä on. Plussana kuitenkin joka tapauksessa viilennysominaisuudet, joiden tarve on sitten erittäinkin tapauskohtaista.
Mikä muuten on talon lämmitystarve? Jos arvataan vaikka 2-5 kilowattia, talosta riippuen. 2 kilowattia on saatavissa ulos kodinkoneista ja valaistuksesta, mutta minä en ainakaan viitsi kymmeniä lamppuja pitää telkkarin lisäksi vuorokaudet läpensä päällä. :D
Jos tuon 10 000 kWh saat puolitettua, säästöä syntyy näillä sähkön hinnoilla noin 500 euroa vuodessa. Lämpöpumppu maksaisi itsensä takaisin siis 2-4 vuodessa, mallista riippuen. Jos sattuu toimimaan.
Ei paha takaisinmaksuaika.
Avainsana yllä: jos. Joillakuilla onnistuu, toisilla ei.
Toissa talven ja tän talven ero voi hyvinkin olla vaikka neljä tonnia. Eikä tonni.
Juu ei sen o väliä missä sitä sähköä palaa, kunhan palaa pari tuhatta vattia koko ajan. Meillä oli eilen karjalanpaisti-lämmitys iltapäivän ajan ja hyvin tarkeni.
10.000kWh yösähkössä on 620€ ja siitä puolet on siis 310€. Mutta kun sitä ilmalämpöpumppua joutuu pyörittämään enimmäkseen päiväsähköllä, niin säästö pienenee entisestään. Säästäisin rahaa nykytilanteeseen verrattuna alle 200€ vuodessa. Lämpöpumppua saa kuoletella jotain 10 vuotta. Toki tuleehan siinä mukavauutta lisää kesän jäähdytyksellä, toisin kuoletusaika kasvaa ensitestään. Mutta kestääkö pumppu kymmentä vuotta?
Jos joku viitsiin, niin voihan tuon kulutuseron laskea paikkakunnan astepäiväluvulla... itse en viitsi.
Millä yhtiöllä sähkö siirto on 6,20 c/ kilowatilta? Toki yösähkö on halvempaa, mutta silti kuulostaa epäilyttävältä... :)
Meillä sähkö siirto vero = n. 6,50 snt/kWh
Tv- ja halogeenilämmittäjät ei tosiaan paljon viitti seurailla talvikuukausien kulutusta. Sähkölaskut vaan vähin äänin maksuun. Kesällä sitten huudellaan miten oli halvat alkuinvestoinnit ja joku jopa säästää silloin kesällä 10 000 kWh:a lämmitämällä tiiliuuniaan ja saa homman mielessään järkeväksi.
Kohta sulle tulee 500 euron lasku joulukuulta, muuta ei huolta- se ei ole lämmityslasku vaan käyttösähköä.
Minä taas en viitsi kulkea pimeässä ja jättää telkkariohjelmia katosomatta sekä nettipalstojen selailua tekemättä sen vuoksi että lämpöpumppu hoitaisi kykseisen "hukka"-lämmön tuotannon edullisemmin.
Kyllä meillekkin on suunniteltu lämpöpumpun hankintaa, mutta ehkä enneminkin leikkaamaan kesän kuumimmista päivistä muutama aste pois sisälämmöstä.
Kun sen "varalla olevan" lämmitystehon rakentaa sähkölämmittimillä, niin ne ei paljon maksa.
energia 3,85 siirto 1,2 ja sähkövero 1,07726 = 6,12726 c/kWh, tosin loppuu helmikuussa
Uusi energianhinta on hinnaston mukaan 4,32 = 6,60c/kwh
Tosi pöljää verrata tietokonetta ja talon lämmitystä. Nykyist tietokoneet vie 40W kun hiipuvat käytön jälkeen lepotilaan ja talon lämmitys on luokassa tuhansia watteja. Whats the point?
Tietokoneella ei kestä edes vessa lämpomänä.
Sinä olet kyllä nyt väärässä, mutta jos olet näin päättänyt, niin siitä vaan. Pysy (väärässä) mielipiteessäsi. Se on tosiaankin vain mielipide, ei faktaa.
Piti oikein pyöritellä tätä kannettavaa ympäri, mutta ei tässä ole mitään tarraa että paljoko ottaa tehoja, riippuu tietysti vähän käytöstäkin. Mutta laturin tehoksi on ilmoitettu 65W ja se lienee antoteho, mutta laturi itse on melkoisen lämmin, taitaa laturin ja koneen ottama teho yhteensä olla luokkaa 100W.
Meillä on perheessä viisi tietokonetta ja kyllä ne on melkein aina kaikki päällä, harvoin kaikki on yölläkään sammuksissa. Noita tulee siis jo ainakin ajoittaan 500W teho. Lisäksi on tiettysti telkkareita, digibokseja, DVD laitteita, musiikkivehkeitä, pelikonsoli yms. Tietysti normaalit valaistus. ruuanvalmistus, kylmälaitteet, astianpesukone, pyykkikone, kuivausrumpu jne.
Hetkittäin kulutslaitteista tulee taatusti enemmän kuin 6,5kW jonka olen laskenut talon huipputehontarpeeksi.
Pannuhuoneessa seuraamalla kirtoveden lämpöä voikin todeta että päiväsaikaan suntti vetelee kierron kiinni, yöllä se aukeaa kun taloussähköä kuluu vähemmä... paitsi jos on illalla lämmittäny takan
Niin, on se kätevää kun jotku osaa sanoa faktat vaikka eivät tiedä tapausta.
Sä nyt yrität kans jotenkin vääristellä asioita. Miksi? Tottakai joskus on kulutusta lähelle lämmitystarvetta, mutta ei hän ne ole kuin pieniä ajallisia piikkejä. Joulukuun alusta lähtien on lämmitystarve kuitenkin 24/7. Laita lämmmitys pois päältä ja ala kirjaamaan läpötilat ylös joka tunti. Vuorokauden sisällä alkaa viilenemään ja ylihuomenna on jo kylmä.
Niin paljonkos se joulukuun lukema olikaan?
Meil meni noin 8W/neliö. Se on aika vähän. Melko uusi talo kyseessä.
Eli taisi olla täysi ääliö investointi taloudellisessa mielessä, jos neliöitä nyt ei satu tuhatta enempää olemaan.
Peiniä piikkejä se on sitten lämmityskin kun koneet ja valasitus hörsii saman verran sähköä kuin lämmitys.
Joulu ja tammikuu vievät tänä talvena 1000 kwh extraa edellisiin talviin verrattuna. Siis kumpikin. Ainakin mulla.
Kyllä ei ole talon lämmittäminen mikään pieni siivu.
Meillä on menny tänä talvena sähköä 12 000 wattia kahdessa kuukaudessa. Talo on tosin hirttä, mutta tavallisessakin talossa olisi mennyt ennätysmäärä muihin talviin verrattuna.
Alkaa kohta kiinnostamaan takan lämmitys.
Tulee rajuja laskuja tasauksen yhteydessä. Huomioikaa se hyvät immeiset jo ennakolta.
Eli kun sähköä menee puolet ja puolet, niin siitä lämmitys-puoliskosta ei ole järkevää säästää, mutta siitä toisesta puolikkaasta olisi??
Ei kyllä hörsi normikämpässä normilaitteilla. Paskapuhetta. 90-luvun halogeenilämmittimet on eri juttu.
Jos talot olisi ollut tän talven valojen ja koneitten varassa, niin vuodenvaihteessa olisi ollu putket jäässä helsinkiä myöten.
Koska tv:n katselu maksaa itsensä takaisin ja mitä tulisi laskea omalle työlle tuntipalkaksi jos tv:n katselulla aikoo lämmittää koko kämppänsä?
Polttopuita joutuu tekemään muutaman päivän vuodessa ja sitten puiden kantamista, sytyttelyä, peltien sulkemista ja tuhkatilan tyhjentämistä ajoittain, mutta tv-lämmittäjät joutuvat katselemaan tv:tään koko lämmityskauden.
Tavallisessa uudessa talossa pystyy työssä käyvänä tekemään vain noin 1000-3000kWh tarvittavasta lämmöstä. Jos säästö on sähkönä 60-300€, riippuen minkä hintaista sähköä säästää, niin kyllä siinä saa melkoista itsepetosta tehdä että saa takkainvestoinnin laskettua taloudellisesti kannattavaksi. Saako takan ja piipun tänäpäivänä alle kuuden tonnin? Itse taisin todin maksaa niistä vain vähän yli 6000mk aikanaan. Takan rakentamisen joutuu perustelemaan "kriisivalmiudella" tai jollain muulla yhtä mielikuvituksellisella syyllä.
Se on sitten eri asia jos on hyväkuntoinen eläkeläinen ja on aikaa latoa puuta keskuslämmityskattilan pesään.
Takka on lämmönlähteen lisäksi myös sisustuselementti. Jos asunnon aikoo joskus myydä, voi tuollainen 5-10 tuhannen pikkunivestointi nostaakin kämpän arvoa 10-15 tuhatta. Siinä piilee taloudellista kannattavuutta.
Meillä muuten kämppä viilenee aika nopeasti, jos sähköt katkeavat. Joku 1-2 päivää ehkä pysytään plussan puolella, mutta sitten alkaa mennä hankalaksi. Onneksi on takka (ei sillä, pisin sähkökatko tähän mennessä on ollut parin tunnin luokkaa, mutta voihan niitä sattua isompiakin).
Työssäkäyvänä takalla voi muuten lämmittää ihan yhtä hyvin kuin työttömänä tai eläkeläisenäkin. Kerran päivässähän siihen tulet laitetaan (mieluiten ehkä illalla, niin on kuumimmillaan silloin kun muu lämmitys on pienimmillään ja pakkaset kovimmillaan).
Joitakin takkoja voi joutua lämmittämään kahdesti päivässä maksimitehon irtisaamiseksi, mutta kai sitä voi herätä aamulla 5 minuttia aikaisemmin, ellei sitten ole ajoittanut heräämistään ja töihinlähtöä puolen tunnin sisälle toisistaan tapahtuviksi operaatioiksi (kuten minä muuten teen). :)
Minulla takka ja hormi maksoivat 9700 euroa, mutta ne eivät ole millään lailla kytköksissä lämmitykseen taikka lämmityksen hintaan. Eli on siis kannattavaa.
Välipäivien aikana oli tunnin katko, pisin mitä mustan koskaan olleen. Ei tuollainen katko näy lämpötilassa vielä mitenkään.
Toinen juttu on sitten se että jos lämmitys on pelkän takan varassa ja ulkona on pakkasta, niin vilu tulee ennen pitkää. Nykyisin kun vannotaan varaavan takan nimeen ja takat on tehty niin että ne lämmittää pitkään pienellä teholla, niin eihän tuollainen 2kW teho riitä edes siihen että talo pysyisi edes plussalla. Jos talon lämmitystehon tarve on 20 asteen pakkasella 6kW, niin varaavalla takalla sisälämpö painuisi ajan kanssa selvästi miinukselle.
Asiaa tuli testattua rakennusaikana, kun yritin pitää talon lämpimänä syksyllä ennen kuin vasinainen lämmitys tuli toimintakuntoon. Aika vilposta oli ja piti laittaa sähkölämmitintä kaveriksi.
Nykyisin olen myös pitäny lämmityksen pois syksyisin ja kokeillu mihin asti pärjää llman varsinaista lämitystä ja lämmitystarpeen aloitus on vaihdellu elo-joulukuu välillä vuodesta riippuen ja siitä että miten hyvin sitä takkaa on ehtiny lämmittämään.
"voi herätä aamulla 5 minuttia aikaisemmin"
Mutta kuka sulkee pellin?
Taitaa olla parasta opetella nousemaan pari tuntia aikaisemmin, jos meinaa alkaa lämmittämään takkaa ennen töihin lähtöä.
Turhaa puuhastelua, kun säästö on kuitenkin maksimissaan satasia, aamulämmityksen osata kympeissä.
Jos lukee virkkeen loppuun, ei tarvitse kysellä tyhmiä.
> Mutta kuka sulkee pellin?
>> ellei sitten ole ajoittanut heräämistään ja töihinlähtöä puolen tunnin sisälle toisistaan
> tapahtuviksi operaatioiksi (kuten minä muuten teen).
Takka lämpenee pellinsulkukuntoon noin 1,5 tunnissa. Tämä oli nyt siis arvio, kun en ole kellosta aikaa ottanut. Jos toimii, kuten monet tuttavani, eli herää kuudelta, lukee hesarin, syö aamiaisen, käyttää koiran ulkona... 5 minuttia lisää taitaa todellakin riittää.
Minä herään, käyn suihkussa ja puen päälle. Pitäisi siis herätä reilua tuntia aiemmin. Ei sovi siis minulle, mutta onneksi minun takallani kerta päivässä riittää lämmityksen puolesta. Sitä kutsutaan varaavaksi.
Niinpä. Toisaalta voit miettiä, jäähtyykö asunto nopeammin jos siellä on 2 kW lämmitystehoa, vai jos siellä ei sitä ole. Jotenkin minä nyt veikkaisin kuitenkin, että takka auttaa pitämään lämmöt plussalla pidempään (puhumattakaan siitä, että voi pitää osan kämpästä plussalla ja antaa muualla laskea).
Pitkien katkojen yleisyys tuntuu riippuvan kovasti asuinpaikasta. Meilläpäin pisin tietämäni on viitisen tuntia, joskaan silloin en itse tuolla asunut. Ei varmaan vielä ongelma. Itäsuomessa ollut 2-3 vuorokauden katkoksiakin menneinä talvina. Voi tulla vilu.
Itse herään aika usein hotellissa toisella paikkakunnalla... Lämmitä siinä sitten takkaa illalla tai aamulla. Takan lämmittämisen vuosihyöty on kuitattu kahden viikon reissun päivärahoilla, niin pienestä asiasta tässä on kyse.
Nämä takat ja lämpöpumputkin on suurempaan tarpeeseen sitten kun vanheva pariskunta jää kaksistaan suureen omakotitaloon, kun lapset ovat lentäneet maailmalle.