siinä me kaksi vanhahkoa kurppaa,sohvalla köllötellen,ei yksin,
ei sylityksin,vaan vieretyksin.
saman ison vällyn alla pakkasta paossa.
aika rauhallista.
telkusta tulee miss marple vuosimallia kuuskytneljä,vielä parit kynttilät
joulun jäänteenä pöydällä antaa himmeän valon.
tosi rauhallista.
naurahtelemme ja hymähtelemme,joskus samassa kohdassa,joskus eri kohdassa
niin kuin elämässäkin.
aika kivaa.ei tällä kertaa seksiä,ei erotiikkaa,vain sinä ja vanha neiti marple.
ihana ilta rakkaani.
ei sylityksin,vaan vieretyksin.
saman ison vällyn alla pakkasta paossa.
aika rauhallista.
telkusta tulee miss marple vuosimallia kuuskytneljä,vielä parit kynttilät
joulun jäänteenä pöydällä antaa himmeän valon.
tosi rauhallista.
naurahtelemme ja hymähtelemme,joskus samassa kohdassa,joskus eri kohdassa
niin kuin elämässäkin.
aika kivaa.ei tällä kertaa seksiä,ei erotiikkaa,vain sinä ja vanha neiti marple.
ihana ilta rakkaani.
Vastaukset 1
Vanhimmat
siitä onkin aikaa, kun olet tänne kirjoittanut.
Runossasi on edelleen sama kaiku,
lempeä sellainen johon on helppo lukijan
samaistua.
Rakkaudellista loppu vuotta Sinulle ja Hänelle.