Olipa mukava

mulle mitää kivaa?

shoppailureissulta ikävään lohdutusta? Ikävä-palstalla kerrot shoppailusta, hmmm. Oletko tunnustanut kohteellesi ikävästäsi? Onko hän kysynyt sitä?

tiedän yhden naisen, joka oli tänään koulun jälkeen shoppailemassa. Ei hän tunnustanut mitään, kun soitin, oletkohan hän. Miksi mietin tätä, miten tämä ajautui tähän, on tämä elämä ikävää välillä, miksi en voisi olla kuten ennen, on jännittynyt olo ja pulssi kiihtynyt, anna meille rauha sinä korkein, älä tee tätä meille näin ikäväksi, anna meidän elää omaa elämäämme tahoillamme, onko sinulla korkein voima joku tarkoitus tälle, meitä koetellaan, älä koettele tällä tavalla, ei naurata yhtään, tämä on kiellettyä meiltä, sydämeni on huolissaan, kestän kuin mies vai kestänkö, kestän toki mutta ei ole yhtään kivaa, ei näin pitäisi olla, toisella on jo oma, hänellä on sormus, mitä meidän välillä on, jotain mutta mitä, auttaako aika, auta meitä, miksi soitin, luulin että se on sillä selvä, aikuinen mies täällä kirjoittelee kuin joku teini, minun piti olla tulematta näille palstoille mutta tulin kuitenkin vielä katsomaan että laittoikohan se tänne jotain, en ole väärässä, tiedän sen, auttaakohan jos me halaisimme, se pahentaisi kenties asiaa, olen huolissani sinusta, mulle ei niin väliä, alanko totaaliseksi erakoksi ettei vaan enää tällaista tapahtuisi, ei näkisi ihmisiä juuri ollenkaan, ei sellainen onnistu, kuinkahan paljon on muita ihmisiä sydänsuruineen, on niitä, tällaistako tämä elämä on, en halua lapsia, en tähän maailmaan, lemmikki saa riittää, olen sen jo päättänyt, ehkä seuraavassa elämässä, no siellä ei varmaan lisäännytä, taivaassa jos sinne pääsen, tie on pitkä vielä, ihmistä koetellaan tässä maailmanajassa, löytyykö tähän raamatusta vastausta, alan tutkimaan, olenko vain herkällä päällä nyt, voi samperi sentään, pystyykö tätä tunnetta kovettamaan ja heittämään pois sitten, jää nähtäväksi, pakko myöntää että ikävä on nyt mullakin, miksi, olenko huolissani sinusta sanoistasi huolimatta, huomenna kadun tätä kirjoitusta, siinähän kadut, mitä kirjoitit, päätin jo kauan sitten, että ei enää tällaista, se tuli huomaamatta, hiipien enkä osannut varautua, kauan torjuin sen mutta annoin periksi, mitä me tehdään?