Olemme lapseton pariskunta ja haluamme, että viimeksi eloon jäänyt saa määrätä mitä omaisuudellemme tehdään. Jos olen asian oikein ymmärtänyt, niin täytyy tätä varten tehdä keskinäinen testamentti. Kun toinen puoliso kuolee, voiko tämän omaiset jo nyt vaatia perintöä, vai vasta kun leskikin on kuollut.Siis silloin, kun keskinäistä testamenttia ei ole.
Onko testamentista jotakin muuta hyötyä, esim. verotuksen kannalta? Joutuuko leski maksamaan aina perintöveroa?
Onko testamentista jotakin muuta hyötyä, esim. verotuksen kannalta? Joutuuko leski maksamaan aina perintöveroa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos olette lapsettomia aviopuolisoita, peritte toisenne perintökaaren mukaan. Sukulaisenne ovat toissijaisia perillisiä, jotka saavat perinnön vasta sitten, kun eloonjäänyt puoliso kuolee.
Jos teette keskinäisen testamenti, tilanne muuttuu siten, että ensiksi kuolleella ei olekaan toissijaisia perillisiä. Sattuma ratkaisee kumman perilliset silloin saavat koko potin.
Kyllä tarvii tai kannattaa tehdä testamentti aloittajan tilanteessa. Hänen jutussaan oli nähdäkseni oleellista, että "viimeksi eloon jäänyt saa määrätä mitä omaisuudellemme tehdään". Ja vaikka puoliso periikin joka tapauksessa lapsettomana kuolleen, viimeksi elävä ei saa testamentilla määrätä siitä osasta omaisuutta, jonka hän on ensiksi kuolleelta perinyt, ellei asiasta ole omistusoikeustestamentilla määrätty.
>>Ja vaikka puoliso periikin joka tapauksessa lapsettomana kuolleen, viimeksi elävä ei saa testamentilla määrätä siitä osasta omaisuutta, jonka hän on ensiksi kuolleelta perinyt
Se, mistä viimeksi elänyt ei saa testamentilla määrätä, on nimittäin lähtökohtaisesti puolet viimeksi eläneen pesästä (johon sisältyy puolisolta tullut perintö)." Tätä en olekaan koskaan lukenut, olen luullut, että kyse on koko pesästä.
Jos nyt kummankin eläessä teemme testamentin jollekin sukulaiselle, silloin ei kai tällaisella keskinäisellä testamentilla ole mitään virkaa?
Maksaako leski perintöveroa?
Kiitos vastauksista
Oletetaan että aktiivisella mummulla ollut vaikkapa kolme hautaan saatettua aviomiestä, kenelläkään ei ollut omia lapsia, vain sisaruksia jotka odottavat osuuttaan tämän lesken pesästä. Tehdään laskutoimitus vaikkapa sellaisilla oletuksilla että jokainen ex-mies on tuonnut leskivainajan pesään 100 yksikkö omaisuutta, leski itse ollut alunperin varaton. Mitään omaisuutta ei ole hukattu, eli leskellä varoja lopussa 300 yksikköä. Mitä saa kenenkin ex-miehen toissijaiset perillit ja mitä lesken perilliset?
Sanoit:
>>Tämä on yleinen väärinkäsitys. Se, mistä viimeksi elänyt ei saa testamentilla määrätä, on nimittäin lähtökohtaisesti puolet viimeksi eläneen pesästä (johon sisältyy puolisolta tullut perintö).
Ensinnäkin kiitos nixnaxille oikaisusta aiempaan viestiini, en ole koskaan tullut näemmä lukeneeksi kyseistä lainkohtaa ajatuksella. Mutta se vain alleviivaa ensimmäistä viestiäni, eli jos valmu77:n ja puolisonsa tarkoitus on, että viimeksi elävä saa vapaasti päättää, mitä omaisuudelle tapahtuu, niin keskinäinen testamentti todella tarvitaan.
Aloittajalle, kyllä, leski maksaa aina perintöveroa siitä osasta omaisuutta, jonka saa perintönä. Eli jos leski on pariskunnan varakkaampi osapuoli, hän ei voi saada mitään ensiksi kuolleelta tasinkona, josta taas ei tarvitsisi maksaa perintöveroa. Mutta jos leski on vähemmän varakas osapuoli, hän saa ensin osan ensiksi kuolleelta jääneestä omaisuudesta tasinkona, josta siis ei tarvitse maksaa perintöveroa, ja veroa menee vain siitä osuudesta, jonka leski sitten perii.
Kysymystä sukulaiselle testamenttaamisesta en ymmärtänyt. Voitte toki tehdä molemmat erikseen testamentin tälle sukulaiselle, tai sitten keskinäisen testamentin, jolla esim. määräätte kaiken omaisuuden ensimmäisessä vaiheessa sille puolisolle, joka on viimeksi elossa, ja tämän kuoltua sitten tälle sukulaiselle. Riippuen nyt siitä, mitä siis oikeastaan haluatte omaisuudellenne tapahtuvan.
Hyvä huomio. Jos siis viimeksi eläneen kuoltua hänen pesässään on jäljellä ensiksi kuolleelta perintönä tullutta omaisuutta (sen leski on voinut halutessaan vaikka myydä), tämä omaisuus, jos ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset vaativat, on sisällytettävä siihen puoliskoon, mistä leski testamentilla ei voida määrätä, ja joka siis menee ensiksi kuolleen toissijaisille perillisille.
Mutta kuitenkin:
Jos ensiksi kuollut oli varakas ja viimeksi elänyt tyhjätasku, ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset eivät saa lesken pesässä olevista perintöesineistä enempää kuin (valintansa mukaan) puolet. Toisen puolen leski voi vapaasti testamentata.
>>Jos nyt kummankin eläessä teemme testamentin jollekin sukulaiselle, silloin ei kai tällaisella keskinäisellä testamentilla ole mitään virkaa?