Kerron tässä pari esimerkki tarinaa ihmisistä jotka eivät tehneet aborttia
1.
17-vuotias tyttö tulee raskaaksi ex-poikaystävälleen. Tyttö päättää pitää lapsen, koska ajattelee että saa siten exänsä takaisin, vaikka ei myönnä sitä kellekkään. Exä vastustaa tytön päätöstä. No tyttö pitää lapsen ja tupakoi koko raskauden ajan. Kun lapsi syntyy menee muutama viikko kun tyttö lähtee baariin. Lapsi mummilla hoidossa. Samaa jatkuu edelleen... Äiti melkein joka viikonloppu viihteellä. Lapsi mummolla hoidossa, koska asuvat mummon luona. Tyttö saanut häädön asunnostakin, koska ei hoitanut vuokranmaksua. Äiti ei vie koskaan lastaan ulos eikä minnekkää, vaan lapsi aina 4 seinän sisällä. Tällä hetkellä lapsi jo useamman vuoden vanha... kehityksessä huomaa, että ei samalla tasolla ikäistensä kanssa... ei puhu kunnolla. Äiti ei käyny neuvolassa kun pari kertaa lapsen kanssa, kun tämä oli alle vuoden vanha. Vierastaa todella paljon ja aina kun äiti kotona roikkuu lapsi hänessä paljon. Onko tämä teistä oikein? Onko lapsella nyt hyvä olla?
2.
Tämä pari kymppinen nuori nainen haluaa lapsen... yksi syy koska kaikilla muillakin on ja lapset ovat hänestä ihania. Hän ei koskaan voisi tehdä aborttia. Lapsen isä on naistenhakkaaja, melkein alkoholisti ja pilven polttaja. No he silti yrittävät tehdä lasta. Joka viikonloppu "äiti" on kuitenki ryyppäämässä ja ajattelee, että vaikka hän nyt oisi raskaana, niin se olisi niin alussa, että ei vaikuttaisi alkioon. Vihdoin raskaana, mutta tulee ero poikaystävän kanssa. Äiti huomaa että elämä vauvan ja lapsen kanssa ei ole niin ihanaa kun hän luulee. Pari kuukautta jaksaa uutudenviehätystä olla, mutta sitten on taas pakko päästä elämään omaa elämään, eli juhlimaan aina kun haluaa... Lapsi viedään hoitoon kelle sattuu. Kun lapsi vanhempi, niin ei saa edes kunnon ruokaa syödäkseen, on likasissa vaatteissa ja äiti nukuttaa koko ajan, kun sitten tietysti helppo olla kun lapsi nukkuu. Mutta sitten illalla ei halutakkaan käydä yöunille kun nukkunu koko päivän. Lapsi huutaa iltasin aina monta tuntia ja äiti ei välitä. Onneksi naapurit puuttuivat asiaan ja ottivat yhteyttä lastensuojeluun. Asiaan ei tullut muutosta, niin äiti sitten päätti luovuttaa huoltajuuden lapsen isälle. No ainakin saa äiti jatkaa biletystään. Onko tämä oikein? Onko lapsella nyt hyvä?
1.
17-vuotias tyttö tulee raskaaksi ex-poikaystävälleen. Tyttö päättää pitää lapsen, koska ajattelee että saa siten exänsä takaisin, vaikka ei myönnä sitä kellekkään. Exä vastustaa tytön päätöstä. No tyttö pitää lapsen ja tupakoi koko raskauden ajan. Kun lapsi syntyy menee muutama viikko kun tyttö lähtee baariin. Lapsi mummilla hoidossa. Samaa jatkuu edelleen... Äiti melkein joka viikonloppu viihteellä. Lapsi mummolla hoidossa, koska asuvat mummon luona. Tyttö saanut häädön asunnostakin, koska ei hoitanut vuokranmaksua. Äiti ei vie koskaan lastaan ulos eikä minnekkää, vaan lapsi aina 4 seinän sisällä. Tällä hetkellä lapsi jo useamman vuoden vanha... kehityksessä huomaa, että ei samalla tasolla ikäistensä kanssa... ei puhu kunnolla. Äiti ei käyny neuvolassa kun pari kertaa lapsen kanssa, kun tämä oli alle vuoden vanha. Vierastaa todella paljon ja aina kun äiti kotona roikkuu lapsi hänessä paljon. Onko tämä teistä oikein? Onko lapsella nyt hyvä olla?
2.
Tämä pari kymppinen nuori nainen haluaa lapsen... yksi syy koska kaikilla muillakin on ja lapset ovat hänestä ihania. Hän ei koskaan voisi tehdä aborttia. Lapsen isä on naistenhakkaaja, melkein alkoholisti ja pilven polttaja. No he silti yrittävät tehdä lasta. Joka viikonloppu "äiti" on kuitenki ryyppäämässä ja ajattelee, että vaikka hän nyt oisi raskaana, niin se olisi niin alussa, että ei vaikuttaisi alkioon. Vihdoin raskaana, mutta tulee ero poikaystävän kanssa. Äiti huomaa että elämä vauvan ja lapsen kanssa ei ole niin ihanaa kun hän luulee. Pari kuukautta jaksaa uutudenviehätystä olla, mutta sitten on taas pakko päästä elämään omaa elämään, eli juhlimaan aina kun haluaa... Lapsi viedään hoitoon kelle sattuu. Kun lapsi vanhempi, niin ei saa edes kunnon ruokaa syödäkseen, on likasissa vaatteissa ja äiti nukuttaa koko ajan, kun sitten tietysti helppo olla kun lapsi nukkuu. Mutta sitten illalla ei halutakkaan käydä yöunille kun nukkunu koko päivän. Lapsi huutaa iltasin aina monta tuntia ja äiti ei välitä. Onneksi naapurit puuttuivat asiaan ja ottivat yhteyttä lastensuojeluun. Asiaan ei tullut muutosta, niin äiti sitten päätti luovuttaa huoltajuuden lapsen isälle. No ainakin saa äiti jatkaa biletystään. Onko tämä oikein? Onko lapsella nyt hyvä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
lasten on varmasti parempi olla eläviä, heidän elämän oikeutensa totetuminen on oikein ja heilä on edessään kaikki hyvän elämän mahdollisuudet. Sinä kai menisit sanomaan heille että teidätkin ois pitäny myrkyttää/silpoa kohtuun kun joku muu ei oo osannu huolehtia..?
Syy tietenkään ei ole lapsen eikä lapsi saisi eloon jäädessäänkään olla alta vastaajan asemassa. Tottakai lapsen kannalta alun alkaen on parempi että saa säilyttää elämänsä, ei tule abortoiduksi. Tämän jälkeen jos äiti päätyy siihen että pitää lapsen alkaa äidin vastuu. Vastuunkantoa on tilanteesta riippuen kahdenlaista.
1. Järjestää elämänsä niin että lapsi on siihen tervetullut. Tarkoittaa sitä että pyrkii omalla toiminnallaan antamaan lapselle mahdollisimman hyvän kodin (rakkautta, aineellista hyvää, turvallisuutta jne.). En jaksa pitkästi kirjoittaa tästä mutta ymmärtänette mitä tarkoitan.
2. Antaa lapsen pois mikäli ei kykene/halua elämäntilannettan/katsomustaan muuttamaan lapselle edulliseksi. Tällöin on lapsen edun mukaista tulla adoptoiduksi hyvään kotiin.
Naisen vastuu ei rajoitu pelkkään aborttipäätökseen vaan myös seuraamuksista on huolehdittava asianmukaisesti.
Hassua, mutta voin taas allekirjoittaa kaiken sanomasi :)
"Tottakai lapsen kannalta alun alkaen on parempi että saa säilyttää elämänsä, ei tule abortoiduksi."
Mutta eihän tämä paras (vaihtoehdot 1 tai 2) toteutunut oman lasesi kohdalla.
Ystäväiseni, niistä yksittäisistä lauseista muodostuu laajempi asiakokonaisuus, kun jaksaa pitää ne kaikki muistissa samaan aikaan.
En ole kiinnostunut inttämään lillukanvarsista.
Taisit vain lukea ElävänäSyntyneen viestin hieman huolimattomasti.
Olisiko se lillukanvarsista inttämistä jos vastaat lastasi koskevaan kysymykseen?
Sorry, mutta uusi lukeminen ei muuta sanojani. Olen edelleen samaa mieltä kaikesta tuossa Elävänä syntyneen viestissä. Olen pahoillani, jos sotken kuvaasi minusta, etkä sitä siedä.
Jos itse luet sen Elävänä syntyneen viestin uudelleen, tajuat ehkä oman kysymyksesi olevan juuri niitä lillukanvarsia. Jos et taas ymmärrä, miksi ne ovat lillukanvarsia tässä ketjussa ja kommenttiani koskien, et kykene tuomaan mitään uutta, josta et jo joskus olisi minulle inttänyt.
oikein ymmärrä millä tavoin muut lauseet muuttaisi asiaa ja tekisi siihen liittyvästä kysymyksestä lillukanvarren.. Onko sulle vaan niin vaikee myöntää että ethän sä toiminukaan lapses kannalta parhaalla tavoin, etkä kantanu vastuuta teoistasi?
Olen myös yrittänyt paljon tuoda esiin sitä, että ratkaisu lapsen tekemisestä ei ole pelkästään se, että tekee päätöksensä ja kantaa siitä vastuun, vaan vastuu on kyettävä kantamaan myös seurauksista.
Jos päätös on abortti, niin asia ei suinkaan lopu siihen, ainakaan viidenneksen naisia kohdalla, vaan on todellakin huolehdittava asianmukaisesti kuntoon myös tulevaisuus. Osa naisista sairastuu abortin takia henkisesti, se on totuus. Silloin kun tehdään päätös abortista, pitää ottaa vastuu myös tästä mahdollisesti seuraavasta sairastumisesta.
Tälläkin palstalla on paljon esimerkkejä siitä, että naiset ovat sitten henkisen nujertumisensa kanssa tuuliajolla. Onko asianmukaista vastuunkantoa omasta päätöksestään, että lähdetään syyttelemään toisia, syytetään lainsäädäntöä, syytetään lääkäreitä, syytetään Jumalaa, ihan mitä keksitään..? Jotkut eivät pääse yli vihasta, jotkut eivät pääse yli surusta... Syy on oma, valinta oli oma, kanna vastuusi siitä. Meillä on hyvät mt-palvelut, asianmukaista vastuunkantoa on osata hoitaa mt-ongelmansa asianmukaisesti. On ymmärrettävää, että "syyntakeettomat" eivät voi kantaa vastuutaan tekemisistään. Mutta on jokaisen itse huolehdittava, että tällaista päätöstä ei tehdä syyntakeettomana.