Mulla on edellisestä suhteesta kolme lasta. Tapasin miehen ja nyt odotan lasta hänelle. Miehellä on edellisestä suhteestaan 1 lapsi jota näkee kaks kertaa viikossa ja on lapsensa kanssa joka toinen viikonloppu. Ongelmia on kaksi. Suoraan sanottuna et voi ottaa lasta meille koska ei tottele ja usko mitään (ikää lapsella reilu 4v) eikä lasta saa kuriin vaikka isänsä mitä sanois taik tekis. Mahdoton tapaus siis enkä voi sietää lapselta moista käyttäytymistä. Lapsen äiti ei komentele lasta, laps käyttäytyy ku mikäki sekopää. Itse lasta vastaanhan mulla ei sinänsä mitään ole, ärsyttää käytös!!! En voi sietää joten onks mun koskaan pakko huolia sitä kattoni alle?? En ol miehelle sanonu asiasta (emme siis asu miehen kanssa saman katon alla vieläkään joten on omassa asunnossaan lapsen kanssa ne ajat jolloin näkevät) enkä kestä sitä kauhukakaraa! Argh...
Ja toinen ongelma on miehen ex. Olemme vanhoja tuttuja mutta välit karisivat tietysti koska tapasin hänen ex-miehensä ja meillä alkoikin synkkaa... En siis vienyt hänen miestään enkä ilkeyttäni alkanut exänsä kanssa mihinkään, päinvastoin tämä nainen vielä ehdotti meidän tapaamista. Nyt tää miehen ex on sitte alkanu puhelee mun selän takana, haukkuu mua meidän yhteisille ystäville ja kiesus mikä haloo ku aloinki odottaa lasta miesystävälleni. Asia ei miehen exälle mielestäni kuulu MILLÄÄN LAILLA ja hän kuuli asiasta tosissaan varmaan viimisenä, ainoa että heen yhteinen lapsi saa sisaruksen, sisarpuolen. Tää miehen ex alkoi mieheltäni kyselemää aikooko mies tehä dna:testiä MINUT tuntien! Haha! Ja milläs oikeudella hän menee edes moisia puhelemaan..? Mies ei aio testiä tehdä ja toki jos testiin menisimme, saisi mies tesituloslapun kovaa naamaansa ja kengän kuvan persauksiin...anyway, se on parempi et se muija tietää paremmin kuka tän lapsen isä on....tai että tietää edes sitä ettei miesystäväni olisi isä.
Alan inhota sitä naista aina vain enemmän ja enemmän , ja olen huomannu et se on alkanu vaikuttaa myös "tunteisiini" miehen lasta kohtaan. Näen siinä äitiään vaikka lapsi viaton onkin, en siis ole lapselle näyttämässä tunteitani tai muutoinkaan kohtelemassa epäreilusti tavatessamme, mutta mua on alkanu etoo KAIKKI asiat jotka vain liittyvät tähän mieheni exään. Mieheni jätti exänsä ja kait tää muija on niiiin katkera vieläkin, ja omat suhteensa kun menee pieleen joka viikko (varmaan ku joka viikko uus mies) ni muillahan ei sitä onnea saisi olla.
Sille en nyt enää mitään voi et oon mieheni "valinnut" ja hän minut, yhdessä ollaan ja sillä sipuli, mut mä en tajua kuinka kestän/jaksan. Ja tää muija kun siellä valittaa miehelleni hänen hakiessa tytärtään että "siellä sä oot sen ämmän lasten kanssa ja paljon vähemmän omas kans"... Öö mulla on ennestään lapsia ja ne sattuvat tulemaan mukanani. Onks tää nainen todellakin niin lapsellinen?!?
Niin...enkä kaipaa sitä tekstiä "et voi noin sanoa miehesi lapsesta, viaton pikkuihme" jne, tiedän kyllä kuinka asioiden TÄYTYISI olla. Vaan ei ihminen tunteilleen mitään voi. Vai voiko?
Ja toinen ongelma on miehen ex. Olemme vanhoja tuttuja mutta välit karisivat tietysti koska tapasin hänen ex-miehensä ja meillä alkoikin synkkaa... En siis vienyt hänen miestään enkä ilkeyttäni alkanut exänsä kanssa mihinkään, päinvastoin tämä nainen vielä ehdotti meidän tapaamista. Nyt tää miehen ex on sitte alkanu puhelee mun selän takana, haukkuu mua meidän yhteisille ystäville ja kiesus mikä haloo ku aloinki odottaa lasta miesystävälleni. Asia ei miehen exälle mielestäni kuulu MILLÄÄN LAILLA ja hän kuuli asiasta tosissaan varmaan viimisenä, ainoa että heen yhteinen lapsi saa sisaruksen, sisarpuolen. Tää miehen ex alkoi mieheltäni kyselemää aikooko mies tehä dna:testiä MINUT tuntien! Haha! Ja milläs oikeudella hän menee edes moisia puhelemaan..? Mies ei aio testiä tehdä ja toki jos testiin menisimme, saisi mies tesituloslapun kovaa naamaansa ja kengän kuvan persauksiin...anyway, se on parempi et se muija tietää paremmin kuka tän lapsen isä on....tai että tietää edes sitä ettei miesystäväni olisi isä.
Alan inhota sitä naista aina vain enemmän ja enemmän , ja olen huomannu et se on alkanu vaikuttaa myös "tunteisiini" miehen lasta kohtaan. Näen siinä äitiään vaikka lapsi viaton onkin, en siis ole lapselle näyttämässä tunteitani tai muutoinkaan kohtelemassa epäreilusti tavatessamme, mutta mua on alkanu etoo KAIKKI asiat jotka vain liittyvät tähän mieheni exään. Mieheni jätti exänsä ja kait tää muija on niiiin katkera vieläkin, ja omat suhteensa kun menee pieleen joka viikko (varmaan ku joka viikko uus mies) ni muillahan ei sitä onnea saisi olla.
Sille en nyt enää mitään voi et oon mieheni "valinnut" ja hän minut, yhdessä ollaan ja sillä sipuli, mut mä en tajua kuinka kestän/jaksan. Ja tää muija kun siellä valittaa miehelleni hänen hakiessa tytärtään että "siellä sä oot sen ämmän lasten kanssa ja paljon vähemmän omas kans"... Öö mulla on ennestään lapsia ja ne sattuvat tulemaan mukanani. Onks tää nainen todellakin niin lapsellinen?!?
Niin...enkä kaipaa sitä tekstiä "et voi noin sanoa miehesi lapsesta, viaton pikkuihme" jne, tiedän kyllä kuinka asioiden TÄYTYISI olla. Vaan ei ihminen tunteilleen mitään voi. Vai voiko?
Vastaukset 3
Vanhimmat
ei uppoo. Noin lapsellista tekstiä ei syydä kolmen lapsen äiti.
Voit tosiaankin kasvattaa ja käskyttää sitä "kauhukakaraa" =) Itse olen myös uusioäitipuoli ja tein mieheni muksuille heti selväksi, että en ole heidän äiti enkä sellaista leikikkään. Olen talon EMÄNTÄ ja täällä talossa on säännöt joita totellaan. Säännöt voivat olla eri tavalla äidillä, mutta täällä tehdäänkin näin. Tottakai lapset testaavat ensin rajojaan ja kuinka pitkälle voidaan mennä, mutta kärsivällisyys palkitaan. Ja kannattaa miehelle myös tehdä selväksi homman nimi ja kuviot. Säännöt ovat rakkautta ja tuovat lapselle turvallisuuden tunnetta. Täytyy vain pysyä tiukkana! Tsemppiä! =)
siis miehesi lasta ja tämän äitiä. Vaikutat muutenkin kovin aggressiiviselta, ja kielenkäyttösi on rumaa.
Muita ihmisiä et voi muuttaa, mutta entäpä jos sinä pian neljän lapsen äitinä alkaisit kasvattaa itseäsi? Aluksi voisit siivota suusi, ja sen jälkeen muukin itsesi hillitseminen tulee helpommaksi. Tunteet muuttuvat hiljalleen parempaan suuntaan, kun ei ruoki niitä kielteisiä tunteita. Kuka tahansa voi lietsoa itsensä raivoon, mutta ketä se hyödyttää?
Jos huolit miehen kattosi alle, on kyllä varauduttava huolimaan myös hänen lapsensa. Eihän se silloin ole enää sinun kattosi, vaan teidän molempien, ja teidän molempien lasten. Mutta jos mies asuu omassa asunnossaan, hän tietenkin voi tavata lastaan siellä.