Mitä saa tonnilla vuonna 2040?

Kiitos perustelluista kommenteista. Mainitsemasi rahasto vaikuttaa tosiaan sopivalta sijoitussuunnitelmani osalta. Koko eläkeajatus lähti liikkeelle siitä, että jos ostan nyt Coca-Colan osakkeita, niin firman luulisi olevan toiminnassa ja tekevän tulosta vielä eläkeiässänikin, ellei maailma ole mennyt täysin mullin mallin. Sitten olisikin joka tapauksessa rahahuolia suurempia murheita.

Tosiaan eläkeiän lähestyessä pitäisi varmaan malttaa siirtää painoa turvallisempiin korkoihin. No eläkkeelle jääntiin on vielä varmaankin se kolmisenkymmentä vuotta aikaa, joten osakkeiden osuutta voi ryhtyä sitten keventämään vaikka 5-10 vuotta ennen sitä.

Nyt olen siinä optimistisessa käsityksessä, että jos maailma ja ihmiskunta ovat suunnilleen samoilla raiteilla vielä eläkeiässäni, niin inflaatiokorjatulla tonnilla kuukaudessa saisi tosiaan vielä vuoden 2040 Suomessa esimerkiksi suunnilleen samanlaisen vuokra-asunnon tai suunnilleen saman verran ruokaa kuin tänä päivänä. Käsitykseni saa toki mieluusti kumota perustelujen kera, jos oma käsitys on toinen.

Panin muuten saman avauksen Kauppalehden keskustelujen talous ja talouspolitiikka -palstalle, jos joku haluaa seurata keskustelun etenemistä siellä.

Hiekanlaskija kirjoitti:

Kiitos perustelluista kommenteista. Mainitsemasi rahasto vaikuttaa tosiaan sopivalta sijoitussuunnitelmani osalta. Koko eläkeajatus lähti liikkeelle siitä, että jos ostan nyt Coca-Colan osakkeita, niin firman luulisi olevan toiminnassa ja tekevän tulosta vielä eläkeiässänikin, ellei maailma ole mennyt täysin mullin mallin. Sitten olisikin joka tapauksessa rahahuolia suurempia murheita.

Tosiaan eläkeiän lähestyessä pitäisi varmaan malttaa siirtää painoa turvallisempiin korkoihin. No eläkkeelle jääntiin on vielä varmaankin se kolmisenkymmentä vuotta aikaa, joten osakkeiden osuutta voi ryhtyä sitten keventämään vaikka 5-10 vuotta ennen sitä.

Nyt olen siinä optimistisessa käsityksessä, että jos maailma ja ihmiskunta ovat suunnilleen samoilla raiteilla vielä eläkeiässäni, niin inflaatiokorjatulla tonnilla kuukaudessa saisi tosiaan vielä vuoden 2040 Suomessa esimerkiksi suunnilleen samanlaisen vuokra-asunnon tai suunnilleen saman verran ruokaa kuin tänä päivänä. Käsitykseni saa toki mieluusti kumota perustelujen kera, jos oma käsitys on toinen.

Panin muuten saman avauksen Kauppalehden keskustelujen talous ja talouspolitiikka -palstalle, jos joku haluaa seurata keskustelun etenemistä siellä.

Lue lisää

On sen verran pitkä sijoitusaika, että aloittaminen 100% osakepainolla lienee perusteltua.

Seligsonin indeksirahastot Pohjois-Amerikka, Eurooppa Aasia kattavat mainiosti pääosan kehittyneistä markkinoista. Kehittyvät markkinat voi sitten halutessaan kattaa esim. EFT:llä (itse omistan pienen siivun Vanguardin Emerging Markets ETF:ää), jos on mahdollista tehdä sen verran suuria kertasijoituksia etteivät kulut nouse kohtuuttomiksi. Kalliita aktiivisia rahastoja sitten löytyykin pilvin pimein; 2-3% kulut vaikeuttavat menestymistä huomattavasti, vaikkeivat Kiinan tai Intian markkinat olisikaan yhtä "tehokkaat" kuin USA:n tai Japanin. Toisaalta Global Brands rahasto on siinä mielessä myös sijoitus kehittyville markkinoille, että monet yhtiöistä kuten mainitsemasi Coca-Cola, MacDonalds, jne saattavat tulevaisuudessa kerätä suuren osan voitoistaan uusilta markkina-alueilta. Ei siis hassumpi valinta, jos haluaa poiketa indekseistä hieman.

Mitä laskelmaasi tulee, "inflaatiokorjatulla" 5% tuotto-odotuksella ja sillä oletuksella että sijoitat 250 euroa/kk sinulla olisi 30 vuodessa kasassa reippaat 200 000 euroa, tai vajaat 190 000 euroa kun indeksirahastojen kulut otetaan huomioon. Toki vähemmän jos ja kun kevennät osakepainoa. Mutta sinunhan ei tarvitse lunastaa kaikkea kerralla; otat pois sen verran että saat verojen jälkeen (verottaja käyttää FIFO-periaatetta, "first in first out", eli luultavasti suuri osa lunastetusta pääomasta on myyntivoittoa) riittävästi rahaa elämiseen, jätät loput salkkuun.

Jos oletetaan että (optimistisesti arvioituna!) reaalituotto-odotukset ovat:

osakkeet 5%
pitkät korot 2%
lyhyet korot 0%

...60 vuoden iässä salkkusi reaalituotto-odotus olisi esim:

(0,4*5%) (0,3*2%) (0,3*0%) = 2,6%

* edellisessä viestissä pikku lapsus: osakepaino siis 100% miinus oma ikä :-)



Summa summarum, jos maailma ei muutu täysin erilaiseksi ja pystyt pitämään kiinni suunnitelmastasi, uskoisin että tulet viettämään varsin leppoisia eläkepäiviä.

sijoitusmies kirjoitti:

On sen verran pitkä sijoitusaika, että aloittaminen 100% osakepainolla lienee perusteltua.

Seligsonin indeksirahastot Pohjois-Amerikka, Eurooppa Aasia kattavat mainiosti pääosan kehittyneistä markkinoista. Kehittyvät markkinat voi sitten halutessaan kattaa esim. EFT:llä (itse omistan pienen siivun Vanguardin Emerging Markets ETF:ää), jos on mahdollista tehdä sen verran suuria kertasijoituksia etteivät kulut nouse kohtuuttomiksi. Kalliita aktiivisia rahastoja sitten löytyykin pilvin pimein; 2-3% kulut vaikeuttavat menestymistä huomattavasti, vaikkeivat Kiinan tai Intian markkinat olisikaan yhtä "tehokkaat" kuin USA:n tai Japanin. Toisaalta Global Brands rahasto on siinä mielessä myös sijoitus kehittyville markkinoille, että monet yhtiöistä kuten mainitsemasi Coca-Cola, MacDonalds, jne saattavat tulevaisuudessa kerätä suuren osan voitoistaan uusilta markkina-alueilta. Ei siis hassumpi valinta, jos haluaa poiketa indekseistä hieman.

Mitä laskelmaasi tulee, "inflaatiokorjatulla" 5% tuotto-odotuksella ja sillä oletuksella että sijoitat 250 euroa/kk sinulla olisi 30 vuodessa kasassa reippaat 200 000 euroa, tai vajaat 190 000 euroa kun indeksirahastojen kulut otetaan huomioon. Toki vähemmän jos ja kun kevennät osakepainoa. Mutta sinunhan ei tarvitse lunastaa kaikkea kerralla; otat pois sen verran että saat verojen jälkeen (verottaja käyttää FIFO-periaatetta, "first in first out", eli luultavasti suuri osa lunastetusta pääomasta on myyntivoittoa) riittävästi rahaa elämiseen, jätät loput salkkuun.

Jos oletetaan että (optimistisesti arvioituna!) reaalituotto-odotukset ovat:

osakkeet 5%
pitkät korot 2%
lyhyet korot 0%

...60 vuoden iässä salkkusi reaalituotto-odotus olisi esim:

(0,4*5%) (0,3*2%) (0,3*0%) = 2,6%

* edellisessä viestissä pikku lapsus: osakepaino siis 100% miinus oma ikä :-)



Summa summarum, jos maailma ei muutu täysin erilaiseksi ja pystyt pitämään kiinni suunnitelmastasi, uskoisin että tulet viettämään varsin leppoisia eläkepäiviä.

Lue lisää

Mitä tarkoittaa osakepaino? Tiedän, tyhmä kysymys, mutta mahdollisimman selventävä vastaus kiinnostaa. Mitä tulee edellisiin kirjoituksiinne, niin oikein mukavaa lukea asioista perillä olevien selkeää kommentointia.

Nimim epät kirjoitti:

Mitä tarkoittaa osakepaino? Tiedän, tyhmä kysymys, mutta mahdollisimman selventävä vastaus kiinnostaa. Mitä tulee edellisiin kirjoituksiinne, niin oikein mukavaa lukea asioista perillä olevien selkeää kommentointia.

Lue lisää

Tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa sijoitussalkusta on kiinni osakkeissa. Siis esim, 60% osakkeet, 40% korkosijoitukset. Tämä on tuotto-odotuksen ja riskin (kulkevat käsi kädessä) kannalta suurin tekijä, erityisesti jos oletetaan että suurin osa korkosijoituksista on kiinni hyvälaatuisissa lainoissa.

On helppoa tehdä pari "mitä jos" skenaariota, perustuen vuoden 2008 tapahtumiin. Osakepaino * osakemarkkinoiden lasku vuonna 2008 = osakkeiden laskun aiheuttama muutos juuri sinun salkussasi.

Tässä pari mallisalkkua. Tuotot pyöristettyjä en ottanut mukaan rahamarkkinasijoituksia, vaikka ne ovatkin hyvä keino vähentää salkun volatiteettia (arvon "heiluntaa"), ja toisaalta hyvä säästökohde yllättäviä menoja varten. Kukin voi lisätä ne laskelmaan, vuonna 2008 tuotto oli n. 5,5%.

1) 0/0/100

osakkeet -40%
yhteensä -40%

2) 20/20/60

20% valtionlainat 0,2 * 10% = 2%
20% yrityslainat 0,2 * -4% = -0,8%
60% osakkeet 0,6 * -40% = -24%
yhteensä -22,8%

3) 40/40/20

40% valtionlainat 0,4 * 10% = 4%
40% yrityslainat 0,4 * -4% = -1,6%
20% osakkeet 0,2 * -40% = -8%
yhteensä -5,6%

Niin kuin huomaamme, osakepainon pienentämisellä oli suuri merkitys. Ikävä kyllä, tuotto-odotus laskee sitten myös; jos sama laskelma tehtäisiin vuodelta 2009, tilanne olisi täysin päinvastainen!

Lisätietoa kannattaa tietty hankkia, googlettakaa "moderni portfolioteoria" jos haluatte perehtyä asiaan syvällisemmin. Ainakin jos englanti taittuu, aiheesta löytyy myös hyviä kirjoja...

PS. kiitoksia mukavasta palautteesta :-)

Seligsonin indeksirahastoissa ovat välillä 0,2-0,6% / vuosi. Jos osakkeista saa historiallisen tuoton, 5% reaalituotto ennen veroja on juuri ja juuri realistinen tavoite. Ikävä kyllä verot vievät osansa tuotosta; ja ne maksetaan nimellistuotosta, ei reaalituotosta. Toisekseen ei ole varmaa toteutuuko historiallinen tuotto-odotus. Seuraavien 30 vuoden aikana osakkeiden reaalituotto voi olla 3-4%. Tai 6-7%. Kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta ;-)

Yhtä kaikki, suunnitelma on hyvä. Tuottotavoitehan voi olla 5% tai 500%; loppujen lopuksi markkinatuotto on se mikä on. Pääasia on se, että sijoittaa tulevaisuutta varten. Jos EI sijoita, reaalituottoa ei tipu; päin vastoin, mitä luultavimmin rahan ostovoima laskee.

sijoitusmies kirjoitti:

Seligsonin indeksirahastoissa ovat välillä 0,2-0,6% / vuosi. Jos osakkeista saa historiallisen tuoton, 5% reaalituotto ennen veroja on juuri ja juuri realistinen tavoite. Ikävä kyllä verot vievät osansa tuotosta; ja ne maksetaan nimellistuotosta, ei reaalituotosta. Toisekseen ei ole varmaa toteutuuko historiallinen tuotto-odotus. Seuraavien 30 vuoden aikana osakkeiden reaalituotto voi olla 3-4%. Tai 6-7%. Kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta ;-)

Yhtä kaikki, suunnitelma on hyvä. Tuottotavoitehan voi olla 5% tai 500%; loppujen lopuksi markkinatuotto on se mikä on. Pääasia on se, että sijoittaa tulevaisuutta varten. Jos EI sijoita, reaalituottoa ei tipu; päin vastoin, mitä luultavimmin rahan ostovoima laskee.

Lue lisää

Kiitoksia taas hyödyllisestä keskustelusta. Niin tuo otsikko oli tosiaan valittu siinä mielessä, että se kiinnittäisi huomiota... Toisaalta tämä talousalan amatööri ei ollut tätä ketjua aloittaessa mitenkään varma kysymyksen vastauksesta, toiveikas toki ja nyt olen jo saanut käsitykselleni vahvistusta eri tahoilta.

Edellisen sadan vuoden jaksolla osakkeiden vuosituotto on ilmeisesti ollut noin 8 prosenttia ja keskimääräinen inflaatio 2,7 prosenttia. Sitten jäisi enää 0,3 prosenttia sijoittamisen kuluihin jos tavoitteena on 5 prosentin reaalinen vuosituotto, eli se voi olla hiukan liian kova tavoite jo historiaan verratessakin.

Mikäänhän ei tietenkään myöskään takaa sitä, että seuraava 30 vuoden jakso sujuisi samaan tapaan. Edelliseen sataan vuoteen mahtui kuitenkin kaksi maailmasotaa, modernin ajan pahin lama ja muutama maailmanlaajuinen paha kulkutautikin, eli on ihmiskuntaa ja talouskasvua tuolla vertailujaksolla melko lailla koeteltukin.

Tuotto tulee tosiaan olemaan maailman talouskasvun mukaan se mikä on. Osakkeet nyt kuitenkin ovat pitkällä aikavälillä tuottavin tapa sijoittaa, vaikka joinakin lyhyinä jaksoina muilla tavoilla voisi saada paremman tuoton tai ainakin menettää vähemmän.

Kunhan pitää kulut pieninä, hajauttaa, sijoittaa osingot aina takaisin ja panee pottiin lisää joka vuosi, niin pääsee hyötymään maksimaalisesti korkoa korolle -efektistä. Numerot ovat sitten optimitilanteessa loppujen lopuksi likimain osakemarkkinoiden keskituoton mukaisia, paitsi että loppupäässä pitää malttaa tosiaan siirtyä osittain korkosijoituksiin.

Matematiikasta en paljon ymmärrä, mutta uskon sillä alalla Einsteinia, joka kaiketi joskus harmitteli ettei ollut aiemmin ymmärtänyt kuinka voimakas ilmiö koronkorko on... Siihenhän pääsee maksimaalisesti käsiksi vain sijoittamalla osingot aina takaisin markkinoille niin, etteivät ne kierrä välillä yksityisomaisuuden kautta ja tule verotetuiksi. Valtio ottaa toki sitten eläkeiässä tuottoja nostaessa omansa senaikaisen verotason mukaan, joten sitäkään ei ole syytä tässä vaiheessa murehtia.

Etf-sijoitukset voisivat tosiaan pienikuluisina olla hyvä osana eläkesuunnitelmaa. Sitä olen pähkäillyt, että onko näissä kansainvälisissä sijoitushommissa jotain ns. kansalaisuusriskiä tai välittäjän riskiä? Kotimaisen välittäjän käyttäminen tuntuisi turvalliselta, mutta onko todellisuudessa olemassa jokin riski siitä, että jos suomipoika ostaa etf:n vaikka jenkkivälittäjältä tai joltain eksoottisemmalta taholta, niin omiaan ei saakaan pois jos pankkiiriliike kaatuu tai kyseinen valtio heikentää esimerkiksi kriisitilanteessa ulkomaisen sijoittajan asemaa lakimuutoksilla?

Nyt olen siinä käsityksessä, että niin suorat osakesijoitukset, indeksirahastot kuin etf-sijoituksetkin olisivat ainakin kotimaisen välittäjän kautta tehtyinä siinä määrin määräysvallassani, etteivät ne häviäisi taivaan tuuliin esimerkiksi välittäjän mennessä vararikkoon ja ensisijaisten velkojien viedessä omansa ensin.

Hiekanlaskija kirjoitti:

Kiitoksia taas hyödyllisestä keskustelusta. Niin tuo otsikko oli tosiaan valittu siinä mielessä, että se kiinnittäisi huomiota... Toisaalta tämä talousalan amatööri ei ollut tätä ketjua aloittaessa mitenkään varma kysymyksen vastauksesta, toiveikas toki ja nyt olen jo saanut käsitykselleni vahvistusta eri tahoilta.

Edellisen sadan vuoden jaksolla osakkeiden vuosituotto on ilmeisesti ollut noin 8 prosenttia ja keskimääräinen inflaatio 2,7 prosenttia. Sitten jäisi enää 0,3 prosenttia sijoittamisen kuluihin jos tavoitteena on 5 prosentin reaalinen vuosituotto, eli se voi olla hiukan liian kova tavoite jo historiaan verratessakin.

Mikäänhän ei tietenkään myöskään takaa sitä, että seuraava 30 vuoden jakso sujuisi samaan tapaan. Edelliseen sataan vuoteen mahtui kuitenkin kaksi maailmasotaa, modernin ajan pahin lama ja muutama maailmanlaajuinen paha kulkutautikin, eli on ihmiskuntaa ja talouskasvua tuolla vertailujaksolla melko lailla koeteltukin.

Tuotto tulee tosiaan olemaan maailman talouskasvun mukaan se mikä on. Osakkeet nyt kuitenkin ovat pitkällä aikavälillä tuottavin tapa sijoittaa, vaikka joinakin lyhyinä jaksoina muilla tavoilla voisi saada paremman tuoton tai ainakin menettää vähemmän.

Kunhan pitää kulut pieninä, hajauttaa, sijoittaa osingot aina takaisin ja panee pottiin lisää joka vuosi, niin pääsee hyötymään maksimaalisesti korkoa korolle -efektistä. Numerot ovat sitten optimitilanteessa loppujen lopuksi likimain osakemarkkinoiden keskituoton mukaisia, paitsi että loppupäässä pitää malttaa tosiaan siirtyä osittain korkosijoituksiin.

Matematiikasta en paljon ymmärrä, mutta uskon sillä alalla Einsteinia, joka kaiketi joskus harmitteli ettei ollut aiemmin ymmärtänyt kuinka voimakas ilmiö koronkorko on... Siihenhän pääsee maksimaalisesti käsiksi vain sijoittamalla osingot aina takaisin markkinoille niin, etteivät ne kierrä välillä yksityisomaisuuden kautta ja tule verotetuiksi. Valtio ottaa toki sitten eläkeiässä tuottoja nostaessa omansa senaikaisen verotason mukaan, joten sitäkään ei ole syytä tässä vaiheessa murehtia.

Etf-sijoitukset voisivat tosiaan pienikuluisina olla hyvä osana eläkesuunnitelmaa. Sitä olen pähkäillyt, että onko näissä kansainvälisissä sijoitushommissa jotain ns. kansalaisuusriskiä tai välittäjän riskiä? Kotimaisen välittäjän käyttäminen tuntuisi turvalliselta, mutta onko todellisuudessa olemassa jokin riski siitä, että jos suomipoika ostaa etf:n vaikka jenkkivälittäjältä tai joltain eksoottisemmalta taholta, niin omiaan ei saakaan pois jos pankkiiriliike kaatuu tai kyseinen valtio heikentää esimerkiksi kriisitilanteessa ulkomaisen sijoittajan asemaa lakimuutoksilla?

Nyt olen siinä käsityksessä, että niin suorat osakesijoitukset, indeksirahastot kuin etf-sijoituksetkin olisivat ainakin kotimaisen välittäjän kautta tehtyinä siinä määrin määräysvallassani, etteivät ne häviäisi taivaan tuuliin esimerkiksi välittäjän mennessä vararikkoon ja ensisijaisten velkojien viedessä omansa ensin.

Lue lisää

"Nyt olen siinä käsityksessä, että niin suorat osakesijoitukset, indeksirahastot kuin etf-sijoituksetkin olisivat ainakin kotimaisen välittäjän kautta tehtyinä siinä määrin määräysvallassani, etteivät ne häviäisi taivaan tuuliin esimerkiksi välittäjän mennessä vararikkoon ja ensisijaisten velkojien viedessä omansa ensin."

Rahastot ovat ihan oikeasti sijoittajien omaisuutta. Rahaston varat on jo lain mukaan pidettävä erillään rahastoyhtiön taseesta. Jos siis rahastoyhtiö menisi konkurssiin, velkojat eivät pääsisi käsiksi rahastoihin, koska rahastot eivät olisi tässä tapauksessa velallisia. Huonoimmassa tapauksessa rahat maksettaisiin takaisin sijoittajille, tai rahastojen hallinnointi siirrettäisiin eri rahastoyhtiölle. Sitä paitsi Seligsonin tase on poikkeuksellisen vahva, ja liiketoiminta varsin ennustettavaa. Ei pelkoa, siis. Huomautettakoon, että eläkevakuutusyhtiöillä tällaista turvaa ei ole, rahasi ovat heidän taseessaan. Toki vakavaraisuussäännökset ovat tiukkoja, mutta ainakin teoriassa sijoitusten menettäminen olisi mahdollista.

Mitä ulkomaisiin rahastoihin tulee, käytettäessä kotimaista välittäjää ja tunnetun yhtiön rahastoja (esim. Vanguard), homma toimii suurin piirtein samalla tavalla. Eksoottiset sijoitustuotteet ym ovat sitten asia erikseen, ja niitä on katsottava tapauskohtaisesti.

"Tuotto tulee tosiaan olemaan maailman talouskasvun mukaan se mikä on."

Osakkeiden tuoton muodostaa pitkällä aikavälillä tulokset tulosten kasvu - P/E-arvostusten muutos (ikiholdari käyttää Gordonin kaavaa, tuotto = osingot osinkojen kasvu), ja niin kuin arvannetkin, jälkimmäisen merkitys pienenee mitä enemmän aikaa kuluu.

"Matematiikasta en paljon ymmärrä, mutta uskon sillä alalla Einsteinia, joka kaiketi joskus harmitteli ettei ollut aiemmin ymmärtänyt kuinka voimakas ilmiö koronkorko on... Siihenhän pääsee maksimaalisesti käsiksi vain sijoittamalla osingot aina takaisin markkinoille niin, etteivät ne kierrä välillä yksityisomaisuuden kautta ja tule verotetuiksi. Valtio ottaa toki sitten eläkeiässä tuottoja nostaessa omansa senaikaisen verotason mukaan, joten sitäkään ei ole syytä tässä vaiheessa murehtia."

Jep. Tosin indeksirahasto, ETF ja suorat osakesijoitukset eroavat verotuksellisesti toisistaan. Indeksirahasto uudelleensijoittaa osingot automaattisesti, ilman veroseuraamuksia. ETF tyypillisesti (mutta ei aina) maksaa ne osuudenomistajille, mutta koska verottaja ei käsittele niitä osinkoina, näin ollen veroa menee 28%. Suorissa osakesijoituksissa osingoista menee veroa 70% * 28% = 19,6%. On vaikea sanoa mikä näistä vaihtoehdoista on kulujen verojen yhteisvaikutuksen kannalta paras, koska muuttujia on niin paljon.

Mutta jos sääästät kuukausittain n. 200-300 euroa ja haluat hajauttaa kansainvälisesti, indeksirahasto on varmasti hyvä valinta.

sijoitusmies kirjoitti:

"Nyt olen siinä käsityksessä, että niin suorat osakesijoitukset, indeksirahastot kuin etf-sijoituksetkin olisivat ainakin kotimaisen välittäjän kautta tehtyinä siinä määrin määräysvallassani, etteivät ne häviäisi taivaan tuuliin esimerkiksi välittäjän mennessä vararikkoon ja ensisijaisten velkojien viedessä omansa ensin."

Rahastot ovat ihan oikeasti sijoittajien omaisuutta. Rahaston varat on jo lain mukaan pidettävä erillään rahastoyhtiön taseesta. Jos siis rahastoyhtiö menisi konkurssiin, velkojat eivät pääsisi käsiksi rahastoihin, koska rahastot eivät olisi tässä tapauksessa velallisia. Huonoimmassa tapauksessa rahat maksettaisiin takaisin sijoittajille, tai rahastojen hallinnointi siirrettäisiin eri rahastoyhtiölle. Sitä paitsi Seligsonin tase on poikkeuksellisen vahva, ja liiketoiminta varsin ennustettavaa. Ei pelkoa, siis. Huomautettakoon, että eläkevakuutusyhtiöillä tällaista turvaa ei ole, rahasi ovat heidän taseessaan. Toki vakavaraisuussäännökset ovat tiukkoja, mutta ainakin teoriassa sijoitusten menettäminen olisi mahdollista.

Mitä ulkomaisiin rahastoihin tulee, käytettäessä kotimaista välittäjää ja tunnetun yhtiön rahastoja (esim. Vanguard), homma toimii suurin piirtein samalla tavalla. Eksoottiset sijoitustuotteet ym ovat sitten asia erikseen, ja niitä on katsottava tapauskohtaisesti.

"Tuotto tulee tosiaan olemaan maailman talouskasvun mukaan se mikä on."

Osakkeiden tuoton muodostaa pitkällä aikavälillä tulokset tulosten kasvu - P/E-arvostusten muutos (ikiholdari käyttää Gordonin kaavaa, tuotto = osingot osinkojen kasvu), ja niin kuin arvannetkin, jälkimmäisen merkitys pienenee mitä enemmän aikaa kuluu.

"Matematiikasta en paljon ymmärrä, mutta uskon sillä alalla Einsteinia, joka kaiketi joskus harmitteli ettei ollut aiemmin ymmärtänyt kuinka voimakas ilmiö koronkorko on... Siihenhän pääsee maksimaalisesti käsiksi vain sijoittamalla osingot aina takaisin markkinoille niin, etteivät ne kierrä välillä yksityisomaisuuden kautta ja tule verotetuiksi. Valtio ottaa toki sitten eläkeiässä tuottoja nostaessa omansa senaikaisen verotason mukaan, joten sitäkään ei ole syytä tässä vaiheessa murehtia."

Jep. Tosin indeksirahasto, ETF ja suorat osakesijoitukset eroavat verotuksellisesti toisistaan. Indeksirahasto uudelleensijoittaa osingot automaattisesti, ilman veroseuraamuksia. ETF tyypillisesti (mutta ei aina) maksaa ne osuudenomistajille, mutta koska verottaja ei käsittele niitä osinkoina, näin ollen veroa menee 28%. Suorissa osakesijoituksissa osingoista menee veroa 70% * 28% = 19,6%. On vaikea sanoa mikä näistä vaihtoehdoista on kulujen verojen yhteisvaikutuksen kannalta paras, koska muuttujia on niin paljon.

Mutta jos sääästät kuukausittain n. 200-300 euroa ja haluat hajauttaa kansainvälisesti, indeksirahasto on varmasti hyvä valinta.

Lue lisää

Kiitos taas. Kai niillä kehittyvillä markkinoilla pitäisi uskaltaa olla myös jollain tavalla suoraan mukana vaikka sitten pienellä painotuksella, siihen jokin etf-osuus olisi siis hyvä keino.

Nyt alkaa olla jo jokin kuva tuosta tulopuolesta että mitä olisi odotettavissa siltä osin. Välittäjän perimät kulutkin pysyisivät pieninä pääasiassa indeksirahastoihin sijoittaessa. Entäs sitten menopuolen oleellisin osa eli verotus, yksilöllisemmäksi ja mutkikkaammaksi menee tietysti mutta kokeillaan...

Itse kun olen toiminimeä käyttävä ammatinharjoittaja, niin valtio luokittelee osan ammatistani saatavista tuloista joka tapauksessa pääomatuloiksi (10 tai 20 prosenttia ansiotuloista oman valinnan mukaan). Opintolainan rippeetkin ovat vielä jäljellä, sen maksamista pois olen osin viivyttänyt ihan senkin takia, että on edes jotain vähennettävää noista pakotetuista pääomatuloista. Nykyisellään olen tyytyväinen vuokranmaksaja, mutta ehkä jonain päivänä tulee rakennutettua pienelle perheelle okt tai ostettua asunto, ja siihen tarvitsisi sitten asuntolainan.

Omistusasunnon korkomenot saisi ainakin nykyisellään vähentää verotuksessa pääomatuloista, joita esimerkiksi osingot ja etf:n tuotot ovat. Myyntivoitot tietysti myös. Valtio tukee muutenkin omistusasujaa korkovähennyksellä ja erityisesti ensiasunnon ostajaa varainsiirtoveron alennuksella. Pysyypähän valtiolaivan kapinaherkkyys pienenä ja työmotivaatio kunnossa, kun riittävä osa miehistöstä eli veronmaksajista uskoo hyötyvänsä tästä järjestelystä.

Voisiko tässä mielessä ajatella omistusasuntoa järkevänä korkosijoituksena, vaikkei muuten sen tuottavuuteen uskoisikaan? Keskimäärin asuntoon sidottu omaisuushan on lähinnä vain suojassa inflaatiolta, hyvä toki sekin. Korkoihin tulisi sijoitettua kuukausittain tavallaan automaattisesti ja korkomenot tasapainoittaisivat minun tapauksessani pakollisia pääomatuloja ja yleisesti ottaen esimerkiksi osinkotuloja ja myyntivoittoja.

Sitten voisi ostaa esimerkiksi suorana osakesijoituksena kotimaista Fortumia (ajatuksella energiaa tarvitaan aina muodossa tai toisessa) tai aiemmin mainittua kehittyvien markkinoiden etf:ää (ajatuksella Kiinan painoarvo maailmantaloudessa korostuu jatkossa entisestään), eikä tarvitsisi harmitella sitä, että verottaja nappaa vuosittain omansa välistä ja korkoa korolle -efekti heikkenee.

Verotusasiat ovat toki kovin yksilöllisia ja muutoksille alttiita, mutta voisiko yleisesti ottaen asuntolainan korkomenot ajatella sekä suht turvalliseksi korkosijoitukseksi että vuosittaisten sijoitustulojen vastapainoksi vähennyspuolelle?

Hiekanlaskija kirjoitti:

Kiitos taas. Kai niillä kehittyvillä markkinoilla pitäisi uskaltaa olla myös jollain tavalla suoraan mukana vaikka sitten pienellä painotuksella, siihen jokin etf-osuus olisi siis hyvä keino.

Nyt alkaa olla jo jokin kuva tuosta tulopuolesta että mitä olisi odotettavissa siltä osin. Välittäjän perimät kulutkin pysyisivät pieninä pääasiassa indeksirahastoihin sijoittaessa. Entäs sitten menopuolen oleellisin osa eli verotus, yksilöllisemmäksi ja mutkikkaammaksi menee tietysti mutta kokeillaan...

Itse kun olen toiminimeä käyttävä ammatinharjoittaja, niin valtio luokittelee osan ammatistani saatavista tuloista joka tapauksessa pääomatuloiksi (10 tai 20 prosenttia ansiotuloista oman valinnan mukaan). Opintolainan rippeetkin ovat vielä jäljellä, sen maksamista pois olen osin viivyttänyt ihan senkin takia, että on edes jotain vähennettävää noista pakotetuista pääomatuloista. Nykyisellään olen tyytyväinen vuokranmaksaja, mutta ehkä jonain päivänä tulee rakennutettua pienelle perheelle okt tai ostettua asunto, ja siihen tarvitsisi sitten asuntolainan.

Omistusasunnon korkomenot saisi ainakin nykyisellään vähentää verotuksessa pääomatuloista, joita esimerkiksi osingot ja etf:n tuotot ovat. Myyntivoitot tietysti myös. Valtio tukee muutenkin omistusasujaa korkovähennyksellä ja erityisesti ensiasunnon ostajaa varainsiirtoveron alennuksella. Pysyypähän valtiolaivan kapinaherkkyys pienenä ja työmotivaatio kunnossa, kun riittävä osa miehistöstä eli veronmaksajista uskoo hyötyvänsä tästä järjestelystä.

Voisiko tässä mielessä ajatella omistusasuntoa järkevänä korkosijoituksena, vaikkei muuten sen tuottavuuteen uskoisikaan? Keskimäärin asuntoon sidottu omaisuushan on lähinnä vain suojassa inflaatiolta, hyvä toki sekin. Korkoihin tulisi sijoitettua kuukausittain tavallaan automaattisesti ja korkomenot tasapainoittaisivat minun tapauksessani pakollisia pääomatuloja ja yleisesti ottaen esimerkiksi osinkotuloja ja myyntivoittoja.

Sitten voisi ostaa esimerkiksi suorana osakesijoituksena kotimaista Fortumia (ajatuksella energiaa tarvitaan aina muodossa tai toisessa) tai aiemmin mainittua kehittyvien markkinoiden etf:ää (ajatuksella Kiinan painoarvo maailmantaloudessa korostuu jatkossa entisestään), eikä tarvitsisi harmitella sitä, että verottaja nappaa vuosittain omansa välistä ja korkoa korolle -efekti heikkenee.

Verotusasiat ovat toki kovin yksilöllisia ja muutoksille alttiita, mutta voisiko yleisesti ottaen asuntolainan korkomenot ajatella sekä suht turvalliseksi korkosijoitukseksi että vuosittaisten sijoitustulojen vastapainoksi vähennyspuolelle?

Lue lisää

"Verotusasiat ovat toki kovin yksilöllisia ja muutoksille alttiita, mutta voisiko yleisesti ottaen asuntolainan korkomenot ajatella sekä suht turvalliseksi korkosijoitukseksi että vuosittaisten sijoitustulojen vastapainoksi vähennyspuolelle?"

Ei ja kyllä.

Menot ovat menoja. Asuntolaina tarkoittaa velkavivun käyttöä, jolloin mahdollisista tuotoista on vähennettävä korkomenot. Kyse on siis marginaalilla sijoittamisesta.

Asuntolainan lyhennyksen osuutta voisi vielä juuri ja juuri ajatella turvallisena sijoituksena, mutta korkoihin tämä ei päde. Korkohan on käytännössä vuokraa pankille ;-)

Jos,

- riskitön markkinakorko on 4% ja marginaali 0,5% = maksat korkoa 4,5%
- osakkeiden tuotto-odotus on 9% ja tästä 5% riskipreemion osuus

Rahoittaessasi sijoitukset lainalla, riski pysyy samana. Mutta entäs tuotto-odotus? Tosiasiallisesti otat saman riskin kuin velaton sijoittaja, mutta riskipreemio laskee kymmenesosaan (9% - 4,5% = 0,5%). Verovähennys toki tasoittaa tilannetta, mutta ei riittävästi.

Huomaathan että marginaali (tässä laskelmassa se sama 0,5%!) on pankin riskipreemio; pelkästään pääseminen pankkilainan korkoa vastaavaan tuottoon edellyttää riskiä.

Sinun tapauksessasi velkavivulla toimiminen on erityisen vaarallista, koska olet yrittäjä. Suosittelen maksamaan sen opintolainan pois. Yleensäkin suomalaiset tuppaavat miettimään verovähennyksiä liiankin kanssa; ei ole mitenkään perusteltua maksaa vältettävissä olevaa kulua (korkoa) siksi koska OSAN siitä saa vähentää verotuksessa.

sijoitusmies kirjoitti:

"Verotusasiat ovat toki kovin yksilöllisia ja muutoksille alttiita, mutta voisiko yleisesti ottaen asuntolainan korkomenot ajatella sekä suht turvalliseksi korkosijoitukseksi että vuosittaisten sijoitustulojen vastapainoksi vähennyspuolelle?"

Ei ja kyllä.

Menot ovat menoja. Asuntolaina tarkoittaa velkavivun käyttöä, jolloin mahdollisista tuotoista on vähennettävä korkomenot. Kyse on siis marginaalilla sijoittamisesta.

Asuntolainan lyhennyksen osuutta voisi vielä juuri ja juuri ajatella turvallisena sijoituksena, mutta korkoihin tämä ei päde. Korkohan on käytännössä vuokraa pankille ;-)

Jos,

- riskitön markkinakorko on 4% ja marginaali 0,5% = maksat korkoa 4,5%
- osakkeiden tuotto-odotus on 9% ja tästä 5% riskipreemion osuus

Rahoittaessasi sijoitukset lainalla, riski pysyy samana. Mutta entäs tuotto-odotus? Tosiasiallisesti otat saman riskin kuin velaton sijoittaja, mutta riskipreemio laskee kymmenesosaan (9% - 4,5% = 0,5%). Verovähennys toki tasoittaa tilannetta, mutta ei riittävästi.

Huomaathan että marginaali (tässä laskelmassa se sama 0,5%!) on pankin riskipreemio; pelkästään pääseminen pankkilainan korkoa vastaavaan tuottoon edellyttää riskiä.

Sinun tapauksessasi velkavivulla toimiminen on erityisen vaarallista, koska olet yrittäjä. Suosittelen maksamaan sen opintolainan pois. Yleensäkin suomalaiset tuppaavat miettimään verovähennyksiä liiankin kanssa; ei ole mitenkään perusteltua maksaa vältettävissä olevaa kulua (korkoa) siksi koska OSAN siitä saa vähentää verotuksessa.

Lue lisää

Nykyisellään maksan asumisesta tosiaan vuokrana, ja olen ollut valintaan tähän asti vallan tyytyväinen. Lasten kasvaessa joutunee jossain vaiheessa joka tapauksessa muuttamaan, ja siinä tilanteessa viimeistään pitää harkita yrittääkö etsiä hinta-laatusuhteeltaan yhtä hyvän vuokra-asunnon vai ryhtyykö asuntolainan kanssa pankin vuokralaiseksi.

Omistusasuminen ei ole minulle mikään itseisarvo eikä tarpeellinen vaikka turvallisuuden tunteen takia, mutta saattaisi tuoda elämään lisää mukavuutta. Lapsiakin kun on, niin asumisen pysyvyys voisi olla heidän kannaltaan oleellista. Enkä toki oleta korkojen pysyvän pitkään nykyisellä matalalla tasolla, mutta nykyisellä vuokralla maksaisi asuntolainan korkojen lisäksi jo hyvän matkaa lyhennyksiäkin.

Muuten luulen ymmärtäneeni laskelmat selityksineen, mutta onko tuossa kohdassa "riskipreemio laskee kymmenesosaan (9% - 4,5% = 0,5%)" jokin lyöntivirhe?

En oikein ymmärrä sitä, miksi asuntolaina olisi yrittäjälle ratkaisevasti sen vaarallisempi kuin vaikka tavan palkansaajallekaan. Työttömyyttä tai työkyvyttömyttä ehkä tarkoitat erityisenä riskinä? Edellinen on omassa tilanteessani erittäinen epätodennäköinen, jälkimmäistä varten on vakuutus. Toisekseen asuntolainaa olisi maksamassa minun ohellani puoliso, jolla on siinä määrin varma työpaikka kuin nykyään voi olla.

Kiitos myös tuosta opintolainahuomautuksesta. Jostain syystä (= tyhmyyttäni) olen ollut käsityksessä, että sen korot saa vähentää täysimääräisesti, mutta nyt kun tarkistin niin tietenkin vain 28 % korosta. No lainaa on niin vähän ettei tyhmyydestä ole kovin paljoa sakotettu :)

Tyhmiä kyselemällä saattaa jopa viisastua, tyhmyyttään piilottelemalla pysynee tyhmänä... Kiitos opista ja ojennuksesta.

Hiekanlaskija kirjoitti:

Nykyisellään maksan asumisesta tosiaan vuokrana, ja olen ollut valintaan tähän asti vallan tyytyväinen. Lasten kasvaessa joutunee jossain vaiheessa joka tapauksessa muuttamaan, ja siinä tilanteessa viimeistään pitää harkita yrittääkö etsiä hinta-laatusuhteeltaan yhtä hyvän vuokra-asunnon vai ryhtyykö asuntolainan kanssa pankin vuokralaiseksi.

Omistusasuminen ei ole minulle mikään itseisarvo eikä tarpeellinen vaikka turvallisuuden tunteen takia, mutta saattaisi tuoda elämään lisää mukavuutta. Lapsiakin kun on, niin asumisen pysyvyys voisi olla heidän kannaltaan oleellista. Enkä toki oleta korkojen pysyvän pitkään nykyisellä matalalla tasolla, mutta nykyisellä vuokralla maksaisi asuntolainan korkojen lisäksi jo hyvän matkaa lyhennyksiäkin.

Muuten luulen ymmärtäneeni laskelmat selityksineen, mutta onko tuossa kohdassa "riskipreemio laskee kymmenesosaan (9% - 4,5% = 0,5%)" jokin lyöntivirhe?

En oikein ymmärrä sitä, miksi asuntolaina olisi yrittäjälle ratkaisevasti sen vaarallisempi kuin vaikka tavan palkansaajallekaan. Työttömyyttä tai työkyvyttömyttä ehkä tarkoitat erityisenä riskinä? Edellinen on omassa tilanteessani erittäinen epätodennäköinen, jälkimmäistä varten on vakuutus. Toisekseen asuntolainaa olisi maksamassa minun ohellani puoliso, jolla on siinä määrin varma työpaikka kuin nykyään voi olla.

Kiitos myös tuosta opintolainahuomautuksesta. Jostain syystä (= tyhmyyttäni) olen ollut käsityksessä, että sen korot saa vähentää täysimääräisesti, mutta nyt kun tarkistin niin tietenkin vain 28 % korosta. No lainaa on niin vähän ettei tyhmyydestä ole kovin paljoa sakotettu :)

Tyhmiä kyselemällä saattaa jopa viisastua, tyhmyyttään piilottelemalla pysynee tyhmänä... Kiitos opista ja ojennuksesta.

Lue lisää

"Muuten luulen ymmärtäneeni laskelmat selityksineen, mutta onko tuossa kohdassa "riskipreemio laskee kymmenesosaan (9% - 4,5% = 0,5%)" jokin lyöntivirhe?"

Selvennys: osakkeiden tuotto 9% - lainan korko 4,5% = 4,5% - riskitön tuotto 4% = riskipreemio 0,5%. Siis kymmenesosa tavoitteestasi (5%).

"En oikein ymmärrä sitä, miksi asuntolaina olisi yrittäjälle ratkaisevasti sen vaarallisempi kuin vaikka tavan palkansaajallekaan. Työttömyyttä tai työkyvyttömyttä ehkä tarkoitat erityisenä riskinä? Edellinen on omassa tilanteessani erittäinen epätodennäköinen, jälkimmäistä varten on vakuutus. Toisekseen asuntolainaa olisi maksamassa minun ohellani puoliso, jolla on siinä määrin varma työpaikka kuin nykyään voi olla."

Kieltämättä paljon riippuu siitä millaisesta yritystoiminnasta on kysymys, ja toki myös kokonaistilanteesta (puolisolla varma työpaikka).

"Tyhmiä kyselemällä saattaa jopa viisastua, tyhmyyttään piilottelemalla pysynee tyhmänä... Kiitos opista ja ojennuksesta."

Ei ole tyhmiä kysymyksiä, vain tyhmiä vastauksia :-)

sijoitusmies kirjoitti:

"Muuten luulen ymmärtäneeni laskelmat selityksineen, mutta onko tuossa kohdassa "riskipreemio laskee kymmenesosaan (9% - 4,5% = 0,5%)" jokin lyöntivirhe?"

Selvennys: osakkeiden tuotto 9% - lainan korko 4,5% = 4,5% - riskitön tuotto 4% = riskipreemio 0,5%. Siis kymmenesosa tavoitteestasi (5%).

"En oikein ymmärrä sitä, miksi asuntolaina olisi yrittäjälle ratkaisevasti sen vaarallisempi kuin vaikka tavan palkansaajallekaan. Työttömyyttä tai työkyvyttömyttä ehkä tarkoitat erityisenä riskinä? Edellinen on omassa tilanteessani erittäinen epätodennäköinen, jälkimmäistä varten on vakuutus. Toisekseen asuntolainaa olisi maksamassa minun ohellani puoliso, jolla on siinä määrin varma työpaikka kuin nykyään voi olla."

Kieltämättä paljon riippuu siitä millaisesta yritystoiminnasta on kysymys, ja toki myös kokonaistilanteesta (puolisolla varma työpaikka).

"Tyhmiä kyselemällä saattaa jopa viisastua, tyhmyyttään piilottelemalla pysynee tyhmänä... Kiitos opista ja ojennuksesta."

Ei ole tyhmiä kysymyksiä, vain tyhmiä vastauksia :-)

Lue lisää

Kiitos selvennyksestä, nyt on helpompi ymmärtää sekin osuus.

Oma yritystoiminta on tosiaan monessa mielessä suht riskitöntä: ei tarvitse investoida velalla, ei riippuvuutta yhdestä tai kahdestakaan asiakkaasta, asiakaskunta tarvittaessa vaivattomasti laajennettavissa nykyisestä ja ennen kaikkea omaa hommaa ei osaa Suomessa liian moni. Siihen lisäksi puolison varmahko työpaikka, niin melko vakaalta pohjalta pääsee asiaa aikanaan miettimään.

Tuo omistusasuminen olisi sitten tosiaan enemmän tunne- ja mukavuusjuttu kuin täydellisen analyyttinen ja järkiperäinen valinta julmien numeroiden perusteella.

Ei ole velatonta omaa kotia, en ole sattunut sellaista perimään. Olen tyytyväinen vuokranmaksaja, kuten tuolla aiemmin kerroin. Olen siis löytänyt vuokramarkkinoilta pienelle perheelle mukavan kodin, jonka hinta-laatusuhde, sijainti yms olivat aloittaessa ja yhä hyvät. Nimimerkki Sijoittajamies tuolla aiemmin laskelmillaan osoitti, miksi asuntolaina on järjetön tuottomielessä. Suomessa vain valtio tukee omistusasumista siinä määrin, että monille on syntynyt illuusio sen kannattavuudesta. Numerot ovat julmia, tunteet ovat sitten asia erikseen.

Varsinaisen kiinteistösijoittamisen suurin ongelma minun kannaltani on se, että kohtuullistenkin tuottojen saaminen vaatii paljon vaivaa, kuluja on paljon ja homma ei ole missään tapauksessa riskitöntä. Katson järkevämmäksi käyttää energiani siihen, että olen omalla alallani mahdollisimman kilpailukykyinen. Oman yritystoimintani tuoton sitten sijoitan jatkossa tavalla, joka on tähänastisessa maailmanhistoriassa ollut keskimäärin tuottavin. Sijoitusaika kun on varsin pitkä.

Keskimääräistä huonompi osakesijoittaja eli minä voi vähentää riskiä selvästi hajauttamalla vähäkuluisilla instrumenteilla maailmanlaajuisesti. Kiinteistösijoittajan sijaintiin ja vuokralaiseen sidottu riski on aina olemassa, vaikka kuvittelisikin itse tekevänsä vain oikeita valintoja sijainnin, itse kiinteistön ja kämppien vuokralaisten suhteen.

Jos talouskasvu sakkaa täysin 30 vuodessa, niin eipä niillä vuokratuloillakaan siinä vaiheessa juhlita. Puhumattakaan kiinteistöjen arvon alenemisesta. Olen myös antanut itseni lehdistä lukea, että vuokrat ovat juuri alentuneet Suomessa ensimmäistä kertaa sotien jälkeen ja nimenomaan niillä kasvavilla alueilla.

Kiinteistöllä on myös tietty rajattu käyttöikä, suomalaisilla varsinkin. Arvioin itse, että esimerkiksi Coca-Colan tuotemerkillä taotaan voittoa pidempään kuin millään kiinteistöllä.

Tähän mennessä on kyllä tullut hankittua synnyinseudulta rantatontti, joka on edeltävillä säästöillä ostettu ja siten velaton. Se oli enemmän tunnepuolen valinta enkä laske mitään kyseisen pläntin arvonnousun varaan. Maanmittaus- yms kuluja on kertynyt tähän mennessä jo useampi tonni ja jatkossakin varmaa on vain kiinteistöveron maksu... No sinne voi aikanaan rakennuttaa perheelle vähintäänkin kesäpaikan ellei peräti vakituisen kodin. Edeltävä vaihtoehto on todennäköisempi.

Mutta kukin tavallaan, taitava kiinteistösijoittaja joka on valmis näkemään vaivaa, pärjää todennäköisesti aivan hyvin. Se vain en ole minä.

Hiekanlaskija kirjoitti:

Ei ole velatonta omaa kotia, en ole sattunut sellaista perimään. Olen tyytyväinen vuokranmaksaja, kuten tuolla aiemmin kerroin. Olen siis löytänyt vuokramarkkinoilta pienelle perheelle mukavan kodin, jonka hinta-laatusuhde, sijainti yms olivat aloittaessa ja yhä hyvät. Nimimerkki Sijoittajamies tuolla aiemmin laskelmillaan osoitti, miksi asuntolaina on järjetön tuottomielessä. Suomessa vain valtio tukee omistusasumista siinä määrin, että monille on syntynyt illuusio sen kannattavuudesta. Numerot ovat julmia, tunteet ovat sitten asia erikseen.

Varsinaisen kiinteistösijoittamisen suurin ongelma minun kannaltani on se, että kohtuullistenkin tuottojen saaminen vaatii paljon vaivaa, kuluja on paljon ja homma ei ole missään tapauksessa riskitöntä. Katson järkevämmäksi käyttää energiani siihen, että olen omalla alallani mahdollisimman kilpailukykyinen. Oman yritystoimintani tuoton sitten sijoitan jatkossa tavalla, joka on tähänastisessa maailmanhistoriassa ollut keskimäärin tuottavin. Sijoitusaika kun on varsin pitkä.

Keskimääräistä huonompi osakesijoittaja eli minä voi vähentää riskiä selvästi hajauttamalla vähäkuluisilla instrumenteilla maailmanlaajuisesti. Kiinteistösijoittajan sijaintiin ja vuokralaiseen sidottu riski on aina olemassa, vaikka kuvittelisikin itse tekevänsä vain oikeita valintoja sijainnin, itse kiinteistön ja kämppien vuokralaisten suhteen.

Jos talouskasvu sakkaa täysin 30 vuodessa, niin eipä niillä vuokratuloillakaan siinä vaiheessa juhlita. Puhumattakaan kiinteistöjen arvon alenemisesta. Olen myös antanut itseni lehdistä lukea, että vuokrat ovat juuri alentuneet Suomessa ensimmäistä kertaa sotien jälkeen ja nimenomaan niillä kasvavilla alueilla.

Kiinteistöllä on myös tietty rajattu käyttöikä, suomalaisilla varsinkin. Arvioin itse, että esimerkiksi Coca-Colan tuotemerkillä taotaan voittoa pidempään kuin millään kiinteistöllä.

Tähän mennessä on kyllä tullut hankittua synnyinseudulta rantatontti, joka on edeltävillä säästöillä ostettu ja siten velaton. Se oli enemmän tunnepuolen valinta enkä laske mitään kyseisen pläntin arvonnousun varaan. Maanmittaus- yms kuluja on kertynyt tähän mennessä jo useampi tonni ja jatkossakin varmaa on vain kiinteistöveron maksu... No sinne voi aikanaan rakennuttaa perheelle vähintäänkin kesäpaikan ellei peräti vakituisen kodin. Edeltävä vaihtoehto on todennäköisempi.

Mutta kukin tavallaan, taitava kiinteistösijoittaja joka on valmis näkemään vaivaa, pärjää todennäköisesti aivan hyvin. Se vain en ole minä.

Lue lisää

En laskisi Coca-Colan tapaisten tuotemerkkien varaan eläkettäni, kurssi saattaa romahtaa hetkessä, jos jossakin pitkäaikaisessa tutkimuksessa todetaan juoman aiheuttavan esim. syöpää, se on sitten siinä, rahat meni. Kunnolliset kiinteistöt kestää 100 vuotta ja hyvin hoidettuna ylikin.

Asun 120 m2 velattomassa ok-talossa, asumiskulut alla 100e /kk. Vastaavan vuokra olisi n. 1000e /kk.
Vuokralla asujaan verrattuna nettoan 10 800e vuodessa, 324 000e 30 vuodessa, se on rajua tuottoa, lisäksi on oma asunto pääomana. Jätin kokonaan väliin vuokralla asumisen, siksi omakin oli maksettu jo vähän yli 30 vuotiaana.
Sijoitusasunto on takonut vuosia 9% tuottoa, lisäksi nostanut arvoaan lähes tuplaten, välillä tulee yhtiöremontteja ja käteenjäävä raha pienenee, mutta silloinkin maksetaan oman asunnon parannusta yhtiölainana. Vuokratuotto jää nykyään kokonaan säästöön ja alhaisten asumiskulujen vuoksi rahaa jää sijoitukseen, voi pitää sapattivuosia työstä jne. Se on sitä todellista vaurautta, mikä tuo myös elintasoa, saman kun opettaa lapsilleen, niin hyöty kertautuu.
Kaikki rikastuisivat, jos se kävisi helposti, moni luulee niin tapahtuvan osakkeilla, joku onnekas ehkä, toinen vähemmän onnekas menettää kaikki, keskimäärin hajautettuna niistä ei paljoa irtoa ja riskit on olemassa. Kannattaa perehtyä 30-luvun pörssiromahduksen opetuksiin.

wertyuiolkjh kirjoitti:

En laskisi Coca-Colan tapaisten tuotemerkkien varaan eläkettäni, kurssi saattaa romahtaa hetkessä, jos jossakin pitkäaikaisessa tutkimuksessa todetaan juoman aiheuttavan esim. syöpää, se on sitten siinä, rahat meni. Kunnolliset kiinteistöt kestää 100 vuotta ja hyvin hoidettuna ylikin.

Asun 120 m2 velattomassa ok-talossa, asumiskulut alla 100e /kk. Vastaavan vuokra olisi n. 1000e /kk.
Vuokralla asujaan verrattuna nettoan 10 800e vuodessa, 324 000e 30 vuodessa, se on rajua tuottoa, lisäksi on oma asunto pääomana. Jätin kokonaan väliin vuokralla asumisen, siksi omakin oli maksettu jo vähän yli 30 vuotiaana.
Sijoitusasunto on takonut vuosia 9% tuottoa, lisäksi nostanut arvoaan lähes tuplaten, välillä tulee yhtiöremontteja ja käteenjäävä raha pienenee, mutta silloinkin maksetaan oman asunnon parannusta yhtiölainana. Vuokratuotto jää nykyään kokonaan säästöön ja alhaisten asumiskulujen vuoksi rahaa jää sijoitukseen, voi pitää sapattivuosia työstä jne. Se on sitä todellista vaurautta, mikä tuo myös elintasoa, saman kun opettaa lapsilleen, niin hyöty kertautuu.
Kaikki rikastuisivat, jos se kävisi helposti, moni luulee niin tapahtuvan osakkeilla, joku onnekas ehkä, toinen vähemmän onnekas menettää kaikki, keskimäärin hajautettuna niistä ei paljoa irtoa ja riskit on olemassa. Kannattaa perehtyä 30-luvun pörssiromahduksen opetuksiin.

Lue lisää

Maailmanlaajuisen osakesalkun tuotto valitsemallasi 30 vuoden periodilla, sillä oletuksella että olet jatkanut sijoittamista kuukausittain. Poikkeuksetta tuotto on varsin hyvä.

Toki osa firmoista kaatuu, mutta pääsääntöisesti ne kasvavat; moni pikkufirma on muuttunut kansainväliseksi suuuryritykseksi. Voiko kerrostaloyksiö muuttua kartanoksi? Ei.

En halua tuomita oman asunnon ostamista, saati sijoitusasuntoja. Ne ovat erinomainen tapa säästää & sijoittaa. Mutta ennen kuin tietämättömyyttään kirjoittelee palstoille viestejä tyyliin "minun tapani on se ainoa oikea, osakkeet ovat peliä", kannattaisi ottaa asioista selvää.

Asunto on vain yksi tapa säästää. Monille suomalaisille se tuntuu olevan uskonto.