Ystäväni on asiakaspalvelualalla. Hän sai syytteen seksuaalisesta ahdistelusta. "uhri" on paljon pienempikokoinen kuin tämä ystäväni. Silminnäkijöitä ei tilanteessa ole, muita kuin siis nämä asianosaiset.
Ystäväni kieltää tietenkin tapahtuneen, eikä ilmeisesti todisteita ole. Molempien tarinat poikkeavat täysin toisistaan. Juttu on menossa nyt ilmeisesti syyttäjän päätettäväksi.
Kauanko tällainen jutun käsittely kestää? Mikä tällaisessa voi olla tuomio? Entäs jos juttu on perätön ilmianto? Voiko näin tätä "uhria" vastaan nostaa kunnianloukkaussyytteen?
Kertokaa kokemuksia, mitä tässä voi tapahtua, yms??
Ystäväni kieltää tietenkin tapahtuneen, eikä ilmeisesti todisteita ole. Molempien tarinat poikkeavat täysin toisistaan. Juttu on menossa nyt ilmeisesti syyttäjän päätettäväksi.
Kauanko tällainen jutun käsittely kestää? Mikä tällaisessa voi olla tuomio? Entäs jos juttu on perätön ilmianto? Voiko näin tätä "uhria" vastaan nostaa kunnianloukkaussyytteen?
Kertokaa kokemuksia, mitä tässä voi tapahtua, yms??
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuota, tuota.
Ensiksikin, mitään syytettähän ei ole vielä olemassakaan, jos juttu on vasta menossa syyttäjälle.
Toiseksi, syyttäjä ei yleensä nosta syytettä, jos syytteen tueksi ei ole enempää, kuin ristiriitaiset kertomukset.
Syyttäjän ratkaisu saattaa kestää, sillä juttu on todennäköisesti korkean pinon alimmaisena.
Perätöntä ilmiantoa ei ole olemassa. Väärä ilmianto on, mutta sen edellytyksenä on, että epäilty on ollut vaarassa joutua poliisin pakkokeinojen kohteeski, pidätetty, vangittu, tuomittu syyttömänä jne.
Jos syyttäjä ei syytettä nosta, niin asianosainen voi silloin omin varoin syytteen nostaa, jos osaa. No, tietysti lakimiehet rahaa vastaan asian hoitavat.
Vielä sellaista, että mitähän "kaverisi" epäillään tehneen, oikein konkreettisesti? Nimittäin sellaista rikosnimikettä kuin "seksuaalinen ahdistelu" ei ole ollenkaan. Oliko tuo asianomistaja hänen asiakkaansa, kun olet maininnut, että kaverisi on asiakaspalvelualalla? Miten osapuolten kokoero liittyy asiaan, onko asiassa väitetty, että kaverisi on käyttänyt väkivaltaa tai pakottanut asianomistajan johonkin, ja kokoerolla on siinä merkitystä?
"Kauanko tällainen jutun käsittely kestää?"
Hmm. Ymmärrät varmasti, että tällaisen arvion tekeminen on täysin mahdotonta. Ei pysty sanomaan, että juu, syyttäjä tekee syyteharkinnan tasan 86 päivässä, 4 tunnissa 17 minuutissa, ja että käräjäoikeus käsittelee siinä- ja siinä ajassa (jos syytettä nostetaan). Riippuu ko. syyttäjän työtaakasta (tällä hetkellä keskimääräisesti helvetillinen), pinossa olevien juttujen kiireellisyydestä (vanhentumiset, laissa säädetyt muut kiireellisyystilanteet) sekä tietysti käräjäoikeuden aikatauluista. Eri puolilla maatakin on erilaiset jutturuuhkat. Mutta, jos jutussa nostetaan syytteet, niin ehkä ensi vuonna tähän aikaan on asiasta olemassa käräjäoikeuden tuomio, jos nyt noin TODELLA arviomääräisesti arvioi.
Kiitos vastauksista. Paitsi sinä idiootti..
En valitettavasti tiedä noita nimikkeitä, miten ne oikein menevät tai miten niistä virallisesti puhutaan. Ystäväni vaan on kertonut asiaa, ja poliisin kuulustelussa siis kuulemma puhe oli ollut seksuaalinen ahdistelu nimikkeestä. Ystäväni oli kuulemma käynyt kiinni, kähminyt ja kopeloinut tätä "uhria". Kokoerona mietin sitä siksi, kun juuri tämä ystäväni on isokokoinen ja jos tämä uhri on huomattavasti pienempi, voiko ilman todisteitakin juttu kääntyä ystävääni vastaan. Hän ei ole mitenkään edes liikuttanut tätä "uhria". Eli todisteita ei voi niin ainakaan olla. Juttu tapahtui kesällä, milloin oli siis kuulustelut ja nyt ei ole mitään sen jälkeen kuulunut. Tämä "uhri" oli marssinut poliisin puheille viikon kuluttua siitä kun tämä oletettu ahdistelu oli tapahtunut. Miksi sitten silloin, en tiedä... Tiedäppä näistä sekopäistä..
Mutta se vaan mietityttää, kauanko esim vuosia? nämä käsittelyt voi kestää. Ja eikös jolloinkin ole tällä "syytetyllä" lupa saada jotakin paperiversiota tilanteesta itselleen? Missä näkisi nämä tarinat molempien kertomana?
Esitutkintapöytäkirjan saa poliisilta. On huomattava, että jos juttu menee käräjille, niin esitutkinnassa annettuja kertomuksia voidaan nostaa oikeudenkäyntiaineistoksi vain poikkeuksellisesti, esim. jos ko. hlö kertoo eri tavalla oikeudessa todistajana/todistelutarkoituksessa kuultuna, kuin mitä kertoi esitutkinnassa. Oikeudenkäynti kun on suullinen ja välitön.
siltä vähän näyttäisi. Miksi pitää ruveta pelleilemään jos et osaa ottaa tuomiota vastaa kuin mies. Pellekö olet?
Oikeudessa, jos se sinne asti menee, naisen sana voitta. Miehillä on tässä kollektiivinen historian painolasti kannettavana, jolloin uskottavuutta mitattaessa mies jää tasatilanteessa (molempien tarinat sinänsä uskottavia) toiseksi.