HULLUISTA: Minulla on sellainen uskomus että erilaiset ihmiset, erilaisne taipumuksineen syntyvät eri sukuihin, siis samaan sukuun. Tätä kutsutaan perimäksi. Luonteenpiirteet, kiinnostuksen kohteet, ja monesti ammatitkin menevät suvuittain. Vaikka paljon meissä ihmisissä on kuitenkin samaa. Erilaisten ihmisten arvostus sellaisinaan lienee hyvä asia, ja niinhän se onkin oikestaan. Minun sukuni tiedetään musikaalisuudestaan. Monilla hulluilla on taipumusta käsillä tekemiseen. Jostain syystä uuden luominen, monivaiheiset käsityöt, ovat mukavaa puuhaa. Voi valita värejä töihinsä ja saa suunnitella oman itsensä näköistä, joka on juuri minun näköinen työ. Se että voi oppia tekstiilitöiden tekniikoita, antaa sisältöä ja iloa elämään. Sekä auttaa keskittymään muuhunkin kuin ahdistukseen ja harhaiseen olotilaan. Näin elämä, vaikeuksista huolimatta, on helpompaa ja silti mielenkiintoista. Ryhmässä tekeminen on kai myös sitä vertaistoimintaa. Sairaaloissa on musiikkiryhmiä, piirustusta jne. Samalla tekstiilitöissä saa väriterapiaa, mikä onkin hyvä muoto mielialojen kanssa. Monet taiteelliset herkät sielut omaavat siis tällaisia taitoja ja taipumuksia. Monikin on hyvä ihminen sellaisenaan, vaikka itsetuntokriisissään ei sitä tajua. Yhteiskunnan leima tuo sitä nöyryyttä. Ihmistä hiotaan tässä maailmassa. Kokemuksistaan voi aina kasvaa ihmisenä, ja tuntea elämästään ja omasta persoonallisuudestaan suurempaa kiitollisuutta. Haasteet on voitettavissa. Vaikkakin yhteiskunnan pitäisi mielestäni keksiä jotain parempaa myös mielenterveys kuntoutujille. Jos joku on kokenut samaa, laittakaa viestiä tulemaan.
Mielipidekirjoitus
Lady Dragon
1561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
puhumiseen. Musta tuntuu siltä... Mutta on siinä kulttuurisidonnaisuuskin, mitä mielestäni tuot tällä hetkellä esiin kädentaidoilla... Niissä on enemmin tai myöhemmin kiirus, mikä on monen mielenterveyspotilaan ongelma... Mun mielestä myös oma ajatus on ongelma näissä heille ohjatuissa käden töissä. Niistä tulee mieleen hampaat, en tiedä miksi, mutta niin vain on... Kuin susia.. Miksi tukea Kazania, joka oli uskoutunut kumppanilleen? Mun paikkakunnallani se on ainakin ajatuksena.
Sellaista käsityötä ei myöskään saisi tehdä, missä kuvataan kumppania. Jos niin tekee, ei teidä mihin on ryhtynyt. On ryhtynyt maailmanrauhaa hävittävään companiationiin, joka ei osallistu. Muuttamalla, kuivaamalla ja maalaamalla, rauhalla ja sielulla tehden. Tällainen on oma ajatukseni. Luonnossa kulkien, kaunotarta katsellen. Otan ehkä piiraan tai toisen, ja katson samanmoisen. Toisen oma, ompi, lempi nuori, mutta toisen hukan onnen kuorii. Ompi rukka ja multa hajoo sukka. Ikionnen saako hukka, joka perii luonnon, tuoreen kuonon ja mul on pieni eepos tää? Mut polttava on jää...