yksi niistä päivistä, jolloin en saa ajatuksiani irti sinusta. Kietoudun yhä tiukemmin haarniskaani suojellakseni itseäni, mutta samalla sen terävät reunat satuttavat minua. Mitä oikein haluat minusta? Yritän estää itseäni rakastumasta sinuun päivä päivältä enemmän, mutta silti sen teen. En voi olla kanssasi, enkä sinusta erossa, en osaa olla onnellinen siitä, että tunnen sinut, mutta en haluaisi olla tuntemattakaan. Näytös jatkuu, mutta haluaisin edes kerran kääntyä ja kysyä yleisöltäni, mitä te tekisitte sijassani?
http://www.youtube.com/watch?v=WlMSBoPS2BE
http://www.youtube.com/watch?v=WlMSBoPS2BE
Vastaukset 36
Vanhimmat
Liian pitkään löysässä hirressä roikkuminen, estää sinua jatkamasta elämääsi ja mahdollisesti surun ja kivun jälkeen löytämästä uutta onnea.
onkin siinä ihmisessä , mitä hän ajattelee
otat hänet elämääsi ja aika näyttää mitä tulee.
Ja mitkä on mahikset ? Jos niitä ei ole unohda hänet.
Turha huhuilla tyhjän perään. Ota joku toinen..?
Valintatalon hyllyiltähän niitä varmaan saa?
Miksi estät itseäsi rakastumasta?
Siis sinä haluaisit hänet, mutta vetäydyt itseesi, vaikket edes tiedä haluaisiko hänkin sinut? Ei tuossa ole mitään järkeä.
Oh, my knight in a shining armour! Voi rakas jos se olisit sinä. Taitavasti ja hie-
nosti sommiteltu kirjoitus... Tuskinpa minulla kuitenkaan noin suurtakaan "osaa"
on kenenkään ritarin elämässä, että hän ajattelisi minua pitkin päivää, ja rakas-
tuisi minuun päivä päivältä enemmän - vai onko? HALUAN SITÄ!
(Jos et ole minusta erossa, niin tämä vastaus lähtee väärään osoitteeseen. Ja
ehkä oletkin nainen? "Kietoutuuko" mies muka haarniskaansa niinkuin huiviin...
se on tönkköä painavaa ruumiinosien muotoista rautaa. Kumpikohan olet? :)
Mitäkö haluan sinusta! Voi herr...egud...
Luulisi tosiaan olevan aika kankeaa naputella tietokoneella haarniska päällä.
Tai ehkä hommasit vain paksun rautakypärän? ;)
Näytelmä-aiheeseen en voi olla sanomatta, että i HAD to act.
henkilö, jonka uskot olevasi itsellesi The Perfect Match, niin pidä hänestä kiinni ja katso, mitä tulevaisuus teille tuo tullessaan.
Oletteko varattuja?
Mä ite painin saman ongelman kanssa ja kipeetä tekee, enkä muuta toivo kuin suoraa, rehellistä puhetta, avoimesti tunteista. Voisitko puhua hänelle? Tietääkö hän tunteistasi? Tiedätkö sinä hänen tunteistaan?
Kirjoituksesi kosketti ainakin mua.
ja suora, rehellinen puhe tekisi hyvää tässäkin tilanteessa, mutta tuskin sellaista hetkeä tulee. Se pitäisi järjestää, eikä taidan kummankaan rohkeus riittää. Rakkaus on vaikeaa - tai me teemme siitä vaikeaa.
http://www.youtube.com/watch?v=9kRQqksluZk
Kerros vähän tarkemmin teistä..edes yksi kunnon vihje niin olen facessa lähettämässä postia,,,
täällä huhuilemalla sattuisi kohdilleen? Elämä on ja ei ole ihan kuin elokuvissa, mutta elokuvat kyllä auttavat ymmärtämään miksi tämä elämä on sellaista kuin se joskus on.
http://www.youtube.com/watch?v=hUI3p8scQ0Q
joskus sitä, että haluaa säästää ja suojella toista.
Jos mä olen täällä niin kaikki on mahdollista XD...musta ei uskois, usko pois.
joita en voi näemmä hallita, kaikki tämä on taas opettanut mua ymmärtämään paremmin
elämää ja sitä miksi ihmiset toimivat kuten toimivat.
Ymmärtämään sen kaiken, mistä paras taide kumpuaa, mistä runoilijat puhuvat,
Mistä me puhumme, kun puhumme rakkaudesta.
rohkaisusta. Yritin kaikin keinoin estää rakkautta. Äh, miten tässä nyt näin kävikään. Pelottaa vähän miten toinen nyt reagoi kun kerroin mistä oli kyse.
mutta mielenkiintoista on se, että ennen kirjoitin paljonkin runoja rakkaudesta ja kaipuusta, mutta se oli sellaista etäännytettyä, idealisoitua rakkautta, jolla ei ollut mahdollisuutta toteutua. Nyt kun todella olen törmännyt rakkauteen, en enää osaakaan kirjoittaa samalla tavalla. Sanat eivät tahdo riittää. Kertoisin mieluummin koskettamalla.
Kerran, kauan sitten olin melkein samanlaisessa tilanteessa ja vaadin tämän toisen silloin vastaamaan tunteistaan, mutta hänen rohkeutensa ei riittänyt. Siksi, nyt, ei riitä enää minunkaan rohkeuteni. Pelkään vain historian toistavan itseään.
http://www.youtube.com/watch?v=GroDErHIM_0
koitan itsekin mennä siitä läpi. Menettämisestä.
Kenties rakkaus on kosketusta ja joskus runokieltä. Voimia sinulle.
Tuo oli kaunis video :) vaikkakin loppu vähän haikea.
itkettämään. On taas se aika.
Toi video on ihan kuin mun elämäni piti aina mennä. Nyt on vaan jotain toisenlaista
käsikirjoituksessa.
käsikirjoitus loppuenlopulta :)
Vaan joskus mietityttämään miten kaikki sitten lopulta päättyy?
Olen niin hukassa kaiken kanssa. Ennen mulla oli niin vahva näkemys kaikesta.
Nyt olen niin sumussa ja väsynyt. Jotenkin ilotonkin, vaikkeivat vieraat sitä musta
näe.
Ihan turhaan mietit tuollaisia.
Voit leikkiä tuota leikkiä päivä päivältä, vuosi vuodelta, leikkiä että kaikki on muka hyvin. Sisimmässäsi tiedät kuitenkin totuuden siitä että elämä on muuttunut tunteet ovat muuttuneet, vanhat kuluneet puhki ja uudet ottaneet vallan. Se on melkein kuin ylpeyskysymys, on niin vaikea myöntää että se mitä sinulla on nyt, ei olekaan sitä mitä haluat. Tiedät jo mitä kaipaat, muttet myönnä. Ja se tieto ärsyttää sinua, haluaisit sen olevan vaiti, koska haluamasi saaminen vaatii raskaitakin muutoksia. Olisi helpompi olla vain. Paitsi että silloin turhauttava leikki vain jatkuisi.
Ole siis rehellinen itsellesi ja muille. Se horjauttaa jokaista, mutta helpottaa niin paljon. Ja usko pois, kyllä kaikki pääsevät siitä vielä jaloilleen. Ota riski, ole valmis ja rohkea kärsimään hetkelliset seuraukset, ja sen jälkeen ELÄ, hyvä ihminen!
ja aloin miettimään omaa tilannettani.
Tämä on ainoa paikka ja kerta jolloin tämän asian tunnustan.
Mutta kivulla on helppo pelästyttää ja helppo karkoittaa. Minä tein niin, koska hän ei voi viedä minua sinne minne haluan mennä. Hän olisi voinut minua rakastaa ja minä häntä, niin voi edelleenkin olla,
mutta minä ajoin hänet luotani tarkoituksella...ajoin häntä virheisiin ja kylmyyteen... kauemmas minusta...ja nyt olen yksin tielläni tällä. Yhdessä, yksin. Niin olen tehnyt monesti ennenkin, kuinka suuresti toivonut löytäväni onnen ja koskettanutkin sitä, mutta omilla luotaantyöntävillä taidoillani kieltäytynyt siitä, vaikka se sattuukin jostain syystä koen sen kaikille paremmaksi niin. Minua ei ole helppo rakastaa ja minä en halua helppoa rakkautta, vaikka kuinka täydellä sydämelläni rakastaisin olen luvannut itselleni niin monissa taisteluissa asettaa yhden asian elämäni päällimäiseksi... lupasin jo lapsena niin... ja se ei muutu, milloinkaan...
koin hänet uhaksi unelmilleni. Hän antoi niitä muttei pysty kantamaan niitä.
En usko, että kovinkaan moni voi ymmärtää minua ja parempi ettei edes tiedä. Joku ohjaa minua toimimaan näin, tunnen niin.
Jos joku minut tästä tunnistaa, pidettäköön tämä meidän salaisuutenamme. Kiitos.
http://www.youtube.com/watch?v=OUM71LKdgHQ
hetken kuin, että en pääse sinne minne minun tieni on mennä ja kohtalo muuttaa kulkuaan.
Aloittaja muistuttaa ihmeellisen paljon eräästä miehestä...
Oletko sinä nainen vai mies? (Romanttisten trailerien metsästäjä :D)
Kirjoitin jo sinulle typerän haarniska-tekstin tuohon.
"Se pitäisi järjestää, eikä taidan kummankaan rohkeus riittää." -->
"eikä TAIDAN"
minä... Ei hän ole väärä tie, vaan oikea tie... kunhan olen vaikeroinut tosi isosti... jos hän on rakastunut tai rakastaa minua niin hän ymmärtää.
en ole ritarisi, vaan nainen itsekin.
virheensä.
niin lupasihan hän minulle sen ratsunkin:)
http://www.youtube.com/watch?v=EMg0kS2Cmfc
http://www.youtube.com/watch?v=wZ6pzNSzuH8
Onko viimesen vuoden aikana tullut mitään muuta kuin tälläistä? Onko niillä tarinan aiheet loppu.
Ehkä rakkaus on vain aina niin ajankohtainen aihe, eikä sen vaikeuteen kukaan ole vieläkään keksinyt vastausta.
pari päivää miettinyt tilannettani ja ehkä järki on ottanut jonkinlaisen erävoiton. Vaikka kuinka olisi niitä tunteita, niin kyllä se aiemman suhteen tulee olla ohitse ennen kuin voi ryhtyä uuteen. En halua salarakasta, enkä salarakkaaksi ryhdy - joillekin se ehkä sopii, mutta otan mieluummin sen avoimen, rehellisen arjen kuin hetken lyhyen huuman ja jännityksen.
En halua, että hän rakastuu minuun - itse selviän kyllä tunteitteni kanssa, olen jo tottunut kipuun ja kaipaukseen, mutta en halua tehdä hänen elämästään vaikeaa. Tunteita saa olla, mutta vain jos ja kun niitä ei käytä väärin. En ole peluri. Ja ehkä joskus kymmenen vuoden päästä ajattelen tästäkin tilanteesta, että se meni kuten sen pitikin mennä. Se on vähän kuin tuo Benjamin Button -elokuva, jonka joku linkitti tähän keskusteluun - elämäntilanne ei vain molemmilla ole sopiva ja oikea tällä hetkellä. Suurin osa elokuvista ehkä ruokkii sitä vääränlaista illuusiota rakkaudesta, ja vain harvat ovat todenmukaisia. Joskus lähteminenkin on rakastamista.
Eiväthän nämä tunteet tästä mihinkään katoa vielä aikoihin, mutta ehkä voin kääntää ne voitokseni.
http://www.youtube.com/watch?v=7vThuwa5RZU
Jos sillä sun ihmisellä on jo joku, voi hyvin olla ettei se edes sua halunnut.
Toi on hyvä pointti ^^
mahdollista. Sitä on helppoa jäädä koukkuun tunteeseen.