Vaihtovirtalaturin kierrosnopeus?

Siis 24 voltin vehje se traktori.

Hihnapyörän koko? kirjoitti:

Siis 24 voltin vehje se traktori.

vaihtovirta laturi pyörii noin tuplasti kovempaa kuin tasavirtalaturi.
välityssuhde riippuu myös ensiöhihnapyörästä.
helpoimmalla pääset kun käyt mittaa naapurin traktorista jossa on vaihtovirta laturi kummatkin hihnapyörät. kuitenkin traktorien max moottorin kierrokset suurinpiirtein samoja
tai kokeile jos ei lataa tyhjäkäynnillä kaikki kuorma päällä niin lisää laturiin kierroksia

Latausgeneraattorin pyörimisnopeus väliin 4000 r/min - 6500 r/min moottorin max. kierrosluvulla.
Rajoittavana tekijänä voi tulla vastaan generaattorin minimi hihnapyörän halkaisija. Generaattorin v-urapyörän minimihalkaisijan taas määrää käytettävä hihnatyyppi ja mahdollinen sisäpuoleinen kevennys eli hammastus. Nämä kannattaa katsoa hihnanvalmistajan taulukosta joita löytyy mm. internetistä.

Nykyisinhän autokäytössä on yleistynyt uritetun lattahihnan käyttö, sen hyvänä puolena on juuri suuri taipuisuus pienelle latausgeneraattorin hihnapyörälle ja suuri tehonkesto.

Pyörimisnopeuden voi laskea vaikka näin: Moottorin hihnapyörä 160mm, max. kierrosluku 2300 r/min
Laturin pitäisi pyöriä 4500 r/min, mikä on sen hihnapyörän halkaisija ?

Hihnan nopeus= 3,14 * 0,160*2300 = 1155,52 m/min

Hihnapyörän koko= 3,14 * X * 4500 = 1155,52 m/min

x= 1155,52 / 3,14 * 4500 = 0,082 m = 82mm

Katsoin taulukkokirjasta:
Kiilahihna profiili A 13x8
Tehonkesto 1,075 kW, kierrosluvulla 4500 r/min, jolloin minimihalkaisija olisi 75 mm,
eli laskemalla saatu 82 mm olisi kelvollinen koko !

Oliko apua ? kirjoitti:

Latausgeneraattorin pyörimisnopeus väliin 4000 r/min - 6500 r/min moottorin max. kierrosluvulla.
Rajoittavana tekijänä voi tulla vastaan generaattorin minimi hihnapyörän halkaisija. Generaattorin v-urapyörän minimihalkaisijan taas määrää käytettävä hihnatyyppi ja mahdollinen sisäpuoleinen kevennys eli hammastus. Nämä kannattaa katsoa hihnanvalmistajan taulukosta joita löytyy mm. internetistä.

Nykyisinhän autokäytössä on yleistynyt uritetun lattahihnan käyttö, sen hyvänä puolena on juuri suuri taipuisuus pienelle latausgeneraattorin hihnapyörälle ja suuri tehonkesto.

Pyörimisnopeuden voi laskea vaikka näin: Moottorin hihnapyörä 160mm, max. kierrosluku 2300 r/min
Laturin pitäisi pyöriä 4500 r/min, mikä on sen hihnapyörän halkaisija ?

Hihnan nopeus= 3,14 * 0,160*2300 = 1155,52 m/min

Hihnapyörän koko= 3,14 * X * 4500 = 1155,52 m/min

x= 1155,52 / 3,14 * 4500 = 0,082 m = 82mm

Katsoin taulukkokirjasta:
Kiilahihna profiili A 13x8
Tehonkesto 1,075 kW, kierrosluvulla 4500 r/min, jolloin minimihalkaisija olisi 75 mm,
eli laskemalla saatu 82 mm olisi kelvollinen koko !

Lue lisää

Se mitattanee siitä ulkokehältä?

Minulla on nyt 13 milliselle hihnalle sopiva hihnapyörä tuohon laturiin, kuten ne traktorin muutkin hihnapyörät on.
Laturin hihnapyörä on halkaisijaltaan (ulkokehältä) n. 80mm.
Kampiakselin hihnapyörän halkaisija voisi olla 160mm luokkaa, vähän hankala mitata.

Mutta, jos kampiakselin hihnapyörä olisi 20cm, silloin laturi pyörisi noin 5000 rpm?
Laskin sen 2000 rpm mukaan.
Ja jos kampiakselin hihnapyörä olisi 12cm (arvioin alakanttiin?), laturi pyörisi noilla moottorin kierroksilla 3000rpm?

Mutta jos se olisi tuon 160mm, silloin moottorin kierrokset 2000 antaisivat laturin kierroksiksi
4000?

Etenenkö näillä opeilla ja osilla?

Oliko apua ? kirjoitti:

Latausgeneraattorin pyörimisnopeus väliin 4000 r/min - 6500 r/min moottorin max. kierrosluvulla.
Rajoittavana tekijänä voi tulla vastaan generaattorin minimi hihnapyörän halkaisija. Generaattorin v-urapyörän minimihalkaisijan taas määrää käytettävä hihnatyyppi ja mahdollinen sisäpuoleinen kevennys eli hammastus. Nämä kannattaa katsoa hihnanvalmistajan taulukosta joita löytyy mm. internetistä.

Nykyisinhän autokäytössä on yleistynyt uritetun lattahihnan käyttö, sen hyvänä puolena on juuri suuri taipuisuus pienelle latausgeneraattorin hihnapyörälle ja suuri tehonkesto.

Pyörimisnopeuden voi laskea vaikka näin: Moottorin hihnapyörä 160mm, max. kierrosluku 2300 r/min
Laturin pitäisi pyöriä 4500 r/min, mikä on sen hihnapyörän halkaisija ?

Hihnan nopeus= 3,14 * 0,160*2300 = 1155,52 m/min

Hihnapyörän koko= 3,14 * X * 4500 = 1155,52 m/min

x= 1155,52 / 3,14 * 4500 = 0,082 m = 82mm

Katsoin taulukkokirjasta:
Kiilahihna profiili A 13x8
Tehonkesto 1,075 kW, kierrosluvulla 4500 r/min, jolloin minimihalkaisija olisi 75 mm,
eli laskemalla saatu 82 mm olisi kelvollinen koko !

Lue lisää

latausgeneraattori voi pyöriä moottorin maks kierrosluvulla 10000-12000rpm jolloin saadaan tyhjäkäynnillekin latausta. tosin jos kierrosalue on pieni niin ei välttämättä noin kovasti tarvitse pyöriä.

n. 3000rpm saisi vähintäään pyöriä tyhjäkäynnillä jos maks kierrokset ei tule vastaan.

Aika hyvältähän tuo näyttää 2 x moottorinnopeus, vaikka enemmänhän se saisi tietenkin olla.

Kun katselin tuossa 24-volttisen laturin latausdiagrammia, niin näyttäisi se 160/80 mm:n hihnapyörillä ja 1000 r/min moottorin kierroksilla lataukseksi noin 70 % maksimista. Eli tämä tekisi silloin 60 A:n laturissa 42 A:n virtaa, eli onhan sekin jo aika hyvä. Moottorin 1500 r/min lataus olisi noin 85 %:a maksimista eli noin 51 A.

Kun ottaa huomioon kampiakselin hihnapyörän muutostyön, kannattaisi ehkä tyytyä tuohon 160/80 mm:n versioon, kun kyse on traktorista, jossa virrankuluttajia ei ole kovinkaan paljon.
Jotkut pärjäävät hyvin traktorikäytössä jo Lucas-pikkulaturilla (Nuffield, Fordson, vanhat Valmetit jne. (12-voltin järjestelmä)) jonka teho on 150 W, eli P= U x I, eli Virta I = 12,5 A, siihen ei kyllä sitten voi kovin lisävaloja rakennella, jos akun aikoo pitää täydessä varauksessa.

Oliko apua ? kirjoitti:

Aika hyvältähän tuo näyttää 2 x moottorinnopeus, vaikka enemmänhän se saisi tietenkin olla.

Kun katselin tuossa 24-volttisen laturin latausdiagrammia, niin näyttäisi se 160/80 mm:n hihnapyörillä ja 1000 r/min moottorin kierroksilla lataukseksi noin 70 % maksimista. Eli tämä tekisi silloin 60 A:n laturissa 42 A:n virtaa, eli onhan sekin jo aika hyvä. Moottorin 1500 r/min lataus olisi noin 85 %:a maksimista eli noin 51 A.

Kun ottaa huomioon kampiakselin hihnapyörän muutostyön, kannattaisi ehkä tyytyä tuohon 160/80 mm:n versioon, kun kyse on traktorista, jossa virrankuluttajia ei ole kovinkaan paljon.
Jotkut pärjäävät hyvin traktorikäytössä jo Lucas-pikkulaturilla (Nuffield, Fordson, vanhat Valmetit jne. (12-voltin järjestelmä)) jonka teho on 150 W, eli P= U x I, eli Virta I = 12,5 A, siihen ei kyllä sitten voi kovin lisävaloja rakennella, jos akun aikoo pitää täydessä varauksessa.

Lue lisää

Sinne 160-200 millimetrin haarukkaan tuo kampiakselin hihnapyörä sijoittuu.

Entäs laturin hihnapyörän takana oleva jäähdytinrupeli?
Miten päin laturin tulee pyöriä katsottuna laturia hihnapyörän puoleisesta päästä, kun jäähdytinrupeli on tällainen?

http://kuvablogi.com/nayta/prev/img2409575.jpg

Myötä vai vastapäivään?
Tuntuisi että vastapäivään, mutta se taitaa kuitenkin olla väärä arvio?

Entä, jos oikea suunta kuitenkin on vastapäivään ja laturin akselissa ei ole kiilauraa/kiilaa ja kierre on myötäpäivään kiristyvä?
Alkaako mutteri löystyä, vai pitääkö jousiprikka mutterin paikallaan?

Traktorista täytyy katsoa se laturin pyörimissuunta sitten, kun taas täytyy käyntiin laittaa.
Että tällaista etukäteistiedustelua vaan tuon laturin vaihtoa suunnitellessa.

Hihnapyörän koko? kirjoitti:

Sinne 160-200 millimetrin haarukkaan tuo kampiakselin hihnapyörä sijoittuu.

Entäs laturin hihnapyörän takana oleva jäähdytinrupeli?
Miten päin laturin tulee pyöriä katsottuna laturia hihnapyörän puoleisesta päästä, kun jäähdytinrupeli on tällainen?

http://kuvablogi.com/nayta/prev/img2409575.jpg

Myötä vai vastapäivään?
Tuntuisi että vastapäivään, mutta se taitaa kuitenkin olla väärä arvio?

Entä, jos oikea suunta kuitenkin on vastapäivään ja laturin akselissa ei ole kiilauraa/kiilaa ja kierre on myötäpäivään kiristyvä?
Alkaako mutteri löystyä, vai pitääkö jousiprikka mutterin paikallaan?

Traktorista täytyy katsoa se laturin pyörimissuunta sitten, kun taas täytyy käyntiin laittaa.
Että tällaista etukäteistiedustelua vaan tuon laturin vaihtoa suunnitellessa.

Lue lisää

Traktorin moottori pyörittää näköjään laturia hihnapyörän päästä katsoen myötäpäivään.

Onko jäähdyssiivikko siis oikeanlainen?

Ja lisää kysymyksiä.
Jos vaihdettavan laturin herätevirta tulee sen entisen merkkivalon kautta, onko merkkivalon wattimäärällä merkitystä?

Hihnapyörän koko? kirjoitti:

Traktorin moottori pyörittää näköjään laturia hihnapyörän päästä katsoen myötäpäivään.

Onko jäähdyssiivikko siis oikeanlainen?

Ja lisää kysymyksiä.
Jos vaihdettavan laturin herätevirta tulee sen entisen merkkivalon kautta, onko merkkivalon wattimäärällä merkitystä?

Lue lisää

Kaikki näyttäisi olevan ihan kohdallaan pyörimissuunnan ja siivikon osalta eli ne ovat mielestäni ihan sopivat. Jäähdytyksessä on tietenkin tärkeintä tasasuuntausdiodien jäähdytys, ilma kiertää latausgeneraattorin läpi, siivet imevät sieltä lämmenneen ilman.

Näissä muutoksissa on yksi huono puoli, nimittäin auton latausgeneraattorit ovat tehty vähemmän pölyiseen käyttöön, kun mitä ne traktoreissa joutuvat. Tämä hieman lyhentää niiden kestoikää. Kannattaa miettiä mm. seuraavia asioita.
- Jääkö latausgeneraattori ulos konetilasta, eli sateen armoille, jos jää niin jotakin sadesuojaa kannattaisi kehitellä siihen päälle. Suojan ja latausgeneraattorin väliin tulisi kuitenkin jäädä usean millin rako jotta ilma kiertäisi hyvin.
- Multapölyä vastaan on vaikea suojautua, mutta ajoittainen kertyneen lian puhdistus auttaa paljon.

Merkkivalon tulisi olla vähintään 2 W esim. 12 V:n järjestelmissä. Tällä on merkitystä kun latausgeneraattorin pyörimisnopeus on matala, jolloin sen herääminen tapahtuu pienen lampun läpi kulkevan virran vaikutuksesta. Voihan tuossa kokeilla vaikka vähän isompaakin merkkivalon lamppua, nopeutuuko laturin herääminen sillä keinoin. ( Suuruusluokkana 2-5 W.)

Oliko apua ? kirjoitti:

Kaikki näyttäisi olevan ihan kohdallaan pyörimissuunnan ja siivikon osalta eli ne ovat mielestäni ihan sopivat. Jäähdytyksessä on tietenkin tärkeintä tasasuuntausdiodien jäähdytys, ilma kiertää latausgeneraattorin läpi, siivet imevät sieltä lämmenneen ilman.

Näissä muutoksissa on yksi huono puoli, nimittäin auton latausgeneraattorit ovat tehty vähemmän pölyiseen käyttöön, kun mitä ne traktoreissa joutuvat. Tämä hieman lyhentää niiden kestoikää. Kannattaa miettiä mm. seuraavia asioita.
- Jääkö latausgeneraattori ulos konetilasta, eli sateen armoille, jos jää niin jotakin sadesuojaa kannattaisi kehitellä siihen päälle. Suojan ja latausgeneraattorin väliin tulisi kuitenkin jäädä usean millin rako jotta ilma kiertäisi hyvin.
- Multapölyä vastaan on vaikea suojautua, mutta ajoittainen kertyneen lian puhdistus auttaa paljon.

Merkkivalon tulisi olla vähintään 2 W esim. 12 V:n järjestelmissä. Tällä on merkitystä kun latausgeneraattorin pyörimisnopeus on matala, jolloin sen herääminen tapahtuu pienen lampun läpi kulkevan virran vaikutuksesta. Voihan tuossa kokeilla vaikka vähän isompaakin merkkivalon lamppua, nopeutuuko laturin herääminen sillä keinoin. ( Suuruusluokkana 2-5 W.)

Lue lisää

Jäähdytyssiivikkoasiaa kysyin, kun jostain sattui silmään, että se vetäisi laturin sisään ilmaa ja puhuttiin erikätisistä siivikoista.
Mutta toisinpäinpä taitaa olla, muuten se vetäisikin ne mullat oikein tehostetusti sinne.
Voin vielä tarkistaa siivikon pyörimissuunnan jostain muusta traktorista.
Näillä tiedoilla pärjännen.
Merkkivalo muuten on viisiwattinen.

Kesälämpimillä sitten vaihtelen laturin.

Hihnapyörän koko? kirjoitti:

Jäähdytyssiivikkoasiaa kysyin, kun jostain sattui silmään, että se vetäisi laturin sisään ilmaa ja puhuttiin erikätisistä siivikoista.
Mutta toisinpäinpä taitaa olla, muuten se vetäisikin ne mullat oikein tehostetusti sinne.
Voin vielä tarkistaa siivikon pyörimissuunnan jostain muusta traktorista.
Näillä tiedoilla pärjännen.
Merkkivalo muuten on viisiwattinen.

Kesälämpimillä sitten vaihtelen laturin.

Lue lisää

Olen etsinyt verkosta pitkään tasavirtalaturin kierrosnopeutta. Näillä palstoilla sain vähän osviittaa. Eli laturin on pyörittävä aika kovaa.