Kun Suomessa on kai satoja eri voimaloita työtämässä sähköä valtakunnanverkkoon, niin miten hoidetaan että kaikki ovat samassa tahdissa? Minä olen maallikko, enkä ymmärrä miten tällainen pystytään tekemään. Onko radion aikamerkillä jotakin tekemistä tahdistamisen kanssa?
Yksi kysymys tietäjille
Mökin vaari
23
805
Vastaukset
- Ohmi Amperi
tahdistimet hoitaa asian.
- poy6rfyuv
se on ihan sama, jos voimakonetta alkaa ajaa verkon rinnalla. Ennen kytkemistä se pitää tahdistaa, tai tapit lentelevät. Eipä kai nykykoneet edes kytkeydy, jos tahti ei ole kohdallaan.
- Mökin vaari
poy6rfyuv kirjoitti:
se on ihan sama, jos voimakonetta alkaa ajaa verkon rinnalla. Ennen kytkemistä se pitää tahdistaa, tai tapit lentelevät. Eipä kai nykykoneet edes kytkeydy, jos tahti ei ole kohdallaan.
Ajattelin nyt vähän eri asiaa. Sanotaan vaikka että sellaista tilannetta, jossa koko valtakunnanverkko joutuisi alas. Älkää kysykö miksi joutuisi, otetaan nyt vaan tällainen tilanne. Mistä sitä lähdettäisiin käynnistämään? Miten muut voimalat tulisivat mukaan? Onko kaikilla voimaloilla itsenäinen tarkkaan kellonaikaan perustuva tahdistussysteemi, niin että tarvitsisi vain ilmoittaa että alatte syöttää sähköä verkkoon sillai, että tietty vaihe on klo hh:mm:ss? Vai onko verkossa jotkut voimalat synkronisointiasemia, joiden mukaan sitten lähistön muut voimalat tahdistavat itsensä? Siinä oli niitä juttuja mitä haluaisin tietää. Ei kaikki mutta tuon tapaisia asioita, ei kai ne mitään sotasalaisuuksia ole...
- Ohmi Amperi
syksyllä oli aiheesta juttua.Ilman kompensointikonkkaa olevien loistelamppujen suuri määrä saattaa aiheuttaa varolaitteiden ansiosta blokeerauksen eli tällöin verkko kaatuu.Eräs meppi oli asiasta haastateltavana ja asia tuli hänelle uutena.Mutta ns. energiasäästölamput jäävät.
- pöyfsdf
Mökin vaari kirjoitti:
Ajattelin nyt vähän eri asiaa. Sanotaan vaikka että sellaista tilannetta, jossa koko valtakunnanverkko joutuisi alas. Älkää kysykö miksi joutuisi, otetaan nyt vaan tällainen tilanne. Mistä sitä lähdettäisiin käynnistämään? Miten muut voimalat tulisivat mukaan? Onko kaikilla voimaloilla itsenäinen tarkkaan kellonaikaan perustuva tahdistussysteemi, niin että tarvitsisi vain ilmoittaa että alatte syöttää sähköä verkkoon sillai, että tietty vaihe on klo hh:mm:ss? Vai onko verkossa jotkut voimalat synkronisointiasemia, joiden mukaan sitten lähistön muut voimalat tahdistavat itsensä? Siinä oli niitä juttuja mitä haluaisin tietää. Ei kaikki mutta tuon tapaisia asioita, ei kai ne mitään sotasalaisuuksia ole...
ei tarvita. Oikea tahdistus kun löytyy 50 x sekunnissa. Skömy tuossa jo kertoi (kerrankin jotain järkevää), kuinka tahdistus "pienkonemiehellä" onnistuu valtionverkkoon.
JOS koko verkko kaatuisi, niin kai ne nostaisivat ensin jonkun ison myllyn pystyyn, johon muita lähdettäisiin tahdistamaan. Koko verkon kaatuminen on kai melko teoreettinen tapaus. - Vyysikko
pöyfsdf kirjoitti:
ei tarvita. Oikea tahdistus kun löytyy 50 x sekunnissa. Skömy tuossa jo kertoi (kerrankin jotain järkevää), kuinka tahdistus "pienkonemiehellä" onnistuu valtionverkkoon.
JOS koko verkko kaatuisi, niin kai ne nostaisivat ensin jonkun ison myllyn pystyyn, johon muita lähdettäisiin tahdistamaan. Koko verkon kaatuminen on kai melko teoreettinen tapaus.no koko verkon kaatuminen lienee mahdottomuus. Teoriassa kyllä mahdollista.
Automaatio hoitaa voimaloiden liittämisen ja tahdistamisen sähköverkkoon. Luultavasti isoimmat myllyt on ydinvoimaloita jotka ei nopeasti pysähdy/käynnisty. Teoriassa jos kantaverkkoon ei syötä yksikään voimala jännitettä pitää vaan yksi käynnissä olevista voimaloista liittää siihen. Muiden voimaloiden automaatio sitten hoitaa muiden liittämisen verkkoon ja sitä mukaa kun voimaloita heräilee henkiin kytketään sitä mukaa sähköjä päälle.
Toki myös mahdollista ostaa ulkomailta sähköä jos kaikki voimalat sattuisivat tilttaamaan yhtäaikaa, mutta ei niillä piuhoilla koko valtakuntaa syötetä. - Vyysikko
Vyysikko kirjoitti:
no koko verkon kaatuminen lienee mahdottomuus. Teoriassa kyllä mahdollista.
Automaatio hoitaa voimaloiden liittämisen ja tahdistamisen sähköverkkoon. Luultavasti isoimmat myllyt on ydinvoimaloita jotka ei nopeasti pysähdy/käynnisty. Teoriassa jos kantaverkkoon ei syötä yksikään voimala jännitettä pitää vaan yksi käynnissä olevista voimaloista liittää siihen. Muiden voimaloiden automaatio sitten hoitaa muiden liittämisen verkkoon ja sitä mukaa kun voimaloita heräilee henkiin kytketään sitä mukaa sähköjä päälle.
Toki myös mahdollista ostaa ulkomailta sähköä jos kaikki voimalat sattuisivat tilttaamaan yhtäaikaa, mutta ei niillä piuhoilla koko valtakuntaa syötetä.se mistä osa em. operaatioista hoidetaan onkin syvällä kalliossa, mutta ei siitä sen enempää =)
- kosinifii
Vyysikko kirjoitti:
se mistä osa em. operaatioista hoidetaan onkin syvällä kalliossa, mutta ei siitä sen enempää =)
tuo oli täysin uutta mulle.. Mikäs osa valtakunnan sähköverkosta sijaitsee maan alla??
Käsitykseni mukaan lähes kaikki (>99,9%) sijaitsee maan päällä?? Ylösajosta sen verran, että suuret tahtigeneraatrit kuten mm. ydin voimalat ajetaan ensin ylös ja sen jälkeen muut dynamot sekä viimeiseksi epätahtigeneraattorit. - väriviallisten sähkö
Vyysikko kirjoitti:
no koko verkon kaatuminen lienee mahdottomuus. Teoriassa kyllä mahdollista.
Automaatio hoitaa voimaloiden liittämisen ja tahdistamisen sähköverkkoon. Luultavasti isoimmat myllyt on ydinvoimaloita jotka ei nopeasti pysähdy/käynnisty. Teoriassa jos kantaverkkoon ei syötä yksikään voimala jännitettä pitää vaan yksi käynnissä olevista voimaloista liittää siihen. Muiden voimaloiden automaatio sitten hoitaa muiden liittämisen verkkoon ja sitä mukaa kun voimaloita heräilee henkiin kytketään sitä mukaa sähköjä päälle.
Toki myös mahdollista ostaa ulkomailta sähköä jos kaikki voimalat sattuisivat tilttaamaan yhtäaikaa, mutta ei niillä piuhoilla koko valtakuntaa syötetä.Kun ulkomailta ostetaan sähköä niin senkin sähkön täytyy ilmeisesti olla samassa tahdissa, vai? Pidetäänkö Suomen sähköverkko koko ajan samassa tahdissa kuin naapurimaiden sähköverkot?
Jos siis Suomen koko sähköverkko kaatuisi niin eikös jo uudelleenkäynnistyksessä pitäisi ottaa ulkomaisten sähköverkkojen tahdistus huomioon? - ensin ja
väriviallisten sähkö kirjoitti:
Kun ulkomailta ostetaan sähköä niin senkin sähkön täytyy ilmeisesti olla samassa tahdissa, vai? Pidetäänkö Suomen sähköverkko koko ajan samassa tahdissa kuin naapurimaiden sähköverkot?
Jos siis Suomen koko sähköverkko kaatuisi niin eikös jo uudelleenkäynnistyksessä pitäisi ottaa ulkomaisten sähköverkkojen tahdistus huomioon?sitten vaihtosuunnataan uudelleen suomen verkon tahtiin.
- Vyysikko
kosinifii kirjoitti:
tuo oli täysin uutta mulle.. Mikäs osa valtakunnan sähköverkosta sijaitsee maan alla??
Käsitykseni mukaan lähes kaikki (>99,9%) sijaitsee maan päällä?? Ylösajosta sen verran, että suuret tahtigeneraatrit kuten mm. ydin voimalat ajetaan ensin ylös ja sen jälkeen muut dynamot sekä viimeiseksi epätahtigeneraattorit.siellä on iso valvomo...
- kalle kehveli
poy6rfyuv kirjoitti:
se on ihan sama, jos voimakonetta alkaa ajaa verkon rinnalla. Ennen kytkemistä se pitää tahdistaa, tai tapit lentelevät. Eipä kai nykykoneet edes kytkeydy, jos tahti ei ole kohdallaan.
esim. Venältä tuotavan sähkön taajuus vaihtelee niin paljon, että se on pakko tasasuunnta ensin ja vaihtosuunnta uudelleen ennenkuin se voidaan liittää Suomen sähköverkkoon. Samoin Ruotsista ja Norjasta tuodaan sähkö tasasähkönä ja vaihtosuunnataan Suomessa uudelleen.
kalle kehveli kirjoitti:
esim. Venältä tuotavan sähkön taajuus vaihtelee niin paljon, että se on pakko tasasuunnta ensin ja vaihtosuunnta uudelleen ennenkuin se voidaan liittää Suomen sähköverkkoon. Samoin Ruotsista ja Norjasta tuodaan sähkö tasasähkönä ja vaihtosuunnataan Suomessa uudelleen.
Venäjän kanssa emme ole, emmekä haluakkaan olla, samassa tahdissa noiden taajuusvaihtelujen kanssa. Kuitenkin pohjoismaat kuuluvat samaan tahtialueeseen, eikä Suomen ja Ruotsin tai Norjan välillä tarvitse käyttää tasavirtalinkkiä tuosta syystä. Itseasiassa Pohjois-Suomessa Suomen verkko on kytketty suoraan Ruotsin ja Pohjois-Norjan kantaverkkoihin. Merikaapelissa joudutaan käyttämään tasavirtaa jo muistakin syistä
- 19 + 17 = 36
Mistä ihmeen syystä kaikki tässä ketjussa olettaa kaikkien verkkoon kytkettyjen voimaloiden olevan samassa tahdissa ?
Eihän se niin ole. Vaan kukin voimala on lähes siinä tahdissa mikä sähköllä ko. paikassa olisi jos voimala ei sähköä tuottaisi. Kyllä pitkän siirtojohdon päiden välilläkin on ihan havaittavasti vaihesiirtoa, ei se ole ainoastaan mikään voimaloiden ja kulutuslaitteiden ominaisuus !
Ajatellaanpa mitä tapahtuisi jos kyseistä vaihe-eroa ei olisi: tällöin kun sammuttaisi verkon viimeisen voimalan, tulisi tuhannen kilometrin päähän välittömästi tieto voimalan sammumisesta. Tämä rikkoisi sen tunnetun fysikaalisen totuuden, ettei mikään kulje nopeammin kuin valo tyhjiössä, ei edes informaatio voimalan sammumisesta !!!!
Eli on täysin varmaa, että kyseinen vaihe-ero on oikeasti olemassa, ja sähkö kulkee kyllä johtimissa hieman hitaamminkin kuin valo tyhjiössä. Jakamalla sähkön kulkunopeus matkalla, saadaan aikaero, mikä havaitaan vaihesiirtona. Tämän lisäksi johdoissa on myös induktanssiakin, mikä myös aiheittaa teoreettisesti lisää vaihesiirtoa.- näin ikään
Jotta voimala yleensä voisi syöttää virtaa vaihtovirtaverkkoon, on sen vaiheen oltava hieman edellä syötettävää verkkoa. Se taas, kuinka paljon voimala on verkkoa edellä, määrää verkkoon syötettävän tehon.
Jos generaattori on juuri verkon vaiheessa, tehoa ei siirry. Jos taas se on verkkoa jäljessä, pyörittää verkko puolestaan generaattoria eli generaattori toimii moottorina. - 23
näin ikään kirjoitti:
Jotta voimala yleensä voisi syöttää virtaa vaihtovirtaverkkoon, on sen vaiheen oltava hieman edellä syötettävää verkkoa. Se taas, kuinka paljon voimala on verkkoa edellä, määrää verkkoon syötettävän tehon.
Jos generaattori on juuri verkon vaiheessa, tehoa ei siirry. Jos taas se on verkkoa jäljessä, pyörittää verkko puolestaan generaattoria eli generaattori toimii moottorina."Jotta voimala yleensä voisi syöttää virtaa vaihtovirtaverkkoon, on sen vaiheen oltava hieman edellä syötettävää verkkoa."
Aivan niin, ilmeisesti missasit sanan "lähes" allaolevassa virkkeessä, johon vastasit.
"Vaan kukin voimala on lähes siinä tahdissa mikä sähköllä ko. paikassa olisi jos voimala ei sähköä tuottaisi. "
Eli täydennys meni kohdalleen, mutta mitään virhettä et päässyt korjaamaan. - näin ikään
23 kirjoitti:
"Jotta voimala yleensä voisi syöttää virtaa vaihtovirtaverkkoon, on sen vaiheen oltava hieman edellä syötettävää verkkoa."
Aivan niin, ilmeisesti missasit sanan "lähes" allaolevassa virkkeessä, johon vastasit.
"Vaan kukin voimala on lähes siinä tahdissa mikä sähköllä ko. paikassa olisi jos voimala ei sähköä tuottaisi. "
Eli täydennys meni kohdalleen, mutta mitään virhettä et päässyt korjaamaan."Vaan kukin voimala on lähes siinä tahdissa mikä sähköllä ko. paikassa olisi jos voimala ei sähköä tuottaisi. "
Voimala ei ole lähes verkon tahdissa, mikä tarkoittaa, että voimala on verkkoa jäljessä, vaan paremminkin verkko on lähes voimalan tahdissa eli voimala on verkkoa edellä.
Vai voittiko Mieto, kun hän hiihti 1980 Lake Placidissa maaliin lähes samaan aikaan kuin Wassberg? - kalle kehveli
näin ikään kirjoitti:
"Vaan kukin voimala on lähes siinä tahdissa mikä sähköllä ko. paikassa olisi jos voimala ei sähköä tuottaisi. "
Voimala ei ole lähes verkon tahdissa, mikä tarkoittaa, että voimala on verkkoa jäljessä, vaan paremminkin verkko on lähes voimalan tahdissa eli voimala on verkkoa edellä.
Vai voittiko Mieto, kun hän hiihti 1980 Lake Placidissa maaliin lähes samaan aikaan kuin Wassberg?Suomen voimala on tahdistettu hyvin tarkasti samaan tahtiin. Jos jokin voimala tipahtaa pois valtakunnanverkosta se ajetaan hyvin tarkasti samaan tahtiin ennenkuin se kytketään verkkoon. Tyhmempikin tajuaa. mitä tapahtuu, jos valtakunnan verkossa koneet käy eri tahtiin. savua siellä savua täällä.
- a + b = c
näin ikään kirjoitti:
"Vaan kukin voimala on lähes siinä tahdissa mikä sähköllä ko. paikassa olisi jos voimala ei sähköä tuottaisi. "
Voimala ei ole lähes verkon tahdissa, mikä tarkoittaa, että voimala on verkkoa jäljessä, vaan paremminkin verkko on lähes voimalan tahdissa eli voimala on verkkoa edellä.
Vai voittiko Mieto, kun hän hiihti 1980 Lake Placidissa maaliin lähes samaan aikaan kuin Wassberg?Tomas Wassberg voitti, vaikka hiihtikin maaliin lähes samassa ajassa kuin Juha Mietokin. Loppuajoissa eroa yhden sadasosa sekunnin verran.
Lähes sama aika tarkoittaa aikaeron olevan pieni. Ei sillä ole mitään väliä kumpi on lyhyempi ja kumpi pitempi ko. ilmaisun käytössä. Kannattaa keskittyä lukemaan riviltä, eikä rivien välistä. - 18
kalle kehveli kirjoitti:
Suomen voimala on tahdistettu hyvin tarkasti samaan tahtiin. Jos jokin voimala tipahtaa pois valtakunnanverkosta se ajetaan hyvin tarkasti samaan tahtiin ennenkuin se kytketään verkkoon. Tyhmempikin tajuaa. mitä tapahtuu, jos valtakunnan verkossa koneet käy eri tahtiin. savua siellä savua täällä.
Tyhmempikin tajuaa. mitä tapahtuu, jos valtakunnan verkossa koneet käy eri tahtiin. savua siellä savua täällä. Oikein. Samassa tahdissa käy, mutta vaihesiirtoa on kun muuten ei teho siirry verkkoon.
Samassa tahdissa käyminen kun tarkoittaa sitä että jakson pituus on tarkasti sama 50Hz.
Mutta jokaisen voimalan tuottama jännite ei todellakaan ole huippuarvossa täsmälleen samaan aikaan missään 3:sta vaiheesta kuin jossain toisessa voimalassa !
- Skomy
Aikamerkki sulla on perseessä Prat Prat Prat PRAAAAAT.
Kuvittelppa jos 200 äijää veivaa tahkoa jossa on yksi veivi. Yksi ei haluakkaan veivata samaa nopeutta niin miten luulisit käyvän ? Aivan sama on valtakunnan verkossa.- ka<n7bml
Parempi mekaaninen analogia olisi, että samalla akselilla on 200 elastista kampea joita veivaa 200 äijää. Jos joku niistä kahdestasadasta pyörittää kampea samaan tahtiin kuin muutkin, muttei käytä voimaa, niin kyseinen kampi ei taivu, eli tehoa ei siirry. Ei tämä vielä estä kokonaisuutta toimimasta. Mutta tuottaakseen tehoa kyseisen elastisen kammen on oltava taipuneena kuten muutkin. Siis samat kierrokset, mutta hieman eroa kammen asennossa kuormittamattomaan nähden tarvitaan.
- valtkunnan verkkoon
Valtakunnan verkon taajuuden ja vaiheen näkee kyllä suoraan sieltä töpselistä tulevasta sähköstä. Ei sitä tarvitse erikseen jostain radion aikamerkistä tutkia. Ja generaattori tahdistetaan siihen töpselissä näkyvään valtakunnanverkon sähköön sekä taajuudeltaan, että vaiheeltaan.
Se, miten tahdistaminen tapahtuu riippuu generaattorista. Useimmiten generaattori on irti verkosta tahdistamisen ajan ja generaattorin pyörimisnopeus ja vaihe säädetään mahdollisimman likelle valtakunnan verkkoa ennen kuin johdot kytketään valtakunnan verkkoon. Jossain ydinvoimalassa tämä ylösajo saattaa kestää useampia päiviä. Kytkemisen jälkeen valtakunnan verkko sitten tahdistaa generaattorin lopullisesti.
Periaatteessa sähkökone toimii moottorina silloin kun se pyörii hitaammin kuin verkon taajuus ja se ottaa silloin tehoa verkosta ja yrittää pyöriä samalla nopeudella kuin verkko. Jos taas sähkökone pyörii nopeammin kuin verkko se toimii silloin generaattorina ja verkko ottaa tehoa koneelta. Siis muut koneet yrittävät pyöriä samalla nopeudella. Se, pystyykö generaattori lisäämään muiden verkon koneiden nopeutta, riippuu tietysti generaattorin tehosta suhteessa verkon muihin koneisiin. Valtakunnanverkossa harva generaattori pystyy nostamaan verkon pyörimisnopeutta eli taajuutta.
Siis sähköverkon taajuus tarkoittaa verkossa olevien sähkökoneiden pyörimisnopeutta tai nopeuden monikertaa. Ja taajuuden muutos tarkoittaa kaikkien verkon koneiden pyörimisnopeuden muuttumista.
Harva generaattori kestää suoraan verkkoon kytkemistä, jolloin se siis toimisi moottorina ja ottaisi tehonsa verkosta, kunnes se olisi tahdistunut verkkoon. Varsinkin koska useimmiten samalla akselilla on vielä höyryturbiini, jonka pyörimisnopeutta ja vaihetta verkko muuttaisi. Mekaaniset vääntömomentit olisivat liian suuria. Siksi generaattori (tai pitäisikö sanoa höyryturbiinin pyörimisnopeus) tahdistetaan verkkoon ennen sähköjen kytkemistä valtakunnanverkkoon.
Kun höyryturbiini ja generaattori on tahdistettu ja sähköt kytketty, voidaan turbiiniin ajaa enemmän höyryä ja alkaa syöttäämään tehoa valtakunnan verkkoon.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut ja Tall poppy -syndrooma
Persut ovat uhranneet käytännössä koko elämänsä lannistaakseen tai sabotoidakseen yksilöitä, jotka erottuvat joukosta ky54678Oot mahtava tyyppi
En tiedä luetko palstaa. Koitan siitä huolimatta. Oot mun mielestä tosi erityinen tyyppi. Nopeesti taisin ihastua. Jot434458Orpo: Seuraavalla hallituksella ei ole yhtään enempää rahaa
Valtiovarainministeriön virka-arvion mukaan julkisen talouden sopeutuksen tarve on noin kymmenen miljardia euroa ensi va1163488Miksi vihereät ja vasemmisto haluavat tuhota tämän maan?
He halusivat, että kannabis tulisi lailliseksi? - eikö kylliksi nuoria tuhota jo nyt huumeilla? - kannabis tuhosi minun1063456Suomen kieli hiipuu vähitellen Vantaalla
nykytahdilla jo joka kolmas vantaalainen on vieraskielinen 2030-luvun alussa. Maahanmuutto, suomalaisten alhainen synty313450Sofia servasi Pikku-Villen suvereenisti
– Ihanko tosissaan tuleva sosiaali- ja terveysministeri hyökkää oppositiopuolueen puheenjohtajaa vastaan siksi, että täm402897Ikävän karkoitukseen klassikkokysymys
Mikä biisi saa hymyn huulille ja ajatukset mukavasti siihen yhteen ja ainoaan? 🤩 Laita biisin sanat, älä linkkiä. Alo121030Pahimman luokan hasardi
sellainen sinä olet. Sut pitäis peitellä varoituskolmioilla ja vilkkuvaloilla, rajata lippusiimalla ja varustaa silmälap74867Elämäni rakkaus
Sitä sinä olet minulle ollut. Siksi tämä on kai niin vaikeaa. Jos sinä luopuisit niin ehkä se tulisi luonnostaan sitten63789- 92733