Perussuomalaiset
9.1.2010 14.40 | Pietu | Yleinen
Perussuomalaisten juuret ja ko. puolueen perustaminen liittyvät oleellisesti Suomen Maaseudun Puolueeseen. Totuus on kuitenkin niin, ettei tällä puolueella ole mitään tekemistä Veikko Vennamon ja ns. vennamolaisuuden kanssa (vaikka Soini koittaa sopivan tilanteen tullen sitä väittää). Vennamolaisuus halutttiin lakaista suorastaan maton alle, jottei uutta puoluetta sotkettaisiin mitenkään entiseen SMP puolueeseen. Haluttiin olla uusi ”raikas puolue”, ilman vanhoja rasitteita.
Vaikka Timo Soini esiintyykin julkisuudessa valheellisesti perussuomalaisten perustajana, niin se ei tietenkään pidä paikkaansa. Soinilla ei ole itseasiassa mitään osaa, eikä arpaa puolueen perustamisen kanssa.
SMP kaatui aikoinaan sisäisiin riitoihin ja erittäin heikkoon talouden pitoon. Alamäki alkoi heti vuonna 1992, kun puolueen puheenjohtajaksi tuli Raimo Vistbacka ja puoluesihteeriksi Timo Soini. SMP:n eduskuntaryhmä hajosi lukuisiin kilpaileviin ryhmittymiin vuosina 1993–1994.
Näiden kahden reppanan taidot, eikä rohkeus riittäneet puolueen toiminnan jatkumiseksi. Toiminta oli pelkkää jatkuvaa riitaa. Puolueen talous ajettiin rappiotilaan. Kun puolue oli ajettu totaaliseen vararikkoon, hyppäsivät nämä veijarit kuin rotat hukkuvasta laivasta ja jättivät puolueen vapaaseen kelluntaan kuin ikään Suomen markkakin aikoinaan.
Tässä vaiheessa syyllisyys ja suuri pettymys ajoivat Timo Soinin katumusmatkalle Irlantiin nuolemaan haavojaan. Irlannissa ei kukaan tulisi kysymään syyllisiä puolueen alasajoon, eikä myöskään sitä, mihin kaikki SMP:n varat oli hukattu.
Tällä pakomatkallaan taisi Timopoika löytää pelastuksensa suuresta Paavista ja hänestä tulikin sitten katolinen ”maan pelastaja”.
Soinin nuollessa haavojaan Irlannissa olivat isommat pojat päättäneet perustaa SMP:n tuhouduttua uuden puolueen. Töitä tehtiin kovasti ja uusi nimikin löydettiin. Raimo Vistbacka oli tehnyt varmaan kymmeniä nimikehdotuksia sisältävän listan, josta Urpo Leppänen ja Raimo yhteistuumin valitsivat nimeksi PERUSSUOMALAISET. Siinäpä hyvä nimi puolueelle. Puolue saatiinkin rekisteriin muistaakseni lokakussa 1995. YESS!
Puolueen perustajajäseniä olivat Urpo Leppänen, Raimo Vistbacka sekä SMP:n rahasotkuihin syylliseksi saatu Kari Bärlund.
Raimo Vistbacka toimi uuden puolueen puheenjohtajana vuodet 1995 - 1997. Aikanaan myös Soini saapui takaisin (ehkä korvat luimussa) Suomeen, kun kuuli uudesta puolueesta ja uudesta mahdollisuudesta. ”Ehkäpä yritän vielä kerran”. Niin Timo Soini liittyi perussuomalaisiin.
Vuoden 1999 vaaleissa puolueen kannatus oli käytännössä nolla (0), mutta Raimo Vistbackan henkilökohtainen suosio Vaasan vaalipiirissä ja SMP:ltä varastama kansanedustajan paikka tuovat jälleen Raimolle paikan eduskuntaan ja siten pysyy myös perussuomalaiset eduskunnassa.
Rasistit ja Soini: Sitten seuraavatkin vuoden 2003 eduskuntavaalit ja Tony Halme! On aika rasistikortin.
2003 vaalit ovatkin sitten jo Soinille suurta juhlaa. Rasistikortin käyttäminen onnistuu nappiin. Tony Halme esiintyy kentällä ”junttipuolueen” keulahahmona ja vie rasisteille sanomaa suurella ropallaan. Ja läpi menee. Siinä sivussa menee läpi myös lähes 25 vuotta monesta vaalipiiristä eduskuntaan yrittänyt puheenjohtaja Timo Soini. Soinin vaaliteemaksi voidaan näin jälkikäteen todeta seuraavaa:
”Olen rasisti, mutta en ole kuitenkaan rasisti”.
Tämä teema on ollut voittamaton ainakin tähän päivään saakka.
Plussat ja miinukset:
Plussaksi jää se, että puolue onneksemme häviää aika nopeasti unholaan.
Suureksi miinukseksi voidaan sanoa lyhyesti se, että puolue ei ole historiansa aikana saanut yhtään mitään aikaiseksi tämän maan hyväksi. Puolueella olisi kuitenkin ollut hyvät mahdollisuudet tehdä jotain kansamme hyväksi.
Kukaan ei ole saanut apua tältä joukkiolta!
Puolue on siis puhdas nolla, joka käyttää hyväkseen häikäilemättä kansakuntamme heikompiosaisia ja syrjäytyneitä ihmisiä. Puolue antaa myös aivan suotta kasvutilaa kaiken maailman ääriliikkeille ja esim. rasisteille.
Tuuliviiripolitiikkaa/venkoilua:
”En ole ehdokkaana EU-vaaleissa, olen ehdokkaana EU-vaaleissa, vastustan Natoa, Nato on hyvä asia, vastustan EU:ta, olen EU:n kannalla, kannatan maahanmuuton vastustamista, en kannata missään tapauksessa maahanmuuton vastustamista, sillä hehän ovat rikkaus maallemme, Halla-Aho on hyvä jätkä, Halla-Aho ei pääse ehdokkaaksi, koska on maahanmuuttokriittinen” jne….jne…..
JK. Jätä jo Timo Soini Veikko Vennamo rauhaan, äläkä enää ratsasta hänen maineellaan! Veikkokin sanoi aikoinaan sinusta että, ”taisin kantaa KYYTÄ povellani” (luotti sinuun sentään, kun olit oppipoika). HÄPEÄ SOINI!
Pekka ”Pietu” Sivonen
Itä-Suomen Sitoutumattomat
www.vaalit2011.fi
9.1.2010 14.40 | Pietu | Yleinen
Perussuomalaisten juuret ja ko. puolueen perustaminen liittyvät oleellisesti Suomen Maaseudun Puolueeseen. Totuus on kuitenkin niin, ettei tällä puolueella ole mitään tekemistä Veikko Vennamon ja ns. vennamolaisuuden kanssa (vaikka Soini koittaa sopivan tilanteen tullen sitä väittää). Vennamolaisuus halutttiin lakaista suorastaan maton alle, jottei uutta puoluetta sotkettaisiin mitenkään entiseen SMP puolueeseen. Haluttiin olla uusi ”raikas puolue”, ilman vanhoja rasitteita.
Vaikka Timo Soini esiintyykin julkisuudessa valheellisesti perussuomalaisten perustajana, niin se ei tietenkään pidä paikkaansa. Soinilla ei ole itseasiassa mitään osaa, eikä arpaa puolueen perustamisen kanssa.
SMP kaatui aikoinaan sisäisiin riitoihin ja erittäin heikkoon talouden pitoon. Alamäki alkoi heti vuonna 1992, kun puolueen puheenjohtajaksi tuli Raimo Vistbacka ja puoluesihteeriksi Timo Soini. SMP:n eduskuntaryhmä hajosi lukuisiin kilpaileviin ryhmittymiin vuosina 1993–1994.
Näiden kahden reppanan taidot, eikä rohkeus riittäneet puolueen toiminnan jatkumiseksi. Toiminta oli pelkkää jatkuvaa riitaa. Puolueen talous ajettiin rappiotilaan. Kun puolue oli ajettu totaaliseen vararikkoon, hyppäsivät nämä veijarit kuin rotat hukkuvasta laivasta ja jättivät puolueen vapaaseen kelluntaan kuin ikään Suomen markkakin aikoinaan.
Tässä vaiheessa syyllisyys ja suuri pettymys ajoivat Timo Soinin katumusmatkalle Irlantiin nuolemaan haavojaan. Irlannissa ei kukaan tulisi kysymään syyllisiä puolueen alasajoon, eikä myöskään sitä, mihin kaikki SMP:n varat oli hukattu.
Tällä pakomatkallaan taisi Timopoika löytää pelastuksensa suuresta Paavista ja hänestä tulikin sitten katolinen ”maan pelastaja”.
Soinin nuollessa haavojaan Irlannissa olivat isommat pojat päättäneet perustaa SMP:n tuhouduttua uuden puolueen. Töitä tehtiin kovasti ja uusi nimikin löydettiin. Raimo Vistbacka oli tehnyt varmaan kymmeniä nimikehdotuksia sisältävän listan, josta Urpo Leppänen ja Raimo yhteistuumin valitsivat nimeksi PERUSSUOMALAISET. Siinäpä hyvä nimi puolueelle. Puolue saatiinkin rekisteriin muistaakseni lokakussa 1995. YESS!
Puolueen perustajajäseniä olivat Urpo Leppänen, Raimo Vistbacka sekä SMP:n rahasotkuihin syylliseksi saatu Kari Bärlund.
Raimo Vistbacka toimi uuden puolueen puheenjohtajana vuodet 1995 - 1997. Aikanaan myös Soini saapui takaisin (ehkä korvat luimussa) Suomeen, kun kuuli uudesta puolueesta ja uudesta mahdollisuudesta. ”Ehkäpä yritän vielä kerran”. Niin Timo Soini liittyi perussuomalaisiin.
Vuoden 1999 vaaleissa puolueen kannatus oli käytännössä nolla (0), mutta Raimo Vistbackan henkilökohtainen suosio Vaasan vaalipiirissä ja SMP:ltä varastama kansanedustajan paikka tuovat jälleen Raimolle paikan eduskuntaan ja siten pysyy myös perussuomalaiset eduskunnassa.
Rasistit ja Soini: Sitten seuraavatkin vuoden 2003 eduskuntavaalit ja Tony Halme! On aika rasistikortin.
2003 vaalit ovatkin sitten jo Soinille suurta juhlaa. Rasistikortin käyttäminen onnistuu nappiin. Tony Halme esiintyy kentällä ”junttipuolueen” keulahahmona ja vie rasisteille sanomaa suurella ropallaan. Ja läpi menee. Siinä sivussa menee läpi myös lähes 25 vuotta monesta vaalipiiristä eduskuntaan yrittänyt puheenjohtaja Timo Soini. Soinin vaaliteemaksi voidaan näin jälkikäteen todeta seuraavaa:
”Olen rasisti, mutta en ole kuitenkaan rasisti”.
Tämä teema on ollut voittamaton ainakin tähän päivään saakka.
Plussat ja miinukset:
Plussaksi jää se, että puolue onneksemme häviää aika nopeasti unholaan.
Suureksi miinukseksi voidaan sanoa lyhyesti se, että puolue ei ole historiansa aikana saanut yhtään mitään aikaiseksi tämän maan hyväksi. Puolueella olisi kuitenkin ollut hyvät mahdollisuudet tehdä jotain kansamme hyväksi.
Kukaan ei ole saanut apua tältä joukkiolta!
Puolue on siis puhdas nolla, joka käyttää hyväkseen häikäilemättä kansakuntamme heikompiosaisia ja syrjäytyneitä ihmisiä. Puolue antaa myös aivan suotta kasvutilaa kaiken maailman ääriliikkeille ja esim. rasisteille.
Tuuliviiripolitiikkaa/venkoilua:
”En ole ehdokkaana EU-vaaleissa, olen ehdokkaana EU-vaaleissa, vastustan Natoa, Nato on hyvä asia, vastustan EU:ta, olen EU:n kannalla, kannatan maahanmuuton vastustamista, en kannata missään tapauksessa maahanmuuton vastustamista, sillä hehän ovat rikkaus maallemme, Halla-Aho on hyvä jätkä, Halla-Aho ei pääse ehdokkaaksi, koska on maahanmuuttokriittinen” jne….jne…..
JK. Jätä jo Timo Soini Veikko Vennamo rauhaan, äläkä enää ratsasta hänen maineellaan! Veikkokin sanoi aikoinaan sinusta että, ”taisin kantaa KYYTÄ povellani” (luotti sinuun sentään, kun olit oppipoika). HÄPEÄ SOINI!
Pekka ”Pietu” Sivonen
Itä-Suomen Sitoutumattomat
www.vaalit2011.fi
Vastaukset 3
Vanhimmat
joo, rosvojoukko
21.10.2007
Kuka pelkää Perusmiestä?
Posted by Kullervo Kalervonpoika
Jaakko Hautamäki, on päättänyt lähteä taisteluun rasistis-fasistis-nationalistista Perussuomalaiset rp:tta vastaan samalla teemalla.
Helsingin piirin nokkamiehiä on loikannut tai harkitsee loikkaamista kokoomukseen, kun heidän oikeistolainen linjansa ei tyydytä. Muualtakin kuuluu hajanaista napinaa. Se on puolueen kannalta huolestuttavaa, koska liike on jo kahteen kertaan hajonnut tuhansiksi päreiksi, jos mukaan lasketaan vanha Smp.
Helsingissä on syntynyt avoin riita lähiöiden, kuten Kontulan, perusvennamolaisten ja muualla kaupungissa hyörivien kravatteja käyttävien oikeistolaisten maistereiden välille. Riita on ankara ja julma.
Kiistan keskellä seisoo puoluejohtaja Soini. Hänen mukanaan puolue kaatuu tai nousee. Ilman häntä puolue olisi todennäköisesti jo hävinnyt marginaaliin.
Perussuomalaisten kiista koskee peruslinjaa. Helsingin piirin ykkösnimiin kuuluneet Jukka I. Mattila ja Ari Kähärä loikkasivat tällä viikolla kokoomukseen linjariitojen vuoksi. Näin sanoo piirin puheenjohtaja Arto Välikangas.
Puheenjohtaja Välikangas väittää, että Soini pyysi kolme vuotta sitten häntä ja muutamia muita luotsaamaan piiriä kohti Norjassa toimivan Carl I. Hagenin Edistyspuolueen linjauksia. Hagenin puolue on äärioikeistolainen ja rasistinen populistipuolue.
Perussuomalaiset ovat rasistisia, äärioikeistolaisia, eivät välitä todellisuudessa köyhästä kansasta ja riitelevät vielä keskenään, älkää ihmiset äänestäkö persuja – sanoo Jaska ja HS.
Tarkoitushakuista? Kyllä – ja kovin läpinäkyvää…
Kiistapukareista kauppatieteiden maisteri ja reservin kapteeni Jukka I. Mattila lyö luurin korvaan eikä sano erostaan sanaakaan. Bussikuski Ari Kähärä sanoo lähteneensä, koska tyhjän saa pyytämättäkin. Hän pettyi myös Soiniin.
“Johtoikoni rakentaa vain omaa uraansa”, Kähärä sanoo.
Kähärä kertoo tulleensa Helsingin piiriin Soinin pyynnöstä rakentamaan uutta politiikkaa, jossa olisi muutakin kuin vennamolaisuutta.
“Mutta nyt on tullut törmäyksiä. Helsingin piiri on oikeammalla kuin Kontulan porukka. Toiset ovat kravatti kaulassa enemmän kuin muut. Mutta ei vennamolaisuutta pidä tappaa. Minäkin olen henkeen ja vereen vennamolainen.”
Helsingissä puolueaktiiveissa esiintyy katkeruutta ja politiikan henkilökohtaisesti ottavien ihmisten pahaa mieltä.
Kokouksen yhteydessä Kontulan Petri Haapanen sysäsi käteen paperin.
“Helsingin piirin politiikkana on ollut, että vennamolaisuus kitketään pois toiminnasta. Mielestäni tässä voidaan miettiä, syyllistyykö piiri syrjintään”, hän kirjoitti.
Helsingin piirin kahtiajako osoittaa, etteivät perussuomalaiset ole enää yhtä kuin Smp. Alle puolella aktiiveista kautta maan on enää Smp-tausta.Riidan syyt ovatkin vaikeammin havaittavissa. Riidelläänkö vain vallasta? Kun koko puolueen linja on epämääräinen ja tuntematon, on vaikea hahmottaa Helsinginkään linjariitoja.
Kontulan porukka pitää piiriä jonkinlaisena oikeistoklikkinä. He luettelevat paljon puoluetta hajottavia nimiä, jotka ovat toinen toistaan tuntemattomampia.
He kertovat, että Teemu Lahtinen on nähty Helsingin piirin hallituksen kokouspaikalla. Vielä pitäisi tietää, kuka on Lahtinen. No hän on Suomen Sisun puheenjohtaja ja puolueen entinen eduskuntavaaliehdokas.
Verkosta löytyvä Suomen Sisun ohjelma on aika suoraa tekstiä:
“Ihmiskunnan luonnollisen monimuotoisuuden hävittäminen monikulttuurisuuden harhaanjohtavalla nimellä on loputtava. Kansoja ei saa tarkoituksellisesti sekoittaa keskenään eikä tuhota historiallisesti kehittyneitä kulttuureita korvaamalla ne globaalilla alakulttuurien kirjolla”, kuuluu osa Sisun periaateohjelmasta.
Kontulalaisille Lahtisen meno on hieman liian kovaa, vaikka eivät hekään mitään monikulttuurisuuden saarnamiehiä ole.Ehdokkaat ovat välillä olleet aika erikoisia ja usein puolueeseen kuulumattomia. Kuten vaikka muinaiskirkkoslaavin asiantuntija, tohtori Jussi Halla-Aho, joka sai eduskuntavaaleissa yli 2 000 ääntä.
Perussuomalaisten touhu tuntuu olevan yhtä nokittelua.
“Kun joku sanoo jotakin, se pitää kuitata sanomalla vielä kovempaa. Muuten sinä et ole kova jätkä. Minuakin on arvotettu aikanaan liian pehmeäksi. Nyt kun olen kova, minua haukutaan diktaattoriksi”, Soini sanoo.
Verbaalisen irrottelun osaavat muutkin kuin Soini. Yksi nokittajista on Soinin keväällä erottama puoluesihteeri Hannu Purho. Hän on Kymen piirin puheenjohtaja.
“Minulla oli liikaa ajatuksia. Soini haluaa päättää itse kaikesta. Vain yhdellä ihmisellä puolueessa saa olla aivot ja kasvot. Veikko Vennamo nosti vierelleen myös muita kasvoja”, Purho sanoo.
Purho uskoo vennamolaisten laittavan pian rukkaset naulaan. Hän sanoo puolueen olleen aina yhteinen koti turhautuneille.
Soini ehkä haluaisi puolueensa olevan joskus myös jonkin asian puolella eikä aina vain yhtenä turhautuneena sakkina kaikkea vastaan.
Purho uskoo Soinin siirtyvän seuraavissa vaaleissa europarlamenttiin. Ex-puoluesihteeri sanoo Soinin myös ilmoittaneen, että hän valitsee itselleen seuraajan.
Kiitos hyvästä Perussuomalaisten historian kertauksesta. Toisin kun sinä, pahoin pelkään, ettemme pääse koskaan eroon persuista tai erinimisistä poliittisen työn jatkajista. Aina löytyy heikkolahjaisia, rasisteja ja muuten omituisia ihmisiä, jotka tarvitsevat äänitorven ja populistisen puolueen.