Aina vähän väliä näillä palstoilla joku idiootti lässyttää ties mistäkin hankaluuksista mitkä johtuu omasta avuttomuudesta. Lukekaas tämä nyt ensiksi: http://www.catb.org/~esr/writings/cathedral-bazaar/cathedral-bazaar/
Softaa siis kehitetään katedraalimallilla, sekä basaarimallilla. Katedraalimallilla kehitetyssä softassa on softaa on testattu paljon pääasiassa kehittäjillä, että olisi julkaistaessa mahdollisimman valmis, kehitys on hidasta, on kalliimpaa kehittää ja softa helposti maksaa. Lopputulos on sitten valmis, esimerkiksi Windows Vista on katedraalimallilla tehty, vaikka siitä joku beeta harvoille annettiin.
Basaarimallissa softaa kun tehdään niin unohdetaan kokonaan sellainen piste missä softa olisi "valmis". Sitä vaan tehdään ja julkaistaan uutta ja vanhaa korjaillaan palautteen mukaan. Palautetta ja korjauksia antaa julkaisun jälkeen yleensä ne ketkä käyttää softaa tuotteissaan tai ihan loppukäyttäjät. Käyttöönotettaessa arvioidaan itse onko riittävän valmis, se kuka softaa käyttää tuotteissaan tai asentaa. Ubuntun jokainen julkaisu on esimerkiksi selkeästi basaarimallia.
Toki sitten on välimuotoa, kuten vaikka Firefox. Se on melkein kokonaan basaarimallia, mutta valmista julkaisua viivästetään kunnes on testaajillakin riittävän valmis, tai Windows 7 joka on lähes kokonaan katedraalimallia, paitsi siitä jaeltiin beetaa ja RC:tä paljon mutta kaikki bugit on salaisia, eikä kenellekään ole mahdollisuuksia korjata niitä. Debian on myös jotain välimuotoa, sillä sitä kehitetään vielä selvemmin basaarimallilla kuin Firefoxia mutta toisaalta, julkaisussa on bugeille aika tarkat vaatimukset joskin kosmeettisista seikoista ei niinkään välitetä.
Käytännössä katedraalimallisia ohjelmia ei saada ikinä ihan kunnolla valmiiksi vaan siihen tarvitaan ne miljoonat käyttäjät. Käytännössä tarvitaan yhdet tai kahdet korjaukset, että on pahimmat lastentaudit lähteneet.
Softaa siis kehitetään katedraalimallilla, sekä basaarimallilla. Katedraalimallilla kehitetyssä softassa on softaa on testattu paljon pääasiassa kehittäjillä, että olisi julkaistaessa mahdollisimman valmis, kehitys on hidasta, on kalliimpaa kehittää ja softa helposti maksaa. Lopputulos on sitten valmis, esimerkiksi Windows Vista on katedraalimallilla tehty, vaikka siitä joku beeta harvoille annettiin.
Basaarimallissa softaa kun tehdään niin unohdetaan kokonaan sellainen piste missä softa olisi "valmis". Sitä vaan tehdään ja julkaistaan uutta ja vanhaa korjaillaan palautteen mukaan. Palautetta ja korjauksia antaa julkaisun jälkeen yleensä ne ketkä käyttää softaa tuotteissaan tai ihan loppukäyttäjät. Käyttöönotettaessa arvioidaan itse onko riittävän valmis, se kuka softaa käyttää tuotteissaan tai asentaa. Ubuntun jokainen julkaisu on esimerkiksi selkeästi basaarimallia.
Toki sitten on välimuotoa, kuten vaikka Firefox. Se on melkein kokonaan basaarimallia, mutta valmista julkaisua viivästetään kunnes on testaajillakin riittävän valmis, tai Windows 7 joka on lähes kokonaan katedraalimallia, paitsi siitä jaeltiin beetaa ja RC:tä paljon mutta kaikki bugit on salaisia, eikä kenellekään ole mahdollisuuksia korjata niitä. Debian on myös jotain välimuotoa, sillä sitä kehitetään vielä selvemmin basaarimallilla kuin Firefoxia mutta toisaalta, julkaisussa on bugeille aika tarkat vaatimukset joskin kosmeettisista seikoista ei niinkään välitetä.
Käytännössä katedraalimallisia ohjelmia ei saada ikinä ihan kunnolla valmiiksi vaan siihen tarvitaan ne miljoonat käyttäjät. Käytännössä tarvitaan yhdet tai kahdet korjaukset, että on pahimmat lastentaudit lähteneet.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaikki isomman organisaation softakehityksessä mukana olleet tietävät että katedraalimallin alkuperäisen määrityksen mukaista softaa ei ole koskaan tehty. Kenelläkään ei yksinkertaisesti ole tietoa tarpeeksi vaan kehitys etenee basaarimallin mukaisesti niin että vastataan käytännön tarpeisiin kehityksen aikana ilmenevien ongelmien voittamiseksi.
Katedraalimallissa on myös se vaara että, jos alkuperäinen määritys on tarpeeksi pahasti pielessä, ohjelmiston ns. kriittinen massa ylittyy ennen kuin ensimmäistäkään toimivaa kokonaisuutta on kasassa ja siihen uhrattu panos joutuu roskakoriin ja on aloitettava alusta. Näin kävi mm. Vistalle.