nykyään

josta pidin.

Minä Rakastan Sinua kuin mieletön, kuitenkin
kysyt yhtenään Rakastanko, vaikka huulesi
ovat suudelmistani turvoksissa ja voi kuulla
sydämeni laulun vain Sinulle..

Kun tapasimme, kysyit, milloin seuraavan kerran
ja kun ensi kerran Rakastelimme, pyysit,
pian taas uudestaan, Rakkauteni kun
tunnustin, kysyit sitä lisää..

Minä koetin toteuttaa itseäni Sinulle, olla riittävä
ja sinä pyysit lisää, olin kuin pyörteessä, Sinun
sylisi vaativana, minä tuulispää joka kulki
Sinun halusta toiseen, etsien täyttymystä..

Ja minä polvistuin pyytämään Sinua, kutsuin soittajat,
valkoisia pukuja, pitkiä pöytiä katettuna ja sinä
viimein sulit, sait kylliksi, riisuuduit minulle
hitaasti, katsoit minua Naisena..

.. kiihkeä nälkäsi oli taintunut
kuumakasi janoksi..

http://www.youtube.com/watch?v=D3GAsStEtr8&feature=related

Kiitos Runostasi.

Kun Rakastamisesta tulee sovelias tapa..

Hymy, joka herää automaattisesti..

Nauru, josta puuttuu sykkivä sydän..

Silloin joku tärkeä on sulkenut
korvansa ja ummistanut silmänsä.

Rakkausrunosi on hieno esimerkki,
miten vähän voi olla kokonaan..

Kiehtova teksti, josta heräsi
mieleen suuri tarina..

Taitavat sanat, hieno Runosi.

Iloa ja positiivisuutta päivääsi.