Huomio, te ihanasti ihastuneet tai palavasti rakastuneet! Te olette siinä tilassa, että Väestöliiton perhetoimintojen johtaja, erityistason psykoterapeutti ja sosiologi Heli Vaaranen ehdottaa puolivakavissaan käyttöönne Rakkausvirastoa kuin parempikin Tommy Tabermann.
"Rakkaudella on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia: työkyvyttömyyttä, masennusta, keskittymiskyvyttömyyttä", Vaaranen pohdiskelee. "Se vaikuttaa niin paljon kaikkeen toimintaan, että virastossa voisi ohjata vastarakastuneet 4. kerrokseen, jätetyt 1. kerrokseen hoitamaan sairauslomiaan ja sitä rataa."
Ihastumista voi verrata vaikkapa hiihtokilpailuun. Alkulämmittelyssä jännitys kipristelee vatsassa, syke kiihtyy ja kädet tärisevät.
Keskittyminen on kovaa mutta putkikatseista, ja jossain vaiheessa tuntuu, että henki salpautuu ja matkalle kuolee. Maalissa on kuitenkin useimmiten erittäin tyytyväinen, että uskalsi lähteä matkaan.
Diagnoosiin kuuluu usein sekin, että sivusta seuraavan on vaikea ymmärtää räkä poskella hihkuvan lajitoverin sisäistä ilotulitusta. Se näkyy kauas.
Ihastuminen tuntuu usein myös fyysisenä kipuna eri puolilla kehoa. Erossa oleminen rakastetusta aiheuttaa masennuksen oireita.
"Keskiajalla ihastuminen luokiteltiin lemmensairaudeksi, ja sitä yritettiin hoitaa yrteillä ja kauniilla lauluilla", Vaaranen kuvailee.
Järjetöntä hommaa, kuten on monen mielestä laduilla trikoopuvussa suihkiminenkin.
Tai, jos tarkkoja ollaan, rakastuminen ja parin etsiminen sinänsä on hyvinkin rationaalista, sanoo rakastumisen evoluutiota tutkinut Osmo Tammisalo.
"Mutta millainen käytös paljastaa rakkauden aitouden? Epärationaalisuus", Tammisalo kysyy ja vastaa. "Rakkaudessa kumppaniehdokkaat ovat sitä vakuuttavampia mitä hullummin he käyttäytyvät."
Ihastuminen on myös hyvin fysiologinen tapahtuma, johon ei itse voi vaikuttaa. Se jysähtää joka kerta hurjalla voimalla.
Hurmioituneen ihastujan aivoissa ja koko kehossa tapahtuu niin paljon, ettei keho kestäisi loputtomiin kasassa niin kovilla kierroksilla.
Ihastumisesta seuraavaa rakastumista on verrattu harhakäsityksiä aiheuttavaan mielisairauteen. Euforian tunnetta tuottava fenyylietyyliamiini on keholle kuin amfetamiinia, joka saa mielialan kohenemaan ja posket punoittamaan.
Rakastumisen biologisia ja fyysisiä vaikutuksia aivoihin tutkinut antropologi Helen Fisher on arvellut tunnekuohun kestävän niin kauan, että lapsi saadaan alulle ja maailmaan. Sen jälkeen tunnekuohut tasaantuvat ja jäljelle jää kiintymys.
Suomessa vuodenajat saattavat vielä voimistaa jäyhän kansamme tunteiden nousuja ja laskuja. Monille kevät ja kesä ovat ihastumisen aikaa.
Vaaranen itse huomasi etnografisissa tutkimuksissaan, että julkiset hellyydenosoitukset lisääntyivät räjähdysmäisesti auringossa ja yli kahdenkymmenen celsiusasteen lämpötilassa.
Syksyisin samat "hellyyspaikat" olivat täysin autioita.
"Keväisin ihmiset rentoutuvat. Talviaikaan he kietoutuvat ja suojautuvat vaatteisiin ja ovat myös henkisesti suojautuneempia", Vaaranen vertaa.
Nämä keväiset heräämiset näkyvät ruuhkana myös Väestöliiton vastaanotoilla.
"Keväisin pariskunnille saattaa käydä niin, että valon lisääntyessä tulee hieraistua silmiä ja katsottua sitä toista tarkemmin. Se ei aina ole pelkästään mukava yllätys."
Ne taitavat sitten olla niitä ylämäkiä, joissa laduilla suihkijat tarvitsevat avukseen havuja ja halauksia.
"Rakkaudella on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia: työkyvyttömyyttä, masennusta, keskittymiskyvyttömyyttä", Vaaranen pohdiskelee. "Se vaikuttaa niin paljon kaikkeen toimintaan, että virastossa voisi ohjata vastarakastuneet 4. kerrokseen, jätetyt 1. kerrokseen hoitamaan sairauslomiaan ja sitä rataa."
Ihastumista voi verrata vaikkapa hiihtokilpailuun. Alkulämmittelyssä jännitys kipristelee vatsassa, syke kiihtyy ja kädet tärisevät.
Keskittyminen on kovaa mutta putkikatseista, ja jossain vaiheessa tuntuu, että henki salpautuu ja matkalle kuolee. Maalissa on kuitenkin useimmiten erittäin tyytyväinen, että uskalsi lähteä matkaan.
Diagnoosiin kuuluu usein sekin, että sivusta seuraavan on vaikea ymmärtää räkä poskella hihkuvan lajitoverin sisäistä ilotulitusta. Se näkyy kauas.
Ihastuminen tuntuu usein myös fyysisenä kipuna eri puolilla kehoa. Erossa oleminen rakastetusta aiheuttaa masennuksen oireita.
"Keskiajalla ihastuminen luokiteltiin lemmensairaudeksi, ja sitä yritettiin hoitaa yrteillä ja kauniilla lauluilla", Vaaranen kuvailee.
Järjetöntä hommaa, kuten on monen mielestä laduilla trikoopuvussa suihkiminenkin.
Tai, jos tarkkoja ollaan, rakastuminen ja parin etsiminen sinänsä on hyvinkin rationaalista, sanoo rakastumisen evoluutiota tutkinut Osmo Tammisalo.
"Mutta millainen käytös paljastaa rakkauden aitouden? Epärationaalisuus", Tammisalo kysyy ja vastaa. "Rakkaudessa kumppaniehdokkaat ovat sitä vakuuttavampia mitä hullummin he käyttäytyvät."
Ihastuminen on myös hyvin fysiologinen tapahtuma, johon ei itse voi vaikuttaa. Se jysähtää joka kerta hurjalla voimalla.
Hurmioituneen ihastujan aivoissa ja koko kehossa tapahtuu niin paljon, ettei keho kestäisi loputtomiin kasassa niin kovilla kierroksilla.
Ihastumisesta seuraavaa rakastumista on verrattu harhakäsityksiä aiheuttavaan mielisairauteen. Euforian tunnetta tuottava fenyylietyyliamiini on keholle kuin amfetamiinia, joka saa mielialan kohenemaan ja posket punoittamaan.
Rakastumisen biologisia ja fyysisiä vaikutuksia aivoihin tutkinut antropologi Helen Fisher on arvellut tunnekuohun kestävän niin kauan, että lapsi saadaan alulle ja maailmaan. Sen jälkeen tunnekuohut tasaantuvat ja jäljelle jää kiintymys.
Suomessa vuodenajat saattavat vielä voimistaa jäyhän kansamme tunteiden nousuja ja laskuja. Monille kevät ja kesä ovat ihastumisen aikaa.
Vaaranen itse huomasi etnografisissa tutkimuksissaan, että julkiset hellyydenosoitukset lisääntyivät räjähdysmäisesti auringossa ja yli kahdenkymmenen celsiusasteen lämpötilassa.
Syksyisin samat "hellyyspaikat" olivat täysin autioita.
"Keväisin ihmiset rentoutuvat. Talviaikaan he kietoutuvat ja suojautuvat vaatteisiin ja ovat myös henkisesti suojautuneempia", Vaaranen vertaa.
Nämä keväiset heräämiset näkyvät ruuhkana myös Väestöliiton vastaanotoilla.
"Keväisin pariskunnille saattaa käydä niin, että valon lisääntyessä tulee hieraistua silmiä ja katsottua sitä toista tarkemmin. Se ei aina ole pelkästään mukava yllätys."
Ne taitavat sitten olla niitä ylämäkiä, joissa laduilla suihkijat tarvitsevat avukseen havuja ja halauksia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ilmeisesti oli ihan tarkistettua tietoa tai ainakin oletan tutkimusperäisiksi kun oli ihan nimet ja kaikki, mutta kun tutkimuksissakin on aina olemassa se virhemarginaalin olemassaolo niin heräsi muutama ajatus ja kysymys rakkaudesta ja rakastumisesta, ihastuksesta ja ihastuksen meganismista sekä tietty hellyydentarpeesta ja sen tyydytyksestä vai pitääkö puhua täyttymyksestä...
...mistä voidaan päätellä, että rakkaus aiheuttaa työttömyyden ja sairauspoissaolot sekä masennukset sun muut. Eikö todellisuudessa voisi ajatella niin päin, että kuinka sairaita ja masentuneita nuokaan ihmiset olisivat jos heillä ei ole sitä rakkautta. Työllisyystilastoihin sinänsä varmaankaan ihastumisilmiöilla ei ole hirveästi suoranaisia vaikutuksia luulisi olevan paitsi mahdollisen työllistymisen kannalta luulisi ihastumisten antavan lisäponttia innokkuuteen yrittää parantaa mahdollisuuksiaan elämässä yleensä ja sitä kautta edesauttaa työllistymismahdollisuuksien etsintään, mutta rakkauden kohdalla luulisi ainakin noiden tutkimustilastojen perusteella lisäävän työllistymismahdollisuuksia ainakin hoito- ja kuntouttavan työn puolella kun alati runsaslukuinen rakastuneiden määrä ja sitä kautta väkisinkin myös onnettomien ihmisten luku vaatii selviytyäkseen apua.
...aikapula.... jatkuu myöhemmin....
Varmaankin se maaliintulo katkaisee sen masennus/työkyvyttömyyden, luulisin.. ei se ole jatkuvaa/ikuista vaan väliaikaista vaan...kaikki on väliaikaista vaan niinkuin siinä laulussakin sanotaan:)
Sun kannattaa kirjoittaa kirja. Oot hyvä tossa!!