Stadi hukkuu lumeen
pakkanen paukkuu
koirat haukkuu
hau hau uu uhuuuu
lumiset puut tökköinä
talitintit jääpökköinä
niin kirkkaana aurinko paistaa
voi taivas !
traktorikuskit ei osaa
ne ei kertakaikkiaan osaa
järjestelmällisesti kauhoa
lunta
kuin paniikissa
ajelevat edestakaisin
työnnellen karseat kökkäreet
parkkipaikkojen täytteiksi
katuvierien kasvaviksi kinoksiksi
ja
Stadin autot hukkuu
kauhakuormattuun lumeen
maisema hiljenee
puistojen kävelytiet kutsuvat
ja ne onkin nyt tampattu latukoneilla
niin viimeisen päälle sileiksi
mutta
varo menemästä sinne
ilman suksia
tai saat huutia
siellä äänet raikaa
kaikaa kaikaa kaikaa
prklllllleeen jalankulkija
antakaas latua !
pakkanen paukkuu
koirat haukkuu
hau hau uu uhuuuu
lumiset puut tökköinä
talitintit jääpökköinä
niin kirkkaana aurinko paistaa
voi taivas !
traktorikuskit ei osaa
ne ei kertakaikkiaan osaa
järjestelmällisesti kauhoa
lunta
kuin paniikissa
ajelevat edestakaisin
työnnellen karseat kökkäreet
parkkipaikkojen täytteiksi
katuvierien kasvaviksi kinoksiksi
ja
Stadin autot hukkuu
kauhakuormattuun lumeen
maisema hiljenee
puistojen kävelytiet kutsuvat
ja ne onkin nyt tampattu latukoneilla
niin viimeisen päälle sileiksi
mutta
varo menemästä sinne
ilman suksia
tai saat huutia
siellä äänet raikaa
kaikaa kaikaa kaikaa
prklllllleeen jalankulkija
antakaas latua !
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sitä kutsutaan "valkoiseksi paskaksi", siis sitä lunta.
Paljon tuttuja elementtejä. Yksi viheliäimmistä ihmislajeista ovat hiihtäjät. Tukkivat yleensä autoillaan jalkakäytävät ym. ja siis yksinkertaisesti eivät osaa pysäköidä autojaan.
Voisin kirjoittaa runon suvun sisäisestä hälytystilasta. Se on se tilanne, jossa yli 80-vuotias isäni aloittaa sähkölaitteilla leikkimisen ja suvun kesken torpedoidaan hankkeet ennen kuin syntyy pahempaa jälkeä. Ja tietysti minun vahtivuorollani, kun äitini on matkoilla *mutisee*.
Kivasti muotoiltu runo, pysyy hyvin kasassa ja hauska lopetus toimii. Tässä on talven tunnelmaa kahteenkin suuntaan. Kohtalaisen mukava teksti. Pidän tästä.
... täällä Helsingissä lunta riittää nyt tosiaan, ja eilen ajattelin kirjoittaa tän kun oikein uutisissa oli, että helsinkiläiset eivät oikein kaikki nyt mahdu ulkoilureiteille tepastelemaan ja aletaan jo ehdottelemaan, että kieltomerkkejä kävelijöille ja koiranulkoiluttajille pitäisi kiireesti tökätä sinne sun tänne.
On tää niin sekamelskaista täällä näillä vähän yli puolenmiljoonan hiihtelijäin hiihdellä !
Helsinki on sitten outo paikka, ja jos kaupunki on ihmistensä summa, niinmuodoin ihmiset ovat outoja, kielletään kävely puistoissa ja merenrannoilla, jotta hiihtäjät saisivat hiihtää.
Sinun runo on iloinen sekamelska, jota lukee mielellään!
Arvaa mikä kuva minulle nousi nuppiin kun luin (vaikka elementit tässä ovatkin ihan tyyten erilaiset)?
No semmoinen kuva talvisesta Pietarista, jossa on puistonlaitaan jäädytetty luistinrata.
Hieno kuva.
ja runo
... Pietari,
niin mielikuviini tupsahti heti Pakkasukon juhlat, joissa kerran ajelin troikalla ja kaikkea sitä juhlatunnelmaa joka heille on niin ominaista. Kaikki on vähän suurempaa...
mutta
tämänhetkinen Helsinki lumirunsas maisemapostikortti on älyttömän hieno. Varmaankin monet kuvaajat saavat kameransa täyteen mitä hienoimpia otoksia, joita muistella sitten taas kun lunta täällä ei ole. On tämä niin harvinaista herkkua nyt meille stadilaisille,
joten
nautiskellaan niin kauan kuin tätä riittää.