vaikutuksesta sen hintaan oli kai viikon alussa kommentti, johon vastasin. Ilmeisesti kirjoittaja (jonka luulen muistavani) on poistanut omansa, koska en enää löydä omaanikaan. Palaan kuitenkin asiaan HS:ssa eilen 9.1. olleen keskustelupuheenvuoron innoittamana.
Omassa kommentissani silloin en uskonut, että tadeteoksen koolla sinänsä olisi vaikutusta hintaan, vaikka siihen käytetty aika ja materiaalit tietysti aina ovat myös hinnan taustalla. Tuossa HS:n puheenvuorossa Eija-Liisa Ahtila, tällä hetkellä ehkä tunnetuin suomalaistaiteilija maailmalla, kommentoi hänestä tehtyä 50-vuotissyntymäpäiväjuttua, korjaten siinä olleita virheellisyyksiä. Lainaan Ahtilan tekstiä:
"Artikkeli oli otikoitu "Suurilla töillä maailmalle mennään". Ei taidemaailmalle. Taide on alue, jossa teoksen koko ei ole määräävä tekijä. Minkä laajuinen teos tahansa voi herättää kiinnostuksen katsojassa tai taiteen ammattilaisessa. - - - - - -
Teoksen keston tai laajuuden määrää sen aihe - mitä halutaan sanoa ja millaisem muodon se tarvitsee tullakseen sanotuksi. Kukaan meistä ei tiedä reseptiä onnituneille tai kansainvälisesti menestyville töille. Suuri koko se ei ainakaan ole. sehän merkistsisi, että ulkomaisten museoiden kuraattorit ja taiteen kriitikot olisivat jonkinmoisia idiootteja. Näin ei asian laita - ainakaan jos käytämme samoja kriteerejä kuin täällä kotimaassa."
Totesin silloisessa kommentissan, että suuri koko maalaustaiteeseen tuli jo vuosikymmeniä sitten, ja näyttää yhä pysyneen. Jopa vasta opintonsa päättäneet taiteilijan alut tuntuvat usein tekevän tasoonsa nähden turhan kookkaita töitä, uskoen ehkä tässäkin tuohon suuruuden ekonomiaan eli kovenevassa hälyssä on huudettava yhä kovempaa. Jospa he pian kuitenkin havaitsevat, että kuiskaus voikin olla tehokeino kaiken hälyn keskellä. Miten suuri kooltaan onkaan Mona Lisa?
Omassa kommentissani silloin en uskonut, että tadeteoksen koolla sinänsä olisi vaikutusta hintaan, vaikka siihen käytetty aika ja materiaalit tietysti aina ovat myös hinnan taustalla. Tuossa HS:n puheenvuorossa Eija-Liisa Ahtila, tällä hetkellä ehkä tunnetuin suomalaistaiteilija maailmalla, kommentoi hänestä tehtyä 50-vuotissyntymäpäiväjuttua, korjaten siinä olleita virheellisyyksiä. Lainaan Ahtilan tekstiä:
"Artikkeli oli otikoitu "Suurilla töillä maailmalle mennään". Ei taidemaailmalle. Taide on alue, jossa teoksen koko ei ole määräävä tekijä. Minkä laajuinen teos tahansa voi herättää kiinnostuksen katsojassa tai taiteen ammattilaisessa. - - - - - -
Teoksen keston tai laajuuden määrää sen aihe - mitä halutaan sanoa ja millaisem muodon se tarvitsee tullakseen sanotuksi. Kukaan meistä ei tiedä reseptiä onnituneille tai kansainvälisesti menestyville töille. Suuri koko se ei ainakaan ole. sehän merkistsisi, että ulkomaisten museoiden kuraattorit ja taiteen kriitikot olisivat jonkinmoisia idiootteja. Näin ei asian laita - ainakaan jos käytämme samoja kriteerejä kuin täällä kotimaassa."
Totesin silloisessa kommentissan, että suuri koko maalaustaiteeseen tuli jo vuosikymmeniä sitten, ja näyttää yhä pysyneen. Jopa vasta opintonsa päättäneet taiteilijan alut tuntuvat usein tekevän tasoonsa nähden turhan kookkaita töitä, uskoen ehkä tässäkin tuohon suuruuden ekonomiaan eli kovenevassa hälyssä on huudettava yhä kovempaa. Jospa he pian kuitenkin havaitsevat, että kuiskaus voikin olla tehokeino kaiken hälyn keskellä. Miten suuri kooltaan onkaan Mona Lisa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
No itse asiassa valmistumisaikansa mittapuulla Mona Lisa on iso muotokuva, varsinkin kun ottaa huomioon että se esittää vain porvarinaista, siis jokseenkin merkityksetöntä henkilöä.
Nuita oli esillä isoissa ulkomaisissa taidemuseoissa, ja tosiaan niiden kuuluisimpien työt olivat enimmäkseen postikortin kokoisia. Ovat tietenkin maalanneet suurempiakin töitä. Voisivat siis parahimmat taiteilijat joutoaikana piirrellä ja maalata tuollaisiakin.
On aivan selvää, että pieni kokoisia teoksia on helpompi myydä. Harvalla yksityishenkilöllä on samanlaista seinä pinta-alaa kuin nykytaiteen museoilla. Harvan taiteilijan koulutuksen saaneen teokset tulevat koskaan ostetuiksi julkisiin kokoelmiin. Pienet ,yksityiskokoelmiin katoavat, teokset tuovat ruoan pöytään.
Myös hinta määräytyy teoksen koon mukaan. Isot kun vaativat enemmän materiaaleja ja työtunteja. Olen kuullut joidenkin ulkomaisten taiteilijoiden käyttävän teoksiensa hinnoitteluun kaaviota jossa pinta-alalla selviää myyntihinta. Isommista tekeleistä tulee pakostakin kalliimpia. Pienempiä on nopeampi valmistaa, halpoina myyvät paremmin ja useammin.
Taitaa olla että koolla peitellä teknistä ja taiteellista osaamattomuutta. Toisaalta taas esimerkiksi Mark Rothkon työt olisivat aika ankeita A4 koossa.
perusteella en yhdy arveluusi "Taitaa olla että koolla peitellä teknistä ja taiteellista osaamattomuutta". Saman aiheen maalaaminen suunnilleen samalla tavalla selvästi suurempaan kokoon on ainakin minulle selvästi vaikeampaa. Lisäksi suuressa koossa yllättäen korotuvat myös maalauksen heikoimmat kohdat siten, että laatu tuntuu kärsivän. Siksi muutankin maalaustapaa suuriin töihin (jotka minulakin ovat max 100x150).
Oon samaa mieltä sun kanssa.
Muodissa näyttää olevan isohkot teokset ilman kehyksiä. Ja yleensä sitä enemmän hintaa mitä enemmän kokoa.
Kukaan ei ole ilmeisestikkään tajunnut, että pienikin teos voi viedä paljon aikaa ja energiaa tehdä. Isossa taulussa on varmasti enemmän materiaali kustannuksia, mutta ne liikkuu joissakin kymmenissä tai sadoissa euroissa. Tai siis taideteoshan on loppupeleissä saman arvoinen ja yhtä vaikea tehdä melkeempä koosta riippumatta (pois lukien nyt miniatyyrit ja life size seinämaalaukset), niin miksi ihmeessä jotkut maalarit asettavat tilaustöilleen jotain m² tai cm² hintoja.
Nuo suositus koot ovat harmonisia taulujen kokoja! Niitä kannattaa käyttää. Lievät poikkeamiset ei varmaankaan haittaa!
Voi olla, että taiteilijalle suurin tuottavuus on tauluilla, joita voi maalata suuria määriä lyhyessä ajassa laadun kärsimättä!
Kultaisen leikkauksen sääntö on hyvä ohje taulun koolle, eli korkeus ja leveys tuolla suhteella!
Suosituskoot löytyvät jonkun taidekirjan sivuilta!
J.M Parramón Öljyvärimaalauksen kirja, v. 2005, s. 64. Sieltä löytyy taulukot muotokuviin, maisemiin ja merimaalauksiin. Sattui olemaan käden ulottuvilla. Muutenkin hyvä kirja.