Veganismin herättämiä kysymyksiä

MVJ

Olen itse noudattanut aina sekaruokavaliota ja pyrkinyt ravinnon laatuun ja monipuolisuuteen. Urheiluharrastukseni ovat olleet yksi peruste. Valintojani ovat ohjanneet kehitysmaa-, ympäristö- ja eläinsuojelunäkökohdat - pyrin valitsemaan reilun kaupan ja lähialuetuotteita ja välttämään suurteollisesti tuotettua lihaa.

Päädyn välillä juttusille vegaanien kanssa. Suurimmalle osalle pääperuste veganismiin on eettinen: On väärin hyödyntää eläimiä missään muodossa ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen. Tämä herättää muutamia kysymyksiä.

1. Moni vegaani tyydyttää proteiinintarpeensa käyttämällä soijaa eri muodoissa. Ravinto-opillisesti kyseessä onkin erinomainen ruoka-aine. Entä eettisesti? Minusta ei ole aivan ongelmatonta, että maapallon toisella puolella (tyypillisesti kehitysmaissa) viljellään ruoka-ainetta, joka sitten kuljetetaan hyvinvoivan maailman ruoastaan tarkkojen pöytiin. Sama soija maistuisi varmasti myös lähtömaan köyhille ihmisille. Valtamerilaivat ja lentokoneet kulkevat fossiilisilla polttoaineilla. Kuitenkin vegaanit tuntuvat aktiivisesti vaikenevan näistä näkökulmista (http://netti.nic.fi/~vegeta/kasvisinfo.htm, http://www.vegaaniliitto.fi/ukk.html#A2).

2. Kuinka moni suomalainen vegaani olisi tullut toimeen vuoden 1950 tai varsinkaan vuoden 1900 Suomessa? Kaupasta tuskin sai soijaa missään muodossa, erilaisista lisäravinnetahnoista ja -pillereistä nyt puhumattakaan. Tuoreet hedelmät ympäri vuoden olivat vain suurten kaupunkien siirtomaatavarakauppojen valikoimissa ja pienen varakkaan kansanosan käytettävissä. Ruokahuolto perustui kotimaiseen ja lähialuetuotantoon sanan varsinaisessa merkityksessä: ravinto tuli omilta pelloilta, navetasta, metsistä ja järvistä. Voin kuvitella, että vuoden 1900 maailmassa vegaania olisi pidetty lähinnä hidasta itsemurhaa tekevänä kylähulluna. Puuro, leipä, suolasienet, vesipuolukat - selviäisikö nykyvegaani terveenä tuollaisella ruokavaliolla syksystä seuraavaan kesään?

3. "Mitä pahaa on turkiksissa ja nahassa?" Kysymys voidaan esittää myös näin: Ovatko vegaanien nahan korvikkeena esimerkiksi kengissä suosittelemat raaka-aineet ongelmattomia?
"Esim. USA:ssa on myynnissä kenkiä, joiden raaka- aineena on käytetty kierrätettyjä muovipulloja ja autonrenkaita."
Ja ne muovipullot ja autonrenkaat on tehty öljyteollisuudessa, joka ei yleisen käsityksen mukaan ole kovin neutraali esimerkiksi ilmastonmuutoksen suhteen... Lisäksi se on nykymuodossaan tulossa tiensä päähän öljyvarojen loppuessa. Mistä kengät tehdään sen jälkeen? Myöskään taikasana "kierrätys" ei tee asiaa ongelmattomaksi vaan kielii pikemmin asian vaikeudesta vegaaneille.
"Kenkiä voi toki valmistaa myös kasvikuidusta."
Voin kuvitella itseni tämän talven pakkasiin toisaalta hengittämättömissä muovi- tai kumikengissä tai sitten tuohivirsuissa. Hengittävät, lämpimät nahkakengät ovat ylivoimainen vaihtoehto näihin verrattuna.
(Lainaukset sivulta http://www.vegaaniliitto.fi/ukk.html#B4i).

Toivoisin vegaaneilta halua omien motiivien itsekriittiseen tarkasteluun. Maailma ei ole mustavalkoinen. Jonkinlainen johdonmukaisuus lienee moraalisten valintojen uskottavuuden perusta.

118

3341

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vegannnnn

      Vastaus kysymykseen 1

      1. Olen itse törmännyt monta kertaa tuohon soija-argumenttiin, mutta totuus on, että 80-90 % soijasta menee nimenomaan (liha)karjan rehuksi, eläimille. Suhde sama myös Suomessa. Lisäksi soijaa kasvatetaan myös Euroopassa, itse käytän Eurooppalaista soijaa, sillä on totta että amerikkalaisen soijan alkuperä saattaa hyvinkin olla epäilyttävä, mutta syy on periaatteessa lähes yksin eläintuotannon. En silti mene valinnoillani tätä tukemaan.

      • MVJ

        Kiitos vastauksesta. On varmasti totta, että suurin osa soijasta menee lihakarjan rehuksi. Se ei kuitenkaan mielestäni muuta itse ongelman olemassaoloa - että maailman toiselta puolelta tuodaan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa rikkaan maailman ihmisille, joilla on varaa valita ravintonsa.

        En ole omien ruokakauppojeni soijapakkauksissa havainnut minkäänlaisia reilun kaupan tunnuksia. Ei ole syytä olettaa, että tuo ihmisravinnoksi päätyvä 10-20% tuotettavasta soijasta olisi viljelymaassa mitenkään "korvamerkittyä" ja tuotettaisiin paikalliset ympäristö- ja sosiaaliset olot huomioon ottaen.

        "Brasilia kielsi soijan ostamisen Amazonin alueelta", http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/06/662951 18.06.2008. "Järjestö [Greenpeace] kuitenkin epäili, ettei yksi vuosi riitä jatkossa varmistamaan soijan tuotantoa ilman metsätuhoja."


      • v3g4n
        MVJ kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta. On varmasti totta, että suurin osa soijasta menee lihakarjan rehuksi. Se ei kuitenkaan mielestäni muuta itse ongelman olemassaoloa - että maailman toiselta puolelta tuodaan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa rikkaan maailman ihmisille, joilla on varaa valita ravintonsa.

        En ole omien ruokakauppojeni soijapakkauksissa havainnut minkäänlaisia reilun kaupan tunnuksia. Ei ole syytä olettaa, että tuo ihmisravinnoksi päätyvä 10-20% tuotettavasta soijasta olisi viljelymaassa mitenkään "korvamerkittyä" ja tuotettaisiin paikalliset ympäristö- ja sosiaaliset olot huomioon ottaen.

        "Brasilia kielsi soijan ostamisen Amazonin alueelta", http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/06/662951 18.06.2008. "Järjestö [Greenpeace] kuitenkin epäili, ettei yksi vuosi riitä jatkossa varmistamaan soijan tuotantoa ilman metsätuhoja."

        eihän soija mikään ainut mahdollinen proteiininlähde kasvissyöjälle ole. sattuu vaan olemaan ehkä kaikkein markinoiduin "lihankorvike". itse suosittelen tutustumaan vaikkapa vehnäproteiiniin eli seitaniin, jota voi valmistaa itse vaikkapa kotimaisesta vehnästä.


      • Tampereen juntti
        v3g4n kirjoitti:

        eihän soija mikään ainut mahdollinen proteiininlähde kasvissyöjälle ole. sattuu vaan olemaan ehkä kaikkein markinoiduin "lihankorvike". itse suosittelen tutustumaan vaikkapa vehnäproteiiniin eli seitaniin, jota voi valmistaa itse vaikkapa kotimaisesta vehnästä.

        Seitanin tekemisessä suomalaisista vehnäjauhoista askarruttaa ravitsemuksellisesti hyödynnettävän tärkkelyksen suuri hävikki. Proteiinipitoisuus lienee vehnäjauhoissa keskimäärin n. 13% kokonaispainosta; tämä proteiinihan ei ihmisravinnon kannalta ole aminohappokoostumukseltaan edes kovin optimaalista. Gluteenijauhoa seitanin valmistukseen prosessoitaessa on kokonaishävikki alkuperäisestä viljasta peräti 87% (pääosin hiilihydraatteja). Laskeeko perusvegaani siis viemäriin elintarviketeollisuudenkin tehokkaasti hyödyntämää tärkkelystä?

        Järjenvastaista haaskausta tuokin. Miten lie maatalouden hyötylaskelmissa tuotto per viljelty ala näistä lähtökohdista toteutuu?

        Aiemmassa soijakeskustelussa kyselin seitaniin liittyen vinkkejä valmistukseen, väärässä topicissa tosin, myönnettäköön. Ensimmäistäkään vastausta ei kuitenkaan tullut. Kuvastanee yleisemminkin eettisten valintojen näännyttämän maailmankuvan nautinnoista pidättäytyvää kapeakatseisuutta.


      • leach
        Tampereen juntti kirjoitti:

        Seitanin tekemisessä suomalaisista vehnäjauhoista askarruttaa ravitsemuksellisesti hyödynnettävän tärkkelyksen suuri hävikki. Proteiinipitoisuus lienee vehnäjauhoissa keskimäärin n. 13% kokonaispainosta; tämä proteiinihan ei ihmisravinnon kannalta ole aminohappokoostumukseltaan edes kovin optimaalista. Gluteenijauhoa seitanin valmistukseen prosessoitaessa on kokonaishävikki alkuperäisestä viljasta peräti 87% (pääosin hiilihydraatteja). Laskeeko perusvegaani siis viemäriin elintarviketeollisuudenkin tehokkaasti hyödyntämää tärkkelystä?

        Järjenvastaista haaskausta tuokin. Miten lie maatalouden hyötylaskelmissa tuotto per viljelty ala näistä lähtökohdista toteutuu?

        Aiemmassa soijakeskustelussa kyselin seitaniin liittyen vinkkejä valmistukseen, väärässä topicissa tosin, myönnettäköön. Ensimmäistäkään vastausta ei kuitenkaan tullut. Kuvastanee yleisemminkin eettisten valintojen näännyttämän maailmankuvan nautinnoista pidättäytyvää kapeakatseisuutta.

        Lähellä kasvatettu luomuhärkäpapu varmaan on se ekologisesti paras proteiinin lähde? Mutta taitaa seitan olla parempi vaihtoehto kuitenkin kuin liha, jos hävikkiä ajatellaan.


      • Anonyymi
        MVJ kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta. On varmasti totta, että suurin osa soijasta menee lihakarjan rehuksi. Se ei kuitenkaan mielestäni muuta itse ongelman olemassaoloa - että maailman toiselta puolelta tuodaan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa rikkaan maailman ihmisille, joilla on varaa valita ravintonsa.

        En ole omien ruokakauppojeni soijapakkauksissa havainnut minkäänlaisia reilun kaupan tunnuksia. Ei ole syytä olettaa, että tuo ihmisravinnoksi päätyvä 10-20% tuotettavasta soijasta olisi viljelymaassa mitenkään "korvamerkittyä" ja tuotettaisiin paikalliset ympäristö- ja sosiaaliset olot huomioon ottaen.

        "Brasilia kielsi soijan ostamisen Amazonin alueelta", http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/06/662951 18.06.2008. "Järjestö [Greenpeace] kuitenkin epäili, ettei yksi vuosi riitä jatkossa varmistamaan soijan tuotantoa ilman metsätuhoja."

        Mikä on se ongelma, jonka "olemassaolo ei muutu"? Sekö että kasvissyöjät syöjät kilon "maailman toiselta puolelta tuotuoa" soijaa saadakseen saman määrän proteiinia, jonka lihansyöjä saa "kotimaisesta" lihasta, jonka kasvattamiseksi on tuotu 4-5 kiloa soijaa "maailman toiselta puolelta"?


    • kolmesta

      2. Paavo Nurmen sanotaan ryhtyneen kasvissyöjäksi ja ilmeisesti täysin vegaaniksi 12-vuotiaana eli noin vuonna 1909. Ihmettelen, miten Nurmi ruokavalionsa koosti ja senkin takia jo nostan hattua.

      Joskopa joku vastaisi kolmanteen...

      • kangas ja kumi

        on ihan lämpimät nyt!


      • kuomat
        kangas ja kumi kirjoitti:

        on ihan lämpimät nyt!

        ja huopatossut (auts nehän on villaa)


      • MVJ

        > sanotaan ryhtyneen kasvissyöjäksi ja ilmeisesti täysin vegaaniksi
        Maan "sanottiin" pitkään olevan litteä ja "ilmeisesti" aurinko kiertää sitä - onko näin todellisuudessa? Google-haku lausekkeella "Paavo Nurmi kasvissyönti" tuottaa yli 600 hakutulosta, josta ensimmäisen sivullisen läpikäynti ei anna yhtään viitettä kiistattomaan kirjalliseen lähteeseen. Useat sivut viittaavat Helsingin Sanomien artikkeliin (http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/HS etsii Suomen merkittävintä urheilusaavutusta/1135228213483), jossa väite esitetään nimeämättä kuitenkaan lähdettä.

        Toisilla sivuilla asia taas esitetään tyyliin, että kyseessä olisi kiistaton tosiasia (kts. esim. keskustelu sivulla http://suomaliansanomat.blogspot.com/2009/07/dominaatioteologia.html). Toive -> nettikirjoitus -> riittävä määrä myönteiseen sävyyn kommentoivia muita nettikirjoituksia -> "totuus". Näinkö se menee? Itsekritiikin lisäksi toivoisin vegaaneilta myös lähdekritiikkiä.

        On toki mahdollista, että Nurmi oli kasvissyöjä, jopa vegaani. Tästä riippumatta omat havaintoni vanhemmistani, isovanhemmistani ja muista heidän sukupolvensa edustajista - en ole heidän joukossaan tavannut ensimmäistäkään, joka ei noudattaisi sekaruokavaliota - kertovat minulle, että kyseessä on vasta viime vuosikymmeninä yleistynyt ilmiö.


      • lähteitä?
        MVJ kirjoitti:

        > sanotaan ryhtyneen kasvissyöjäksi ja ilmeisesti täysin vegaaniksi
        Maan "sanottiin" pitkään olevan litteä ja "ilmeisesti" aurinko kiertää sitä - onko näin todellisuudessa? Google-haku lausekkeella "Paavo Nurmi kasvissyönti" tuottaa yli 600 hakutulosta, josta ensimmäisen sivullisen läpikäynti ei anna yhtään viitettä kiistattomaan kirjalliseen lähteeseen. Useat sivut viittaavat Helsingin Sanomien artikkeliin (http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/HS etsii Suomen merkittävintä urheilusaavutusta/1135228213483), jossa väite esitetään nimeämättä kuitenkaan lähdettä.

        Toisilla sivuilla asia taas esitetään tyyliin, että kyseessä olisi kiistaton tosiasia (kts. esim. keskustelu sivulla http://suomaliansanomat.blogspot.com/2009/07/dominaatioteologia.html). Toive -> nettikirjoitus -> riittävä määrä myönteiseen sävyyn kommentoivia muita nettikirjoituksia -> "totuus". Näinkö se menee? Itsekritiikin lisäksi toivoisin vegaaneilta myös lähdekritiikkiä.

        On toki mahdollista, että Nurmi oli kasvissyöjä, jopa vegaani. Tästä riippumatta omat havaintoni vanhemmistani, isovanhemmistani ja muista heidän sukupolvensa edustajista - en ole heidän joukossaan tavannut ensimmäistäkään, joka ei noudattaisi sekaruokavaliota - kertovat minulle, että kyseessä on vasta viime vuosikymmeninä yleistynyt ilmiö.

        Netissä sanotaan tosiaan monessakin paikassa Paavo Nurmen ryhtyneen 12-vuotiaana kasvissyöjäksi, mutta tällä sivulla sen ajan sanotaan kestäneen vain seitsemän vuotta:
        http://www.slu.fi/lum/11_00/uutiset/legendaarinen_paavo_nurmi-sata/


        Sellaistakin sanotaan, että Hannes Kolehmainen oli laktovegetaristi:
        http://www.sul.fi/index.php?sivutunniste=1&sivuitem=98&riviavain=78&newsitem=3404


        Jos Nurmi olisi ollut laktovegetaristi niin miksei sitä ole mainittu vaan sanotaan vain olleen kasvissyöjä, mikä tarkoittaa vegaania vai eikö termeissä olla niin tarkkoja.


      • Anonyymi

        Kasvissyönnin "ensimmäinen aalto" Euroopassa ja Suomessa oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Heksinkiin avattiin kasvisravintola jo 1894. Silloin ei puhuttu "vegaaneista" vaan "pythagoralaisista", koska kuuluisa antiikin matemaatikkoa pidettiin kasvissyöjänä - en tiedä onko siitä mitään näyttöä, mutta näin uskottiin.


      • Anonyymi

        Veikkaan, että on kotitalon pihamaalla kasvatettuja kasviksia ja metsänantimia syönyt, niin kuin siihen aikaan oli tapana.

        Ei siis mitään soijaa, gojimarjoja, avokadoa yms. siihen aikaan varmasti ollut suomalaisen kasvissyöjän pöydässä. Muinoin appelsiinikin oli kultakimpale, jota söi vain harvat ja rikkaat.

        Toisekseen, vielä tänäkin päivänä, kun joku sanoo olevansa "kasvissyöjä" ja alkaa lisää kysellä häneltä siitä aiheesta, niin usein selviää, että se tarkoittaakin vain punaisen lihan poisjättämistä ruokavaliosta.

        Monta kertaa olen kuullut lauseen "olen kasvissyöjä, en syö lihaa - ainoastaan kalaa tai kanaa syön".

        Jaaha. Mistähän lähtien kalan ja kanan liha ei ole ollut lihaa? Kyllä ne ruokaympyrässä ja kaupassa ainakin on lihaosaston tuotteita.


    • nuubi

      Haluaisin kommentoida kohtaa 2.

      1900-luvun alkupuolella Suomessa ei vielä tunnettu tehomaataloutta, vaan eläimet kasvatettiin pienemmissä yksiköissä, ne pääsivät kesällä laitumelle, ja teurastettiin kotitilalla. Yksittäisellä tuottajalla oli korkeintaan parikymmentä nautaa/sikaa, joten niistä pidettiin huolta yksilötasolla. En usko, että siihen aikaan kukaan rupesi kasvissyöjäksi eettisistä syistä, koska eläimistä pidettiin silloin parempaa huolta.

      En ole itse vegaani, vaan "perus" kasvissyöjä. Jos olisin elänyt 1900-luvun alkupuolella, uskoisin, että minulla ei olisi ollut mitään syytä ruveta kasvissyöjäksi. Äitini, joka on syntynyt 30-luvulla, ei ole syönyt kanaa koko elämänsä aikana, ihan vain siitä syystä että pitää kanoista mieluummin elävänä. Eli vanhoina aikoinakin on ollut ihmisiä, jotka ovat pohtineet lihansyönnin eettisyyttä.

      Soijaa syön hyvällä omalla tunnolla, minusta on oikein tuoda ruokaa sieltä missä se kasvaa luonnollisesti. Samaten ostan talvella mieluummin Espanjalaisia tomaatteja kuin Suomessa väkisin kasvatettuja. Lentokoneiden käyttöön suhtaudun positiivisesti, käyn itsekin useamman kerran vuodessa kaukomailla avartamassa maailmankuvaa.

      Nahkakengät ovat mielestäni epäkäytännöllisiä, käytän mieluummin tekokuituisia GoreTex-kenkiä mitkä pitävät jalat kuivina. Hyvät kalliilla ostetut kengät kestävät käyttöä reilusti yli viisi vuotta, joten en saa niistäkään huonoa omaa tuntoa, vaikka öljyteollisuutta kannatankin. Mutta kuten sanottu, en ole vegaani, vaan kasvissyöjä, yli kymmeneen vuoteen en ole kalaa/lihaa/kanaa suuhuni laittanut, mutta muuten en näe tarpeelliseksi pelastaa maailmaa.

      • Hahahaa!

        Synonyymi vaginismille, ainakin tiukkuus tuntuu olevan samaa luokkaa, koska vitsi tosimiehen vegaanidietistä oli pyydetty poistamaan!


      • vegaan
        Hahahaa! kirjoitti:

        Synonyymi vaginismille, ainakin tiukkuus tuntuu olevan samaa luokkaa, koska vitsi tosimiehen vegaanidietistä oli pyydetty poistamaan!

        Suurin osa Suomessa myytävistä soijatuotteista tulee todellakin Euroopasta, pääasiassa Italiasta. Luuletko, että ne siellä käyttävät lapsityövoimaa?
        Kyllä se "maapallon toiselta puolelta kuskattu" sademetsäsoija menee niiden sun syömien possujen ja nautojen rehuksi... eikö tämä kuulosta epäeettiseltä ja ennen kaikkea järjettömältä?

        Ja toiseksi, kyllä suomalaisilla raaka-aineillakin hengissä selviäisi. Meillä on mm. suuret varastot luonnon omia "kasviksia", villivihanneksia. Katsopa vaikka aluksi: http://ohjelmat.yle.fi/hullu_juttu/ossi_kakko_vastaa


      • MVJ
        vegaan kirjoitti:

        Suurin osa Suomessa myytävistä soijatuotteista tulee todellakin Euroopasta, pääasiassa Italiasta. Luuletko, että ne siellä käyttävät lapsityövoimaa?
        Kyllä se "maapallon toiselta puolelta kuskattu" sademetsäsoija menee niiden sun syömien possujen ja nautojen rehuksi... eikö tämä kuulosta epäeettiseltä ja ennen kaikkea järjettömältä?

        Ja toiseksi, kyllä suomalaisilla raaka-aineillakin hengissä selviäisi. Meillä on mm. suuret varastot luonnon omia "kasviksia", villivihanneksia. Katsopa vaikka aluksi: http://ohjelmat.yle.fi/hullu_juttu/ossi_kakko_vastaa

        > Suurin osa Suomessa myytävistä soijatuotteista tulee todellakin Euroopasta, pääasiassa Italiasta.
        Hmm. Chiquita-banaanit tulevat tuosta kulman takana olevasta Salesta, eikä siellä käytetä lapsityövoimaa. Johtopäätös: Chiquita-banaanit ovat suomalaisen kuluttajan kannalta täysin ongelmaton tuote. Mielenkiintoista logiikkaa.

        Olen pyrkinyt kiinnittämään huomiota ensisijaisesti siihen, että soijaraaka-ainetta tuotetaan kehittyvissä maissa, joiden sosiaaliset olot ja ruokahuolto eivät välttämättä ole oikeudenmukaiset. En ymmärrä, miten Italia tai mikään muukaan Euroopan unionin maa liittyy asiaan - tietääkseni Euroopassa ei soijaa pahemmin viljellä. Jos asia on toisin, niin kertonet lähteen.

        Ainakaan yleisimmin ruokakaupoissa myytävien Risetti- ja Soyappétit-tuotteiden pakkauksissa ei mainita raaka-aineen alkuperämaata. Tuskin on syytä olettaa optimistisesti, että juuri näiden, ihmisravinnoksi jalostettujen tuotteiden raaka-aine tulee maasta, jossa työ- ja sosiaaliset olot ovat hyvällä tasolla.

        > Kyllä se "maapallon toiselta puolelta kuskattu" sademetsäsoija menee niiden sun syömien possujen ja
        > nautojen rehuksi... eikö tämä kuulosta epäeettiseltä ja ennen kaikkea järjettömältä?
        Vastaavasti ei ole syytä olettaa tarkoitushakuisesti, että juuri kehittyvästä maailmasta tuleva raaka-aine menisi vain lihakarjan rehuksi. Maailman raaka-ainemarkkinat toimivat monen välittäjä- ja tukkuportaan kautta, ja niin kauan kuin marketin soijapakkauksessa ei ole minkäänlaista reilun kaupan merkintää, luulisi asian kiinnostavan myös soijaa syövää vegaania. Se, että se niin harvaa tuntuu kiinnostavan, kertoo mielestäni itsekritiikin vaikeudesta, kun on kyse uskonasioista.

        > Ja toiseksi, kyllä suomalaisilla raaka-aineillakin hengissä selviäisi.
        Aivan totta - näin ovat ihmiset tällä Suomen alueella selvinneet viimeisen jääkauden jälkeen. Luontoa monipuolisesti hyödyntäen: metsästäen, kalastaen, sieniä, kasviksia ja marjoja keräten, myöhemmin maata viljellen ja karjaa kasvattaen. Lyhyesti sanottuna sekaruokavaliota noudattaen. Isovanhempieni sukupolven kertomuksista tiedän, että tälläkin tavalla elämä oli ravinnonsaannin kannalta 1900-luvun alkupuolella hyvin niukkaa esimerkiksi katovuoden sattuessa. Pari isäni sisarusta kuoli alle kolmen vuoden iässä yksinkertaisesti ravinnonpuutteen vuoksi. Kyllä nämä kertomukset antavat sen ajan arkirealismista vakuuttavamman kuvan kuin yksittäinen tv-juttu henkilöstä, joka haluaa palata ajassa taaksepäin keräilykulttuuriin.


      • nuubi
        MVJ kirjoitti:

        > Suurin osa Suomessa myytävistä soijatuotteista tulee todellakin Euroopasta, pääasiassa Italiasta.
        Hmm. Chiquita-banaanit tulevat tuosta kulman takana olevasta Salesta, eikä siellä käytetä lapsityövoimaa. Johtopäätös: Chiquita-banaanit ovat suomalaisen kuluttajan kannalta täysin ongelmaton tuote. Mielenkiintoista logiikkaa.

        Olen pyrkinyt kiinnittämään huomiota ensisijaisesti siihen, että soijaraaka-ainetta tuotetaan kehittyvissä maissa, joiden sosiaaliset olot ja ruokahuolto eivät välttämättä ole oikeudenmukaiset. En ymmärrä, miten Italia tai mikään muukaan Euroopan unionin maa liittyy asiaan - tietääkseni Euroopassa ei soijaa pahemmin viljellä. Jos asia on toisin, niin kertonet lähteen.

        Ainakaan yleisimmin ruokakaupoissa myytävien Risetti- ja Soyappétit-tuotteiden pakkauksissa ei mainita raaka-aineen alkuperämaata. Tuskin on syytä olettaa optimistisesti, että juuri näiden, ihmisravinnoksi jalostettujen tuotteiden raaka-aine tulee maasta, jossa työ- ja sosiaaliset olot ovat hyvällä tasolla.

        > Kyllä se "maapallon toiselta puolelta kuskattu" sademetsäsoija menee niiden sun syömien possujen ja
        > nautojen rehuksi... eikö tämä kuulosta epäeettiseltä ja ennen kaikkea järjettömältä?
        Vastaavasti ei ole syytä olettaa tarkoitushakuisesti, että juuri kehittyvästä maailmasta tuleva raaka-aine menisi vain lihakarjan rehuksi. Maailman raaka-ainemarkkinat toimivat monen välittäjä- ja tukkuportaan kautta, ja niin kauan kuin marketin soijapakkauksessa ei ole minkäänlaista reilun kaupan merkintää, luulisi asian kiinnostavan myös soijaa syövää vegaania. Se, että se niin harvaa tuntuu kiinnostavan, kertoo mielestäni itsekritiikin vaikeudesta, kun on kyse uskonasioista.

        > Ja toiseksi, kyllä suomalaisilla raaka-aineillakin hengissä selviäisi.
        Aivan totta - näin ovat ihmiset tällä Suomen alueella selvinneet viimeisen jääkauden jälkeen. Luontoa monipuolisesti hyödyntäen: metsästäen, kalastaen, sieniä, kasviksia ja marjoja keräten, myöhemmin maata viljellen ja karjaa kasvattaen. Lyhyesti sanottuna sekaruokavaliota noudattaen. Isovanhempieni sukupolven kertomuksista tiedän, että tälläkin tavalla elämä oli ravinnonsaannin kannalta 1900-luvun alkupuolella hyvin niukkaa esimerkiksi katovuoden sattuessa. Pari isäni sisarusta kuoli alle kolmen vuoden iässä yksinkertaisesti ravinnonpuutteen vuoksi. Kyllä nämä kertomukset antavat sen ajan arkirealismista vakuuttavamman kuvan kuin yksittäinen tv-juttu henkilöstä, joka haluaa palata ajassa taaksepäin keräilykulttuuriin.

        Mieluummin näen kehittyvien maiden lapset soijapelloilla ja tehtaissa kiskuripalkalla töissä, kuin kaduilla myymässä itseään länkkäreille. Monella lapsella ei valitettavasti ole näiden kahden lisäksi muuta vaihtoehtoa. Olen matkustellut paljon Aasian maissa missä soijaa kasvatetaan, ja nähnyt tuotantoprosessin vaiheet. Suosittelisin samaa muillekin soijansyöjille.


      • MVJ
        nuubi kirjoitti:

        Mieluummin näen kehittyvien maiden lapset soijapelloilla ja tehtaissa kiskuripalkalla töissä, kuin kaduilla myymässä itseään länkkäreille. Monella lapsella ei valitettavasti ole näiden kahden lisäksi muuta vaihtoehtoa. Olen matkustellut paljon Aasian maissa missä soijaa kasvatetaan, ja nähnyt tuotantoprosessin vaiheet. Suosittelisin samaa muillekin soijansyöjille.

        Näitä kumpaakin mainitsemaasi äärivaihtoehtoa - mikä on melko yksioikoinen tulkinta - mieluummin näen kehittyvien maiden ihmiset saamassa nykyistä suuremman osan lopputuotteen hinnasta itselleen. Keinoina kohti tätä tavoitetta voivat toimia reilun kaupan periaatteiden tuominen soijan tuotantoon ja raaka-aineen jalostusasteen nostaminen tuottajamaissa. Se vaatii poliittisia ja organisaatiotason muutoksia ja päätöksiä, mutta loppujen lopuksi kaikki lähtee kuluttajasta: onko minulle yksittäisenä soijan syöjänä väliä niillä vaikutuksilla, joita sen tuottaminen pöytääni aiheuttaa. Tämän keskustelun aloittaneessa viestissä olen ääneen ihmetellyt juuri sitä, että moni vegaani näyttää sulkevan tämän kysymyksen pois mielestään.


      • palautetta
        MVJ kirjoitti:

        Näitä kumpaakin mainitsemaasi äärivaihtoehtoa - mikä on melko yksioikoinen tulkinta - mieluummin näen kehittyvien maiden ihmiset saamassa nykyistä suuremman osan lopputuotteen hinnasta itselleen. Keinoina kohti tätä tavoitetta voivat toimia reilun kaupan periaatteiden tuominen soijan tuotantoon ja raaka-aineen jalostusasteen nostaminen tuottajamaissa. Se vaatii poliittisia ja organisaatiotason muutoksia ja päätöksiä, mutta loppujen lopuksi kaikki lähtee kuluttajasta: onko minulle yksittäisenä soijan syöjänä väliä niillä vaikutuksilla, joita sen tuottaminen pöytääni aiheuttaa. Tämän keskustelun aloittaneessa viestissä olen ääneen ihmetellyt juuri sitä, että moni vegaani näyttää sulkevan tämän kysymyksen pois mielestään.

        Geenimanipuloitua eläinten rehuksi tarkoitettua soijaa tuottavat valtavat plantaasit ovat yleistyneet niin, että perinteistä ihmisravinnoksi tarkoitettua gm-vapaata soijapapua on saatavilla enää vain rajoitetusti, mutta juuri sitä enemmän pienviljelijöitä tukevaa tuotantoa ainakin itse koen suosivani soija-ostoksillani. Toki, jos tuotteisiin vielä ilmestyy Reilunkaupanmerkki niin aina parempi.

        Mielestäni kaikkia maailman ongelmia ei kuitenkaan voida sälyttää vegaanien harteille. Vaikka eettisyys ei yltäisikään kaikessa täydellisyyteen niin vegaanit eivät ainakaan ole muuttamassa turbovauhdilla sademetsiä makkaraksi.


      • ........
        MVJ kirjoitti:

        > Suurin osa Suomessa myytävistä soijatuotteista tulee todellakin Euroopasta, pääasiassa Italiasta.
        Hmm. Chiquita-banaanit tulevat tuosta kulman takana olevasta Salesta, eikä siellä käytetä lapsityövoimaa. Johtopäätös: Chiquita-banaanit ovat suomalaisen kuluttajan kannalta täysin ongelmaton tuote. Mielenkiintoista logiikkaa.

        Olen pyrkinyt kiinnittämään huomiota ensisijaisesti siihen, että soijaraaka-ainetta tuotetaan kehittyvissä maissa, joiden sosiaaliset olot ja ruokahuolto eivät välttämättä ole oikeudenmukaiset. En ymmärrä, miten Italia tai mikään muukaan Euroopan unionin maa liittyy asiaan - tietääkseni Euroopassa ei soijaa pahemmin viljellä. Jos asia on toisin, niin kertonet lähteen.

        Ainakaan yleisimmin ruokakaupoissa myytävien Risetti- ja Soyappétit-tuotteiden pakkauksissa ei mainita raaka-aineen alkuperämaata. Tuskin on syytä olettaa optimistisesti, että juuri näiden, ihmisravinnoksi jalostettujen tuotteiden raaka-aine tulee maasta, jossa työ- ja sosiaaliset olot ovat hyvällä tasolla.

        > Kyllä se "maapallon toiselta puolelta kuskattu" sademetsäsoija menee niiden sun syömien possujen ja
        > nautojen rehuksi... eikö tämä kuulosta epäeettiseltä ja ennen kaikkea järjettömältä?
        Vastaavasti ei ole syytä olettaa tarkoitushakuisesti, että juuri kehittyvästä maailmasta tuleva raaka-aine menisi vain lihakarjan rehuksi. Maailman raaka-ainemarkkinat toimivat monen välittäjä- ja tukkuportaan kautta, ja niin kauan kuin marketin soijapakkauksessa ei ole minkäänlaista reilun kaupan merkintää, luulisi asian kiinnostavan myös soijaa syövää vegaania. Se, että se niin harvaa tuntuu kiinnostavan, kertoo mielestäni itsekritiikin vaikeudesta, kun on kyse uskonasioista.

        > Ja toiseksi, kyllä suomalaisilla raaka-aineillakin hengissä selviäisi.
        Aivan totta - näin ovat ihmiset tällä Suomen alueella selvinneet viimeisen jääkauden jälkeen. Luontoa monipuolisesti hyödyntäen: metsästäen, kalastaen, sieniä, kasviksia ja marjoja keräten, myöhemmin maata viljellen ja karjaa kasvattaen. Lyhyesti sanottuna sekaruokavaliota noudattaen. Isovanhempieni sukupolven kertomuksista tiedän, että tälläkin tavalla elämä oli ravinnonsaannin kannalta 1900-luvun alkupuolella hyvin niukkaa esimerkiksi katovuoden sattuessa. Pari isäni sisarusta kuoli alle kolmen vuoden iässä yksinkertaisesti ravinnonpuutteen vuoksi. Kyllä nämä kertomukset antavat sen ajan arkirealismista vakuuttavamman kuvan kuin yksittäinen tv-juttu henkilöstä, joka haluaa palata ajassa taaksepäin keräilykulttuuriin.

        Mutta eikös lihaa syövä tue paljon enemmän tuota mahdollista soijan epäeettistä tuotantoa, sillä eläinten rehuksi vaaditaan paljon enemmän soijaa, jotta niistä saataisiin se muutama lihakilo, kuin mitä sitä soijaa tarvittaisiin jos se menisi suoraan ihmisten ravinnoksi. Vegaani ehkä haluaa olla rasittamatta luontoa ja aiheuttamatta turhaa kärsimystä eläimille ja ihmisille, mutta tämän maailman ollessa tällainen, se ei ole aina ja kaikkialla mahdollista. Miksi juuri vegaaneilta pitäisikään vaatia sitä täydellisyyttä? Ihmisen on syötävä, vaikka hän haluaisikin tehdä sen parhaaksi katsomallaan tavalla, mahdollisimman eettisesti ja ekologisesti. Tosin on niitäkin vegaaneja, jotka eivät syystä tai toisesta käytä soijaa. Muitakin kasvisperäisiä proteiininlähteitä löytyy.


      • nuubi
        MVJ kirjoitti:

        Näitä kumpaakin mainitsemaasi äärivaihtoehtoa - mikä on melko yksioikoinen tulkinta - mieluummin näen kehittyvien maiden ihmiset saamassa nykyistä suuremman osan lopputuotteen hinnasta itselleen. Keinoina kohti tätä tavoitetta voivat toimia reilun kaupan periaatteiden tuominen soijan tuotantoon ja raaka-aineen jalostusasteen nostaminen tuottajamaissa. Se vaatii poliittisia ja organisaatiotason muutoksia ja päätöksiä, mutta loppujen lopuksi kaikki lähtee kuluttajasta: onko minulle yksittäisenä soijan syöjänä väliä niillä vaikutuksilla, joita sen tuottaminen pöytääni aiheuttaa. Tämän keskustelun aloittaneessa viestissä olen ääneen ihmetellyt juuri sitä, että moni vegaani näyttää sulkevan tämän kysymyksen pois mielestään.

        Poliitikoinnin ja maailmanparantamisen jätän suosiolla muilla, kerroin vain siitä mitä olen matkoillani nähnyt ja kokenut. Valitettava tosiasia on, että Aasiassa lapsilla ei todellakaan ole kuin kaksi vaihtoehtoa, lapsityövoima tai prostituutio. Huolimatta siitä onko tuotanto paikallisten vai ulkomaisten käsissä, palkkaa maksetaan tehtaissa länsimaisen mittapuun mukaan huonosti, mutta paikallisille se on iso raha. Reilun kaupan periaatteella toimivissa yksiköissä raha jää osuuskunnan käyttöön, alemman tason työntekijät eivät saa sen parempaa palkkaa kuin länkkäriomisteisissa työpaikoissakaan.

        Etelä-Amerikan tilanteesta en tiedä, siellä käydessäni en ole vielä soijan tuotantoon törmännyt, mutta tulevilla reissuilla yritän päästä tutustumaan.

        Uskon, että monen ihmisen mielipiteet muuttuisivat, jos he kävisivät oikeasti paikan päällä tutustumassa asioihin. Minusta on typerää, kun länsimaisen hyvinvointivaltion ihmiset kommentoivat suureen ääneen asioista, joista heillä ei ole ensikäden tietoa. Median antama kuva on usein puolueellinen ja vääristynyt.


      • vegaaan
        MVJ kirjoitti:

        > Suurin osa Suomessa myytävistä soijatuotteista tulee todellakin Euroopasta, pääasiassa Italiasta.
        Hmm. Chiquita-banaanit tulevat tuosta kulman takana olevasta Salesta, eikä siellä käytetä lapsityövoimaa. Johtopäätös: Chiquita-banaanit ovat suomalaisen kuluttajan kannalta täysin ongelmaton tuote. Mielenkiintoista logiikkaa.

        Olen pyrkinyt kiinnittämään huomiota ensisijaisesti siihen, että soijaraaka-ainetta tuotetaan kehittyvissä maissa, joiden sosiaaliset olot ja ruokahuolto eivät välttämättä ole oikeudenmukaiset. En ymmärrä, miten Italia tai mikään muukaan Euroopan unionin maa liittyy asiaan - tietääkseni Euroopassa ei soijaa pahemmin viljellä. Jos asia on toisin, niin kertonet lähteen.

        Ainakaan yleisimmin ruokakaupoissa myytävien Risetti- ja Soyappétit-tuotteiden pakkauksissa ei mainita raaka-aineen alkuperämaata. Tuskin on syytä olettaa optimistisesti, että juuri näiden, ihmisravinnoksi jalostettujen tuotteiden raaka-aine tulee maasta, jossa työ- ja sosiaaliset olot ovat hyvällä tasolla.

        > Kyllä se "maapallon toiselta puolelta kuskattu" sademetsäsoija menee niiden sun syömien possujen ja
        > nautojen rehuksi... eikö tämä kuulosta epäeettiseltä ja ennen kaikkea järjettömältä?
        Vastaavasti ei ole syytä olettaa tarkoitushakuisesti, että juuri kehittyvästä maailmasta tuleva raaka-aine menisi vain lihakarjan rehuksi. Maailman raaka-ainemarkkinat toimivat monen välittäjä- ja tukkuportaan kautta, ja niin kauan kuin marketin soijapakkauksessa ei ole minkäänlaista reilun kaupan merkintää, luulisi asian kiinnostavan myös soijaa syövää vegaania. Se, että se niin harvaa tuntuu kiinnostavan, kertoo mielestäni itsekritiikin vaikeudesta, kun on kyse uskonasioista.

        > Ja toiseksi, kyllä suomalaisilla raaka-aineillakin hengissä selviäisi.
        Aivan totta - näin ovat ihmiset tällä Suomen alueella selvinneet viimeisen jääkauden jälkeen. Luontoa monipuolisesti hyödyntäen: metsästäen, kalastaen, sieniä, kasviksia ja marjoja keräten, myöhemmin maata viljellen ja karjaa kasvattaen. Lyhyesti sanottuna sekaruokavaliota noudattaen. Isovanhempieni sukupolven kertomuksista tiedän, että tälläkin tavalla elämä oli ravinnonsaannin kannalta 1900-luvun alkupuolella hyvin niukkaa esimerkiksi katovuoden sattuessa. Pari isäni sisarusta kuoli alle kolmen vuoden iässä yksinkertaisesti ravinnonpuutteen vuoksi. Kyllä nämä kertomukset antavat sen ajan arkirealismista vakuuttavamman kuvan kuin yksittäinen tv-juttu henkilöstä, joka haluaa palata ajassa taaksepäin keräilykulttuuriin.

        "Olen pyrkinyt kiinnittämään huomiota ensisijaisesti siihen, että soijaraaka-ainetta tuotetaan kehittyvissä maissa, joiden sosiaaliset olot ja ruokahuolto eivät välttämättä ole oikeudenmukaiset. En ymmärrä, miten Italia tai mikään muukaan Euroopan unionin maa liittyy asiaan - tietääkseni Euroopassa ei soijaa pahemmin viljellä. Jos asia on toisin, niin kertonet lähteen. "

        Minun ostamat soijatuotteet ainakin sisältävät merkinnän "viljelty EU:ssa" - en sitten tiedä, saako näitä tuotteita Suomesta. Ainakin Natumi ja Alpro pyrkivät tuottamaan soijaa mahdollisimman eettisesti.
        Mutta useat soijavalmisteet, kuten maidon ja kerman, voi mainiosti korvata myös kauravalmisteilla. Muutenkaan veganismi ei rajoitu pelkästään soijansyöntiin. Härkäpapuahan saa ihan kotimaisena versionain :)
        Ja itse olen tykästynyt herneiden idättämiseen itse kotona, herkullista ja terveellistä.


      • -.-
        ........ kirjoitti:

        Mutta eikös lihaa syövä tue paljon enemmän tuota mahdollista soijan epäeettistä tuotantoa, sillä eläinten rehuksi vaaditaan paljon enemmän soijaa, jotta niistä saataisiin se muutama lihakilo, kuin mitä sitä soijaa tarvittaisiin jos se menisi suoraan ihmisten ravinnoksi. Vegaani ehkä haluaa olla rasittamatta luontoa ja aiheuttamatta turhaa kärsimystä eläimille ja ihmisille, mutta tämän maailman ollessa tällainen, se ei ole aina ja kaikkialla mahdollista. Miksi juuri vegaaneilta pitäisikään vaatia sitä täydellisyyttä? Ihmisen on syötävä, vaikka hän haluaisikin tehdä sen parhaaksi katsomallaan tavalla, mahdollisimman eettisesti ja ekologisesti. Tosin on niitäkin vegaaneja, jotka eivät syystä tai toisesta käytä soijaa. Muitakin kasvisperäisiä proteiininlähteitä löytyy.

        "Mutta eikös lihaa syövä tue paljon enemmän tuota mahdollista soijan epäeettistä tuotantoa"

        Riippuu täysin siitä, mitä lihaa syö. Riista- ja luomuliha ei syö soijaa - ei myöskään vapaana kasvanut kala.


      • .....

        "Nahkakengät ovat mielestäni epäkäytännöllisiä, käytän mieluummin tekokuituisia GoreTex-kenkiä"

        Goretex kengät eivät kyllä millään kestä 5 vuotta varsinkaan aktiivisessa ulkoilukäytössä. Jos ei muuta tee kuin kävelee bussipysäkille ja istuu toimistolla kengät jalassa niin sitten ehkä kestävät.

        Sen sijaan esim. armeijan käyttämät (myös USA:n, Saksan jne) maiharit valmistetaan nykyään aina hengittävästä ja vedenpitävästä kevlar-kankaasta, joka on 5x terästä vahvempaa. Nahkakenkiä on maiharimateriaalina käytetty 50-100 vuotta sitten, nykyään tehdään typeriä katukenkiä paksusta nahasta mutta ne eivät ole yhtä käytännöllisiä ja kestäviä kuin aidot armeijakengät. Löytyy myös 300€ hintaluokassa sirkkelinkestäviä työkenkiä jotka ovat kevlar-kangasta. Vielä kun saumat ommellaan kevlar-langalla niin kengät ovat käytännössä ikuiset ja kulumattomat ja eläinystävälliset. Muutenkin ekologiset, kestävyys on tärkein ekologisuuden indikaattori.

        Löytyy myös kevlar-kesäkenkiä (esim. Freemax, 70g maailman kevyimmät ja mukavimmat kengät joiden ominaisuuksiin kuuluu repeytymättömyys ja kulumattomuus).


      • Anonyymi
        vegaan kirjoitti:

        Suurin osa Suomessa myytävistä soijatuotteista tulee todellakin Euroopasta, pääasiassa Italiasta. Luuletko, että ne siellä käyttävät lapsityövoimaa?
        Kyllä se "maapallon toiselta puolelta kuskattu" sademetsäsoija menee niiden sun syömien possujen ja nautojen rehuksi... eikö tämä kuulosta epäeettiseltä ja ennen kaikkea järjettömältä?

        Ja toiseksi, kyllä suomalaisilla raaka-aineillakin hengissä selviäisi. Meillä on mm. suuret varastot luonnon omia "kasviksia", villivihanneksia. Katsopa vaikka aluksi: http://ohjelmat.yle.fi/hullu_juttu/ossi_kakko_vastaa

        Itse syön vain SUomessa kasvatettuja appelsiineja ja luen vain epäilyttäviä salaliittosivuja.


    • vegemami

      1. Minun mielestäni soijasta keskustellaan vegaanien kesken hyvinkin paljon, eli aiheesta ei todellakaan vaieta. Minusta se fakta, että suurin osa soijasta menee eläinrehuksi on todellakin hyvin keskeinen argumentti, sillä paitsi lihansyönnillä tuetaan myös soijantuotantoa, sitä tuetaan moninkertainen määrä verrattuna siihen, mitä soijaa tarvitaan suoraan ihmisravintona käytettynä. Vegaanina proteiinilähteen alkuperään voi vaikuttaa ( käyttämällä muita papuja, virnakasveja ja erityisesti ravitsemuksellisesti runsaita pähkinöitä ja siemeniä ) , ja viljelypinta-alaa tarvitaan vähemmän: Viljelymaata soijalle ja muullekin ravinnolle vapautuu enemmän paikallisväestön käyttöön sekä voimme itsekin lisätä omavaraisuuttamme ( ei ehkä täysin suomeen rajattuna, mutta vaikkapa EU:n alueella ) . Lisäksi kuljetusnäkökohta on vain osa tuotteen ekologista jalanjälkeä. MIPS-arvoilla ( luku, joka mittaa tuotteen ympäristörasitusta kokonaisuudessaan tuotannosta kuluttajille asti, hiilidioksidipäästöistä eroosioon ) laskettuna brasilialainen soija on -yllätyspyllätys- yli 10-kertaa ekologisempi kuin suomessa tuotettu, mutta paljon luonnonvaroja syövä juusto.

      2. No jos tuo edes olisi jotenkin olennainen argumentti nykytilannetta silmälläpitäen, niin lihankulutus on tuohon aikaan ollut noin kolmanneksen nykyisestä. Proteiininlähteenä on käytetty myös kasvikunnan tuotteita. Mm. hamppu ( siis EI se päihdekäyttöön tarkoitettu lajike) on ollut erityisesti savon seudulla yksi yleisimpiä viljelykasveja 30-luvulle ja vielä 60-luvullekin asti, kunnes teollistuminen toi mukanaan vaurautta (lihansyönti lisääntyi) ja uusia materiaaleja kuituhampun tilalle. Härkäpapu oli myös paljon käytetty proteiinipitoinen kasvi ( 29% ), samoin herne ja viljatuotteet. Monet proteiinipitoista ravintoa tuottavat kasvit myös sitovat typpeä maaperästä ja ovat olleet tältäkin kannalta katsoen pakollinen osa maanviljelyn jatkumista ajatellen, kun keinotekoisia aineita maaperän hoitoon ei vielä ollut saatavilla. On harhaluulo ettei suomessa juuri ravintokasvit kasva, täällähän ne parhaat juuri pärjäävät!

      3. Koko olemassaolomme taitaa olla maapallolle vähän ongelmallista, eikä veganismi tietenkään ratkaise kaikkea pahaa maailmassa (mikä ihmeen oletus tämä oikein on???) . Kierrätys -vaikka sitten nahan- on kuitenkin järkevä ratkaisu materiaaleille jotka alkuperäiskäytössä ovat tulleet tiensä päähän, VARSINKIN jos niiden valmistus on ollut alunperin epäekologista. Uuden materiaalin valmistus kuitenkin aina rasite ympäristölle verrattuna vanhan uusiokäyttöön. Huom. ei ne nahkakengätkään ole mitään 100% luonnontuotteita, vaan niihin käytetään öljypohjaisia materiaaleja (pohja, vuori, kiinnitys...) ja nahankäsittelyaineita. Koko elämäntapamme vaatii öljyongelman ratkaisemista ja uusien, ympäristöystävällisempien materiaalien kehittämistä, sekasyöjiä myöten. Sitä odotellessa pukeudun kierrätyskumista vamistetuilla pohjilla varustettuihin, luonnon- ja synteettistä kuitua sekoittaviin talvikenkiini, jotka ihan oikeasti ovat hengittävät ja lämpimät (pitivät tänäänkin tämmöisen vilukissan varpaat lämpimänä ilman villasukkiakin -20 asteissa viimassa). Pointin tähtääminen siihen, että koska olen vegaani niin kuvittelen toimivani täydellisesti (mitä en tietenkään tee) ja siksi en ole uskottava on naurettavaa, eikä niinkään kerro siitä että se ongelma olisi minulla... Ei veganismi tai sen perustelu tarkoita mustavalkoista ajattelua tai sitä, etteikö osaisi tarkastella valintojaan kriittisesti. Päinvastoin, juuri noista ominaisuuksista luopuminen sai minut ryhtymään vegaaniksi alunalkaen.

    • vuonna 1900

      2. Mä en tajua miksi tätä pitää miettiä... Tarkoitatko että lähiruoka on parempi vaihtoehto kuin vegaaninen ruoka? Vai onko muuten vaan tärkeetä että oma ruokavalio muistuttaa 1900- luvun alun ruokavaliota?

      • Tsevege

        En ole vegaani siksi, että minulla olisi motiiveja. Olen vegaani siksi, koska en halua käyttää eläinkunnantuotteita. En edes mieti että miksi. Suuhuni en pysty ei-vegaanista laittamaan ja nahka haisee ja kuvottaa ja sillä sipuli. Näin minä elän, onnellisena ja terveenä ja hyväkuntoisena. Alpron soijaa käytän hyvällä omalla tunnolla. Hamppuun ja härkäpapuun aion tutustua paremmin.

        Vanhempani syntyvät 1935, heidän lapsuudessaan ei juuri lihaa syöty, eikä oikein voitakaan. Puuroa aikas paljon, isossa maatalossa ja tehtiin kovasti hommaa. Mutta kun lehmät myytiin 70-luvulla, alettiin vaurastua ruokapuolella, saatiin lihaa ja voita, niin poks, koko perhe pamahti ympyränmuotoisiksi diabetespalloiksi. Itse en aio liittyä sukuni sokeritautikerhoon.


    • Anonyymi

      kevlarhullu taas vauhdissa

    • Anonyymi

      En ole vegaani vaan kasvispainotteinen sekasyöjä ja syön kalaa, joskus kananmunia ja hyvin harvoin myös lihaa (en joka viikko).

      Kutenkin vastauksia kahteen ensimmäiseen kysymykseen:

      1. Maailman soijasato syötetään etupäässä eläimille. Jotta broileri kasvattaa lihasmäärän, josta saa saman määrän proteiinia, kuin mitä kilossa soijaa on, sen täytyy syödä 4-5 kiloa soijaa. Jos soijan syönti on ongelma, niin lihan syönnissä se on moninkertainen verrattuna kasvissyöntiin. Suomeen tuodaan rehuja (toki muutakin kuin soijaa) noin 100kg per jokainen suomalainen per vuosi. Vaikka suuri osa lihasta korvattaisiin soijalla maailmassa tarvittaisiin VÄHEMMÄN soijapeltoja kuin meillä on nyt, kun rehuksi menevä soija voitaisiin syöttää ihmisille. Sademetsiä raivataan soijapelloiksi (ja maatalousmaaksi ylipäätään) vain lihansyönnin takia.

      2. En ymmärrä mitä väliä on sillä miten vegaani olisi tullut toimeen 1950-lvun Suomessa tai 1400-luvun Italiassa? Kasvissyönti alkoi saada kuitenkin ensimmäisen kerran suosiota Suomessa juuri 1800-luvun lopussa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Helsingin ensimmäinen kasvisravintola perustettiin 1894. Jotenkin kasvissyönnillä silloinkin pärjäsi, joskin kasvissyönti oli silloin enimmäkseen "herrasväkeen" kuuluvien harrastus (köyhillä oli tekemistä että saivat kylliksi ruokaa - ihan mitä tahansa) ja herrasväki teki yleensä kevyitä töitä - kuten nykyään työssäkäyvien enemmistö.

      On myös hyvä muistaa, että kun Suomea 1950-luvulla jälleenrakennettiin ja työt olivat paljon fyysisempiä kuin nyt, niin lihan kulutus per capita oli 30kg, kun se nyt on 80 kg. Ja korvaavien kasvisproteiinien tarjonta oli olematonta. Eli lihan kulutuksen puolittaminen nyt olisi ravitsemuksellisesti erittäin helppo nakki. Kansanterveys vain paranisi.

      • Tuo lihan kulutuksen taso 1950 oli mielenkiintoinen huomio. Lihaa kulutettiin Lihatiedotuksen tilaston mukaan 29.1 kg per henkilö vuonna 1950 eli alle 40% siitä mitä kulutetaan tänään.

        Nyt lihan syönnin vähentämisen yhteydessä kysytään aina mikä on se kasviproteiini, joka korvaisi lihan. Voisi kysyä myös että mikä oli se kasviproteiini, jonka käyttö väheni, kun lihan kulutuss kasvoi 2.7 kertaiseksi vuodesta 1950 - 2015? Oliko sitä ensinkään? Jos ja kun ei ollut, niin suuri osa lihan kulutuksen kasvusta on siis mennyt ylipainoon eikä lihasmassan kasvattamiseen. Kun katsoo valokuvia 1950-luvulta, niin on helppo nähdä, että silloin vielä suomalaisten normaalipaino oli oikeasti normaalipaino. Nyt suurin osa aikuisista on ylipainoisia.

        Vuonna 1950 työt olivat paljon fyysisempiä ja lihasvoimaa vaativia ja se osaltaan selittää helpomman painonhallinnan, mutta se kertoo myös, että fyysisesti paljon rasittavampi elämä ei tarvinnut keskimäärin kuin selvästi alle puolet siitä lihan kulutuksesta, mitä syömme nyt ja nyt meillä on lihan lisäksi myös niitä kasviproteiineja paremmin tarjolla.


    • Anonyymi

      Lapsuudestani 60-luvulta muistan, ettei juuri kenelläkään tuntemallani ollut mitään ruoka-aine -allergiaa. Puuroa, perunaa ja jauhelihakastiketta tai -keittoa, marjakiisseleitä , isän kalastamia järvikaloja, pyhisin oli liharuokaa joskus, esim. uunilihaa. Kurkut ja kukkakaalit laitettiin etikkaliemeen. Porkkanoita ja kaalia oli kanssa. Ja maitoa juotiin ruokajuomana. Senkin muistan, että ruoka oli hyvää, kpulussa oli tosin inhokkeja, makaroonivelli ja ohraryynivelli, lempiruoka oli makkarakeitto.

      Ihmiset ovat sekasyöjiä ihan hammaskaluston perusteella. Sekasyöjän ei ole pakko syödä lihaa tai ravintoketjun huipulta pitkälle jalostettuja tuotteita niinkuin juustoja ( jos siis ne ei olis niin hyvä). Sekasyöjä voi hyvin syödä juureksia,vihanneksia ja hedelmiä pääosan päivittäisestä kaloritarpeestaan. Nyt on vaan osin muotia rämpätä ruokiensa kanssa. Muistan kun tyttäreni toi fennovegaani opiskelukavereitan käymään. Niille kelpasivat sipsit ja limsa, paitsi sellaiset limsat, joiden etiketit oli liimattu kaloista tuotetulla liimalla. Keksin keittää kesäkeittoa ilman maitoa. Eivät erityisesti näyttäneet siitä pitävän.

      Kestävän kehityksen edistämisessä ei ole mitään pahaa. Ja siihen ehkä paremmin voisi vaikuttaa syömällä lähellä tuotettua ruokaa eikä tarvisisi rahdata sitä toiselta puolen maapalloa.

      1900 -luvun alussa suomalaisten suurin C-vitamiinilähde talvella oli puolukkasurvos, sitä syötiin meilläkin muiden paitsi keittoruokien kanssa ihan koko talven.

      • Anonyymi

        Suomalaisten merkittävä C-vitamiinin lähde oli 100 vuotta peruna. Perunassa - erityisesti keitetyssä ei C-vitamiinia ole paljon (alle 6 mg/100g), mutta kun päivässä syötiin kaksi lämmintä ateriaa ja kummassakin pääraaka-aine peruna, niin piti se keripukin loitolla vaikka ei ehkä ihan suositusten mukaista C-vitamiinia saatukkaan.


    • Anonyymi

      Tarkoitan siis, että kenekän ei ole pakko syödä eläinperäisiä tuotteita. Mutta ei välttämättä ole kohteliasta esimerkiksi ruokailutilanteessa nolata emäntää vaatimaall a erikoiskohtelua ( paitsi allergiat on hyvä ilmoittaa etukäteen). Kasviksia on aina kuitenkin tarjolla vaikka ei juuri sillä aterialla olisi mitään kasviprotetiinia erikseen
      Ehkä se on tätä hämäläistä ajattelutapaa, ei tehrä tästä ny numeroo.

      Kerran tarjosin lisäkkeenä pestopastaa. En muistanut, että vihrässä pestossa on basilikan, pinjansiementen, oliiviöljyn lisäksi parmesan juustoa! Ei kelvannut, vaikka ehkä annokseen olisi kulunut tätä kiellettyä ainetta puoli teelusikalista.

      • Anonyymi

        Vegaanit ovat rinnastettavissa uskovaisiin.


    • Anonyymi

      1. Kuten sanottu jo moneen kertaan soijaa kasvatetaan etupäässä rehuksi. Suomeenkin tuotu soija menee valtaosaltaan eläimille - sen lisäksi että eläimille syötetään suurin osa Suomen peltojen tuottamasta viljasta. Tuotantoeläimet ovat syy miksi maatalousmaata raivataan. Maapallon maatalousmaasta noin 3/4 on eläinten kasvattamista varten, mutta eläinperäisistä tuotteista (liha, munat, maito) saadaan vain 1/5 osa ihmiskunnan syömistä kaloreista.

      Teoriassa jos kaikesta eläintuotannosta luovuttaisiin niin maapalla voitaisiin uudelleen metsittää ainakin miljardi hehtaaria peltoa ja laidunmaata. Tämä ratkaisisi ilmastomuutoksen suurimmaksi osaksi. Kasvisrehun lisäksi liki 1/3 maailman kalansaaliista menee rehuksi. Ylikalastetut meret eivät toimi niin hyvin hiilinieluina kun ne toimisivat luonnontilassa.

      2. En ymmärrä mitä 1900-luvun alun vegaanien mahdollisuudet saada täysipainoista ravintoa liittyy mihinkään, mutta kuinka ollakkaan ensimmäinen kavissyönnin "buumi" osui juuri 1800-1900 -lukujen vaihteeseen ja jatkui 1930-luvun lamaan saakka. Helsingin ensimmäinen kasvisravintola avattiin vuonna 1894. Kasvissyönti (tai "Pythagoralaisuus", kuten sitä silloin kutsuttiin) oli enimmäkseen "siistejä sisätöitä" tekevän herrasväen aate. Nyt siistejä sisätöitä tekee valtaosa suomalaisista. Nyt myös kasviproteiinin ja kaikenlaisen kasvisruoan tarjonta on paljon parempaa kuin 1900-luvun alussa.

      3. Turkistuotanto on eläinrääkkäystä. Luomutilojen perinteisiä kotieläimiä voi vielä puolustella sanomalla, että ne ovat parhaimmillaan tuhansien sukupolvien ajan sopeutuneet ja jalostettu kotieläimiksi. Turkiseläimet ovat geneettisesti villieläimiä villieläinten vaistoineen ja suljetaan pieniin häkkeihin tuottamaan tarviketta jota kukaan ei välttämättä tarvitse. Turkiksista on tulossa moukkamaisen pröystäilyn tunnus, jota käyttää lähinnä miestensä varoilla elävät venäläisten ja kiinalaisten nousukkaiden vaimot tai muuten ylläpidetyt naiset.

      Toivoisin erityisesti lihan (lintu, nisäkäs) syöjiltä uskallusta pysähtyä ja miettiä mitä te olette ruokavalinnoillanne edistämässä. Lihansyönti on merkittävä ilmastomuutoksen syy. Paljon tärkeämpi kuin vaikka lentoliikenne.

      Lihansyönti on merkittävin luontokadon syy. Ihmiskunnan aiheuttama suurin ekokatastrofi on (toistaiseksi) maatalousmaan raivaaminen ja se johtuu enemmän lihan kulutuksen kasvusta kuin väestönkasvusta. Lihankulutus kasvaa n. kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon väestö. Suomessa syötiin lihaa vuonna 1950 alle 30kg per henki per vuosi, nyt 80kg. Kaikkien nisäkkäiden biomassasta 60% on ihmisen karjaa (lehmiä, sikoja, lampaita jne), 36% on ihmisiä ja 4% on villejä luonnonvaraisia nisäkkäistä sinivalaasta metsämyyrään.

      Lihansyönti uhkaa kaikkien terveyttä - myös meidän jotka emme syö lihaa. Lihan merkitys 2-tyypin diabeteksen, sydänvaivojen, syöpien ja impotenssin yleistymisessä on pitkään puhuttu ja tunnettu aihe, mutta lihantuotanto tuottaa myös antibioottiresistenttejä bakteerikantoja, koska 80% maailman antibiooteista syötetään eläimille ja niiden kontrolli on paljon ylimalkaisempaa kuin ihmislääkinnässä. Tätä menoa palaamme aikaan joka oli ennen tehoavien antibioottien keksimistä, jolloin vaikka liikenneonnettomuudessa loukkaantuneita kuolee haavatulehdukseen.

      Lisäksi tehoeläintehtaat ovat virushautumoita. WHO on varoittanut erityisesti uusien lintuinfluenssojen riskistä joka liittyy massiivisiin kanankasvattamoihin. Sikainfluenssa lähti meksikolaiselta sikafarmilta ja Sars-1 sekä ilmeisimmin Sars-2 (eli Covid-19) kiinalaiselta eläintorilta. Lihan käyttö altistaa meidät viruspandemioille.

      Kalastus tai kalankasvatus ei ole ongelmatonta. Kasvatettu kala syö paljolti pyydettyä villikalaa eli niiden vaikutukset eivät globaalisti paljon eroa. Maailman merillä harjoitettu pohjatroolaus on luonnon laajamittaista tuhomaista. Joku vertasi pohjatrooleja siihen, että hirviä metsästettäisiin pommikoneilla. Valtavasti ympäristöä tuhotaan ja saalis edustaa pientä prosenttia tapetuista eliöistä. Suomalainen rysäkalastus on varmasti niitä eettisimpiä ja kestävämpiä tapoja hankkia eläinproteiinia. Ja sitten voi pitää katiskaa, uistella tai onkia itse jos siihen on mahdollisuus.

      • Anonyymi

        Eli siis kaikille vain aseet ja ne jotka lihaa haluavat voivat mennä ampumaan eläimiä luontoon. Jos lihaa ei kaupasta saa niin taatusti menen ampumaan eläimiä. Eläimet on tehty syötäviksi.

        Minulla ei ole kaikesta ruikutuksestasi huolimatta aiettakaan vähentää lihansyöntiäni. Eikä sitä valtaosa ihmisistä tule tekemäänkään. Lihansyönti ei tule vähenemään grammallakaan maailmanlaajuisesti ainakaan 50 vuoteen. Suomessa voidaan pikkuisen vähentää lihaa, mutta muu maailma ei sitä tee vaan päinvastoin lisää lihan syöntiä.

        Ja muuten, vain alle 1% suomalaisista on vegaaneja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli siis kaikille vain aseet ja ne jotka lihaa haluavat voivat mennä ampumaan eläimiä luontoon. Jos lihaa ei kaupasta saa niin taatusti menen ampumaan eläimiä. Eläimet on tehty syötäviksi.

        Minulla ei ole kaikesta ruikutuksestasi huolimatta aiettakaan vähentää lihansyöntiäni. Eikä sitä valtaosa ihmisistä tule tekemäänkään. Lihansyönti ei tule vähenemään grammallakaan maailmanlaajuisesti ainakaan 50 vuoteen. Suomessa voidaan pikkuisen vähentää lihaa, mutta muu maailma ei sitä tee vaan päinvastoin lisää lihan syöntiä.

        Ja muuten, vain alle 1% suomalaisista on vegaaneja.

        Pointti olikin siinä, että lihaa syövät eivät pätkän vertaa ajattele mitä tukevat ja mitä seurauksia heidän tekemisillään on ja sinä osoitit loistavasti, että juuri näin on.

        Ei kaikkien tarvitse olla vegaaneja. Hyvä alku olisi jos palattaisiin perinteiseen lihan (nisäkkäät ja linnut) kulutuksen tasoon eli vuoden 1950 tasolle. Se oli n. 40% nykyisin syötävästä määrästä. Ihmiset olisivat terveempiä. ympäristö voisi paremmin ja tehoeläintuotannon aiheuttama epidemiariskikin pienenisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pointti olikin siinä, että lihaa syövät eivät pätkän vertaa ajattele mitä tukevat ja mitä seurauksia heidän tekemisillään on ja sinä osoitit loistavasti, että juuri näin on.

        Ei kaikkien tarvitse olla vegaaneja. Hyvä alku olisi jos palattaisiin perinteiseen lihan (nisäkkäät ja linnut) kulutuksen tasoon eli vuoden 1950 tasolle. Se oli n. 40% nykyisin syötävästä määrästä. Ihmiset olisivat terveempiä. ympäristö voisi paremmin ja tehoeläintuotannon aiheuttama epidemiariskikin pienenisi.

        Tosin Suomen osuus maailman lihan syönnistä on minimaalisen pieni. Vaikka Suomessa palattaisiin tuolle tasolle niin se ei maailman lihan kulutuksessa näy.

        Ja muuten, monissa Euroopankin maissa syödään jopa paljon enemmän lihaa kuin Suomessa. Suomi on korkeintaan keskitasoa Euroopassa lihansyönnin määrässä. Esimerkiksi Espanjassa, Tanskassa ja Portugalissa syödään yli 100 kg per henkilö lihaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosin Suomen osuus maailman lihan syönnistä on minimaalisen pieni. Vaikka Suomessa palattaisiin tuolle tasolle niin se ei maailman lihan kulutuksessa näy.

        Ja muuten, monissa Euroopankin maissa syödään jopa paljon enemmän lihaa kuin Suomessa. Suomi on korkeintaan keskitasoa Euroopassa lihansyönnin määrässä. Esimerkiksi Espanjassa, Tanskassa ja Portugalissa syödään yli 100 kg per henkilö lihaa.

        Lihaa ei syö "maailma" vaan ihmiset. Suomi kuluttaa 80kg per suomalainen per vuosi. Maailman keskiarvo on 34kg eli enemmän kuin Suomessa vuonna 1950.

        Lievästi positiivinen uutinen on, että globaali lihankulutuksen maksimi saavutettiin 2018 ja sen jälkeen globaali kulutus on laskenut. Liian hitaasti mutta suunta on kuitenkin alas. Suomessa ei voida puhua varsinaisesta laskusta (toisin kuin vaikka Tanskassa) mutta lihan kulutus on kuitenkin lopettanut kasvunsa, mikä on toivottavasti merkki muutoksesta. Trendin on ottanut huomioon jo useat lihanjalostusyritykset niin meillä kuin maailmalla ja he linjaavat strategioissaan olevansa "proteiinibisneksessä" ja liha on vain yksi proteiinin lähde.

        Missä tilastossa Tanskan nykyinen lihankulutus on yli 100kg per henkilö? Esimerkiksi YK:n alaisen FAO:n tilastoissa tanskalaisten lihankulutus 2017 oli 77kg per henkilö.

        Ja oleellista on se, että lihaa ei pitäisi syödä enemmän kuin naapuri vaan määrä joka ei aiheuta terveysongelmia. Suomalainen dieetti on aivan liian lihaisa ihan oman terveytemme kannalta vaikka unohtaisimme ekologisen kestävyyden, pandemiauhat, eläimille tuotettavan kärsimyksen ja muut "sivuseikat".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lihaa ei syö "maailma" vaan ihmiset. Suomi kuluttaa 80kg per suomalainen per vuosi. Maailman keskiarvo on 34kg eli enemmän kuin Suomessa vuonna 1950.

        Lievästi positiivinen uutinen on, että globaali lihankulutuksen maksimi saavutettiin 2018 ja sen jälkeen globaali kulutus on laskenut. Liian hitaasti mutta suunta on kuitenkin alas. Suomessa ei voida puhua varsinaisesta laskusta (toisin kuin vaikka Tanskassa) mutta lihan kulutus on kuitenkin lopettanut kasvunsa, mikä on toivottavasti merkki muutoksesta. Trendin on ottanut huomioon jo useat lihanjalostusyritykset niin meillä kuin maailmalla ja he linjaavat strategioissaan olevansa "proteiinibisneksessä" ja liha on vain yksi proteiinin lähde.

        Missä tilastossa Tanskan nykyinen lihankulutus on yli 100kg per henkilö? Esimerkiksi YK:n alaisen FAO:n tilastoissa tanskalaisten lihankulutus 2017 oli 77kg per henkilö.

        Ja oleellista on se, että lihaa ei pitäisi syödä enemmän kuin naapuri vaan määrä joka ei aiheuta terveysongelmia. Suomalainen dieetti on aivan liian lihaisa ihan oman terveytemme kannalta vaikka unohtaisimme ekologisen kestävyyden, pandemiauhat, eläimille tuotettavan kärsimyksen ja muut "sivuseikat".

        Itse katsoin luvun Talouselämän artikkelista ja siinä Tanskan luku oli 102 kg. Toki tämä on hieman vanha.

        https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaiset-jaavat-kauas-lihan-suursyomareista-euroopassa-mutta-nyt-merkit-lihankulutuksen-kaanteesta-ovat-ilmassa-muuallakin/a6fd9a03-4402-4361-8036-2ded040dc016

        Vaikka Suomessa vähennettäisiin tuohon mainitsemaasi lukuun niin globaaliin lihan syöntiin vaikutus olisi 0,1%.

        Ja globaalisti lihan kulutus on pikemminkin loivassa kasvussa. Ainakin jos tähän linkkiin voi luottaa (joka on julkaistu tänä vuonna)

        https://www.lihakeskusliitto.fi/globaali-lihankulutus-kasvussa-suomessa-tasaista/

        Toki toinen tilasto kertoo, kuten sanoit, että vuodesta 2018 vuoteen 2019 lihan kulutus globaalisti laski. MUTTA tässäkin lihan kulutus kasvoi taas vuodesta 2019 vuoteen 2020. Kyse oli niin minimaalisen pienistä muutoksista, että kyse voi olla tilastovirheestä.

        Ja OECD ennustaa, että globaali lihan kulutus kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana 14%. Eli juuri päinvastoin kuin sanoit. Euroopassa kulutus saattaa laskea, mutta valtaosa lihasta kulutetaan Euroopan ulkopuolella. Ja muualla kulutus on kasvussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse katsoin luvun Talouselämän artikkelista ja siinä Tanskan luku oli 102 kg. Toki tämä on hieman vanha.

        https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaiset-jaavat-kauas-lihan-suursyomareista-euroopassa-mutta-nyt-merkit-lihankulutuksen-kaanteesta-ovat-ilmassa-muuallakin/a6fd9a03-4402-4361-8036-2ded040dc016

        Vaikka Suomessa vähennettäisiin tuohon mainitsemaasi lukuun niin globaaliin lihan syöntiin vaikutus olisi 0,1%.

        Ja globaalisti lihan kulutus on pikemminkin loivassa kasvussa. Ainakin jos tähän linkkiin voi luottaa (joka on julkaistu tänä vuonna)

        https://www.lihakeskusliitto.fi/globaali-lihankulutus-kasvussa-suomessa-tasaista/

        Toki toinen tilasto kertoo, kuten sanoit, että vuodesta 2018 vuoteen 2019 lihan kulutus globaalisti laski. MUTTA tässäkin lihan kulutus kasvoi taas vuodesta 2019 vuoteen 2020. Kyse oli niin minimaalisen pienistä muutoksista, että kyse voi olla tilastovirheestä.

        Ja OECD ennustaa, että globaali lihan kulutus kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana 14%. Eli juuri päinvastoin kuin sanoit. Euroopassa kulutus saattaa laskea, mutta valtaosa lihasta kulutetaan Euroopan ulkopuolella. Ja muualla kulutus on kasvussa.

        Vuoden 2019 Talouselämän tiedot oli jo tuolloin vanhentuneet.

        Suomalaisen lihamarkkinoijan tiedot eivät täsmää kansainvälisiin tilastoihin:
        https://www.statista.com/statistics/274522/global-per-capita-consumption-of-meat/

        Valitettavasti vaurastuminen kehitysmaissa uhkaa nostaa lihan kulutusta. Kuitenkin jokainen voi ensisijassa vaikuttaa lihankulutukseen oman kulutuskäyttäytymisensä kautta. Suomessa, joka on maailman korkeimpien maataloustukien maa, lihan kulutusta (ja maitotuotteiden) tuetaan vähintään miljardilla vuodessa poliittisilla päätöksillä.

        Ja kuten sanoin tärkeintä on huomata se, että kaikissa länsimaissa lihan kulutus on tasolla joka on (a) haitaksi meidän omalle terveydellemme, (b) kestämätöntä ympäristön kannalta ja (c) aiheuttaa suuria terveysriskejä virusten, pandemioiden ja antibioottiresistenttien bakteerikantojen muodossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuoden 2019 Talouselämän tiedot oli jo tuolloin vanhentuneet.

        Suomalaisen lihamarkkinoijan tiedot eivät täsmää kansainvälisiin tilastoihin:
        https://www.statista.com/statistics/274522/global-per-capita-consumption-of-meat/

        Valitettavasti vaurastuminen kehitysmaissa uhkaa nostaa lihan kulutusta. Kuitenkin jokainen voi ensisijassa vaikuttaa lihankulutukseen oman kulutuskäyttäytymisensä kautta. Suomessa, joka on maailman korkeimpien maataloustukien maa, lihan kulutusta (ja maitotuotteiden) tuetaan vähintään miljardilla vuodessa poliittisilla päätöksillä.

        Ja kuten sanoin tärkeintä on huomata se, että kaikissa länsimaissa lihan kulutus on tasolla joka on (a) haitaksi meidän omalle terveydellemme, (b) kestämätöntä ympäristön kannalta ja (c) aiheuttaa suuria terveysriskejä virusten, pandemioiden ja antibioottiresistenttien bakteerikantojen muodossa.

        Tosin jos tarkkoja ollaan niin tuossa statistan tilastossakin lihan kulutus pikkuisen kasvoi vuosien 2019 ja 2020 välillä. Katso vaikka tarkemmin lukuja. Eli tuo lasku kesti vain yhden vuoden.

        Ja tuo OECD:n ennuste siitä, että lihan kulutus kasvaa edelleen on julkaistu tänä vuonna. Eli edelleenkin lihan kulutus kasvaa, ei laske. Tässä vielä linkki raporttiin

        https://www.oecd-ilibrary.org/sites/19428846-en/1/3/6/index.html?itemId=/content/publication/19428846-en&_csp_=78a77099f3b0c6eae1de8bfe93d3b09e&itemIGO=oecd&itemContentType=book

        Tuon lihamarkkinoijan tiedot perustuvat OECD:n lukuihin ja ne edelleen ennustavat kulutuksen kasvua.

        Oma ennusteeni on, että 20 vuoden päästä syödään lihaa jopa enemmän kuin nyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosin jos tarkkoja ollaan niin tuossa statistan tilastossakin lihan kulutus pikkuisen kasvoi vuosien 2019 ja 2020 välillä. Katso vaikka tarkemmin lukuja. Eli tuo lasku kesti vain yhden vuoden.

        Ja tuo OECD:n ennuste siitä, että lihan kulutus kasvaa edelleen on julkaistu tänä vuonna. Eli edelleenkin lihan kulutus kasvaa, ei laske. Tässä vielä linkki raporttiin

        https://www.oecd-ilibrary.org/sites/19428846-en/1/3/6/index.html?itemId=/content/publication/19428846-en&_csp_=78a77099f3b0c6eae1de8bfe93d3b09e&itemIGO=oecd&itemContentType=book

        Tuon lihamarkkinoijan tiedot perustuvat OECD:n lukuihin ja ne edelleen ennustavat kulutuksen kasvua.

        Oma ennusteeni on, että 20 vuoden päästä syödään lihaa jopa enemmän kuin nyt.

        Ja vaikka per henkilö lihan kulutus pikkuisen laskisikin niin kokonaiskulutus silti nousee, koska väestömäärä kasvaa edelleen. Jos väestömäärä nousee 10%, mutta kulutus per henkilö laskee 5% niin lihaa syödään edelleen enemmän kuin ennen.

        Kulutus per henkilö toimii Suomen kaltaisessa maassa, jossa väkiluku ei pahemmin kasva. Mutta Afrikassa väkiluku kasvaa nopeasti, joten lihaa voidaan kokonaisuudessaan syödä enemmän, vaikka ihmiset söisivät vähemmän lihaa henkilöä kohti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosin jos tarkkoja ollaan niin tuossa statistan tilastossakin lihan kulutus pikkuisen kasvoi vuosien 2019 ja 2020 välillä. Katso vaikka tarkemmin lukuja. Eli tuo lasku kesti vain yhden vuoden.

        Ja tuo OECD:n ennuste siitä, että lihan kulutus kasvaa edelleen on julkaistu tänä vuonna. Eli edelleenkin lihan kulutus kasvaa, ei laske. Tässä vielä linkki raporttiin

        https://www.oecd-ilibrary.org/sites/19428846-en/1/3/6/index.html?itemId=/content/publication/19428846-en&_csp_=78a77099f3b0c6eae1de8bfe93d3b09e&itemIGO=oecd&itemContentType=book

        Tuon lihamarkkinoijan tiedot perustuvat OECD:n lukuihin ja ne edelleen ennustavat kulutuksen kasvua.

        Oma ennusteeni on, että 20 vuoden päästä syödään lihaa jopa enemmän kuin nyt.

        Siis OECD:n luvut eivät ole henkeä kohti, sen takia päätelmä on erilainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis OECD:n luvut eivät ole henkeä kohti, sen takia päätelmä on erilainen.

        Sikäli päätelmä on samanlainen, että kenenkään tutkijan mielestä se taso jolla nyt syömme lihaa olisi terveellinen saati ympäristön kannalta kestävä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sikäli päätelmä on samanlainen, että kenenkään tutkijan mielestä se taso jolla nyt syömme lihaa olisi terveellinen saati ympäristön kannalta kestävä.

        No, päätelmä on siinä mielessä eri, että vaikka henkeä kohti lihan kulutus ei merkittävästi kasva (ja jopa paikoitellen vähenee) niin silti lihan kulutus kokonaisuudessaan edelleen kasvaa. Eikä mitään laskua ole näkyvissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, päätelmä on siinä mielessä eri, että vaikka henkeä kohti lihan kulutus ei merkittävästi kasva (ja jopa paikoitellen vähenee) niin silti lihan kulutus kokonaisuudessaan edelleen kasvaa. Eikä mitään laskua ole näkyvissä.

        Ja sinua ei ilmeisesti paskan vertaa kiinnosta onko se lihansyöjien terveydelle, ihmiskunnan tereysturvallisuudelle tai ympäristölle hyvä vai paha lisääntyykö se?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja sinua ei ilmeisesti paskan vertaa kiinnosta onko se lihansyöjien terveydelle, ihmiskunnan tereysturvallisuudelle tai ympäristölle hyvä vai paha lisääntyykö se?

        Ihmiset voivat syödä mitä heitä huvittaa eikä asia muille kuulu. Ihmiset syövät ja juovat jatkuvasti epäterveellistä ja moni ruoka ja juoma on monta kertaa pahempaa terveydelle kuin liha. Esimerkiksi sokeripitoiset ruoat kuten karkit ovat paljon lihaa pahempia terveydelle. Pikemminkin pitäisi kieltää sokeri, jos loogisesti ajatellaan. Liha ei ole ongelma terveyden kannalta.

        Mitään syytä laittaa kuriin lihan syöntiä ei ole. Ei yhdestäkään mainitsemistasi syitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset voivat syödä mitä heitä huvittaa eikä asia muille kuulu. Ihmiset syövät ja juovat jatkuvasti epäterveellistä ja moni ruoka ja juoma on monta kertaa pahempaa terveydelle kuin liha. Esimerkiksi sokeripitoiset ruoat kuten karkit ovat paljon lihaa pahempia terveydelle. Pikemminkin pitäisi kieltää sokeri, jos loogisesti ajatellaan. Liha ei ole ongelma terveyden kannalta.

        Mitään syytä laittaa kuriin lihan syöntiä ei ole. Ei yhdestäkään mainitsemistasi syitä.

        Lisään... Ja sokerilla tarkoitan siis myös hunajaa, siirappia ja vastaavia. Käytännössä hunajat ja vastaavat ovat sokeria eikä niissä ole mitään hyvää terveyden kannalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset voivat syödä mitä heitä huvittaa eikä asia muille kuulu. Ihmiset syövät ja juovat jatkuvasti epäterveellistä ja moni ruoka ja juoma on monta kertaa pahempaa terveydelle kuin liha. Esimerkiksi sokeripitoiset ruoat kuten karkit ovat paljon lihaa pahempia terveydelle. Pikemminkin pitäisi kieltää sokeri, jos loogisesti ajatellaan. Liha ei ole ongelma terveyden kannalta.

        Mitään syytä laittaa kuriin lihan syöntiä ei ole. Ei yhdestäkään mainitsemistasi syitä.

        Toistan: Ja sinua ei ilmeisesti paskan vertaa kiinnosta onko se onko lihansylnti ihmisten terveydelle, ihmiskunnan tereysturvallisuudelle tai ympäristölle hyvä vai paha?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään... Ja sokerilla tarkoitan siis myös hunajaa, siirappia ja vastaavia. Käytännössä hunajat ja vastaavat ovat sokeria eikä niissä ole mitään hyvää terveyden kannalta.

        Vegaanithan eivät syö hunajaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toistan: Ja sinua ei ilmeisesti paskan vertaa kiinnosta onko se onko lihansylnti ihmisten terveydelle, ihmiskunnan tereysturvallisuudelle tai ympäristölle hyvä vai paha?

        Eipä oikeastaan, syön mitä itseäni huvittaa. Aivan kuten tekee valtaosa muistakin ihmisistä.

        Ja, kuten sanoin, kahdessa ensimmäisessä mainitsemassasi kohtaa liha ei ole lähimainkaan pahimpia terveysuhkia. Lihan poistamisella ei käytännössä ole mitään vaikutusta terveyteen, jos muita muutoksia ei tee. Karkitkin ovat pahempi terveysuhka kuin liha.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä oikeastaan, syön mitä itseäni huvittaa. Aivan kuten tekee valtaosa muistakin ihmisistä.

        Ja, kuten sanoin, kahdessa ensimmäisessä mainitsemassasi kohtaa liha ei ole lähimainkaan pahimpia terveysuhkia. Lihan poistamisella ei käytännössä ole mitään vaikutusta terveyteen, jos muita muutoksia ei tee. Karkitkin ovat pahempi terveysuhka kuin liha.

        Ja edelleen, miksi liha pitää olla suurin kohde, kun se ei ole lähimainkaan epäterveellisin vaihtoehto kaupassa? Eikö kaikki karkit ja sipsit voisi muuttaa laittomiksi. Samoin alkoholi ja tupakka voidaan kieltää. Myös kaikki epäterveelliset einekset voidaan kieltää. Ja kaikista näistä kielletään myös vegaaniset versiot, koska ne eivät ole yhtään terveellisempiä.

        Yksistään lihan vainoaminen on idioottien ekofasistien tyranniaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja edelleen, miksi liha pitää olla suurin kohde, kun se ei ole lähimainkaan epäterveellisin vaihtoehto kaupassa? Eikö kaikki karkit ja sipsit voisi muuttaa laittomiksi. Samoin alkoholi ja tupakka voidaan kieltää. Myös kaikki epäterveelliset einekset voidaan kieltää. Ja kaikista näistä kielletään myös vegaaniset versiot, koska ne eivät ole yhtään terveellisempiä.

        Yksistään lihan vainoaminen on idioottien ekofasistien tyranniaa.

        Sinällään tuollainen whataboutismi on älyllisesti epärehellistä . Millekkään ei ikinä tarvitse tehdä mitään kun aina löytyy joku "entäs sitten tämä" -perustelu. "Mitä väliä on aikuisten naisten raiskaamisilla, kun lapsiakin raiskataan ja se kai pitäisi kitkeä pois ensimmäisenä."

        Kukaan ei ole väittänyt, että vegaaninen ruoka olisi aina sama kuin terveellinen aivan kuten ei lähiruoka ole aina sama kuin ympäristöystävällinen ruoka.

        Mutta perustellusti voidaan väittää, että ravitsemuksellisesti liha ja eläintuotteet OVAT suurin terveysongelmien lähde.

        Yleisin kuolinsyy on sydänvaivat, joiden suurin syyllinen on eläinrasvat. Eläinrasvat lisäävät myös dementian todennäköisyyttä, aivohalvauksia jne.
        Suomessa on kansantautina 2-tyypin diabetes, jonka suurin syy on eläinrasvat. Viimeisten tutkimusten mukaan eläinrasvat yhdistettynä ylipainoon on suurempi syy kuin nopeat hiilihydraatit ja niiden liikasaanti.
        Liika punaisen lihan syönti kasvattaa syöpäriskiä.

        On itse asiassa hyvin vähän mitään ruokatottumuksiin liittyviä sairauksia joihin ei käytännössä liity merkittävästi liika lihansyönti.

        Alkoholi on toki suuri kansanterveydellinen ongelma, mutta sinun logiikallasi pitäisi tietenkin sanoa, että kyllä heroiini on vielä pahempi joten ei mitään väliä miten paljon ryyppää.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Sinällään tuollainen whataboutismi on älyllisesti epärehellistä . Millekkään ei ikinä tarvitse tehdä mitään kun aina löytyy joku "entäs sitten tämä" -perustelu. "Mitä väliä on aikuisten naisten raiskaamisilla, kun lapsiakin raiskataan ja se kai pitäisi kitkeä pois ensimmäisenä."

        Kukaan ei ole väittänyt, että vegaaninen ruoka olisi aina sama kuin terveellinen aivan kuten ei lähiruoka ole aina sama kuin ympäristöystävällinen ruoka.

        Mutta perustellusti voidaan väittää, että ravitsemuksellisesti liha ja eläintuotteet OVAT suurin terveysongelmien lähde.

        Yleisin kuolinsyy on sydänvaivat, joiden suurin syyllinen on eläinrasvat. Eläinrasvat lisäävät myös dementian todennäköisyyttä, aivohalvauksia jne.
        Suomessa on kansantautina 2-tyypin diabetes, jonka suurin syy on eläinrasvat. Viimeisten tutkimusten mukaan eläinrasvat yhdistettynä ylipainoon on suurempi syy kuin nopeat hiilihydraatit ja niiden liikasaanti.
        Liika punaisen lihan syönti kasvattaa syöpäriskiä.

        On itse asiassa hyvin vähän mitään ruokatottumuksiin liittyviä sairauksia joihin ei käytännössä liity merkittävästi liika lihansyönti.

        Alkoholi on toki suuri kansanterveydellinen ongelma, mutta sinun logiikallasi pitäisi tietenkin sanoa, että kyllä heroiini on vielä pahempi joten ei mitään väliä miten paljon ryyppää.

        Höpö höpö, sokeri on tappavampi aine kuin liha. Liha ei ole lähimainkaan suurin terveysongelmien lähde, tuskin on edes top 20-listalla. Yleensä ensimmäinen asia jonka käyttöä kannattaa terveyden takia vähentää on sokeri, EI liha.

        Diabeteksen suurin syy EI ole eläinrasvat vaan sokeripitoiset ruoat. Eläinrasvat eivät diabetesta aiheuta. Eikä diabeetikoille rasva ole ongelma muutenkaan vaan sokeri.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Sinällään tuollainen whataboutismi on älyllisesti epärehellistä . Millekkään ei ikinä tarvitse tehdä mitään kun aina löytyy joku "entäs sitten tämä" -perustelu. "Mitä väliä on aikuisten naisten raiskaamisilla, kun lapsiakin raiskataan ja se kai pitäisi kitkeä pois ensimmäisenä."

        Kukaan ei ole väittänyt, että vegaaninen ruoka olisi aina sama kuin terveellinen aivan kuten ei lähiruoka ole aina sama kuin ympäristöystävällinen ruoka.

        Mutta perustellusti voidaan väittää, että ravitsemuksellisesti liha ja eläintuotteet OVAT suurin terveysongelmien lähde.

        Yleisin kuolinsyy on sydänvaivat, joiden suurin syyllinen on eläinrasvat. Eläinrasvat lisäävät myös dementian todennäköisyyttä, aivohalvauksia jne.
        Suomessa on kansantautina 2-tyypin diabetes, jonka suurin syy on eläinrasvat. Viimeisten tutkimusten mukaan eläinrasvat yhdistettynä ylipainoon on suurempi syy kuin nopeat hiilihydraatit ja niiden liikasaanti.
        Liika punaisen lihan syönti kasvattaa syöpäriskiä.

        On itse asiassa hyvin vähän mitään ruokatottumuksiin liittyviä sairauksia joihin ei käytännössä liity merkittävästi liika lihansyönti.

        Alkoholi on toki suuri kansanterveydellinen ongelma, mutta sinun logiikallasi pitäisi tietenkin sanoa, että kyllä heroiini on vielä pahempi joten ei mitään väliä miten paljon ryyppää.

        "Sinällään tuollainen whataboutismi on älyllisesti epärehellistä . Millekkään ei ikinä tarvitse tehdä mitään kun aina löytyy joku "entäs sitten tämä" -perustelu."

        Ei tuolle mitään tarvitse tehdäkään, koska mitään syytä tehdä mitään ei ole. Ei ole yhtäkään syytä puuttua ihmisten lihansyöntiin. Jos ihminen pitää lihasta niin sitä saa syödä niin paljon kuin itseä huvittaa. Asia ei kuulu muille pätkänkään vertaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö, sokeri on tappavampi aine kuin liha. Liha ei ole lähimainkaan suurin terveysongelmien lähde, tuskin on edes top 20-listalla. Yleensä ensimmäinen asia jonka käyttöä kannattaa terveyden takia vähentää on sokeri, EI liha.

        Diabeteksen suurin syy EI ole eläinrasvat vaan sokeripitoiset ruoat. Eläinrasvat eivät diabetesta aiheuta. Eikä diabeetikoille rasva ole ongelma muutenkaan vaan sokeri.

        "Höpö höpö" Siinäpä erinomainen perustelu.


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        "Höpö höpö" Siinäpä erinomainen perustelu.

        Eläinrasvat ja 2-tyypin diabetes:
        https://www.acsh.org/news/2003/07/17/saturated-fat-and-diabetes
        Eläinrasvat ja sydän ja verisuonitaudit:
        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2824150/#:~:text=Saturated fat intake has been linked to an,are full-fat dairy products and red meat (1).
        Eläinrasvat ja dementia
        https://brightfocus.org/alzheimers/article/consuming-certain-types-fats-linked-dementia#:~:text=In a study of%2
        0more than 1,200 people,,more likely to develop dementia, including Alzheimer’s disease.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Eläinrasvat ja 2-tyypin diabetes:
        https://www.acsh.org/news/2003/07/17/saturated-fat-and-diabetes
        Eläinrasvat ja sydän ja verisuonitaudit:
        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2824150/#:~:text=Saturated fat intake has been linked to an,are full-fat dairy products and red meat (1).
        Eläinrasvat ja dementia
        https://brightfocus.org/alzheimers/article/consuming-certain-types-fats-linked-dementia#:~:text=In a study of%2
        0more than 1,200 people,,more likely to develop dementia, including Alzheimer’s disease.

        Ja kaikesta tuosta huolimatta sokeri on paljon pahempi asia kuin eläinrasvat. Jos vaikka haluaa laihduttaa niin ensimmäisenä vähennetään sokeria.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Eläinrasvat ja 2-tyypin diabetes:
        https://www.acsh.org/news/2003/07/17/saturated-fat-and-diabetes
        Eläinrasvat ja sydän ja verisuonitaudit:
        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2824150/#:~:text=Saturated fat intake has been linked to an,are full-fat dairy products and red meat (1).
        Eläinrasvat ja dementia
        https://brightfocus.org/alzheimers/article/consuming-certain-types-fats-linked-dementia#:~:text=In a study of%2
        0more than 1,200 people,,more likely to develop dementia, including Alzheimer’s disease.

        Ja diabeteksella on ehkä yhteys eläinrasvoihin, mutta pääsyy on silti sokeri. Ja diabeetikoiden pitäisi välttää sokeria, EI rasvaa.



      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Tutkimukset viittaavat eläinrasvoihin:
        https://nutritionfacts.org/2016/11/17/fat-is-the-cause-of-type-2-diabetes/

        Yksittäinen satunnainen linkki ei todista mitään. Edelleenkin pidän sokeria kaikkein pahimpana terveysongelmana, en eläinrasvoja. Itse kieltäisin ennemmin kaiken karkit ja leivonnaiset (kuten kakut) eli sokeripaskan kuin lihan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksittäinen satunnainen linkki ei todista mitään. Edelleenkin pidän sokeria kaikkein pahimpana terveysongelmana, en eläinrasvoja. Itse kieltäisin ennemmin kaiken karkit ja leivonnaiset (kuten kakut) eli sokeripaskan kuin lihan.

        Lisään... Esimerkiksi tehokkain keino laihtua on vähähiilihydraattinen ruokavalio, ei vähärasvainen ruokavalio.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yksittäinen satunnainen linkki ei todista mitään. Edelleenkin pidän sokeria kaikkein pahimpana terveysongelmana, en eläinrasvoja. Itse kieltäisin ennemmin kaiken karkit ja leivonnaiset (kuten kakut) eli sokeripaskan kuin lihan.

        Ja mitä lähteitä sinä olet esittänyt väitteidesi tueksi? Et edes yksittäistä linkkiä. Minä olen linkannut kaksi artikkelia. Jos sinulla ei ole mitään mihin viitata, niin tämä varjonyrkkeily voidaan lopettaa.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Ja mitä lähteitä sinä olet esittänyt väitteidesi tueksi? Et edes yksittäistä linkkiä. Minä olen linkannut kaksi artikkelia. Jos sinulla ei ole mitään mihin viitata, niin tämä varjonyrkkeily voidaan lopettaa.

        Sivusta poikkean keskusteluunne. Muistelen, että Tiede-lehdessä oli muutama vuosi sitten vertailtu dieettejä, ja todettu, että vhh on tehokkain ruokavalio nopeaan laihtumiseen, mutta syyksi muistaakseni arveltiin kokonaisruokamäärän vähentyminen, kun yksi energianlähdetyyppi on rajoitettu. Toisaalta, kyllähän kaikki tietävät keskivartalolihavien mieliruuat. Kokemusperäinen lääketiede on esim Kiinassa kunniassa.

        Vhh ei silti tarkoita lihan ja läskin syötiä. Vegaaninen ruokavalio on mahdollista toteuttaa niukkahiilihydraattisena, ja silloin se on todella terveellinen vaihtoehto

        Suomalaisissa vegaanisissa elintarvikkeissa ei pahemmin löydy niukka hiilihydraattista tai varsinkaan sokeritonta. Johtuuko tietämättömyydestä vai lihavista kakaraikäisistä asiakkaista, joille ei oikein maistu muu kuin karkki tai sokerilla buustatut einekset ja makea leipä. Ankeeta, kun vegetuotteet räätälöidään lähinnä keskikehoa kasvattaville idiooteille, ja korostan sanaa idiooteille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja diabeteksella on ehkä yhteys eläinrasvoihin, mutta pääsyy on silti sokeri. Ja diabeetikoiden pitäisi välttää sokeria, EI rasvaa.

        Yudkinin tutkimuksessa noin v.1975 on tietoa sokerin perustavaa laatia olevista haitoista. Itse luin teininä aiheesta E-liikkeen asiakaslehdestä.

        Sokeriteollisuus kuitenkin kustansi kilpailevat tutkimukset. Yudkin saatettiin tarkoituksellisesti jopa naurunalaiseksi. 80-luvun jenkkifanituksen myötä sokeri ja kokis olivat cool, Yudkinin sokerin vastaisuus out. Nyt jenkkiläistyhmyyden mentyä pois muodista Yudkinin tutkimukset on otettu vakavasti osaksi ravitsemustietoutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta poikkean keskusteluunne. Muistelen, että Tiede-lehdessä oli muutama vuosi sitten vertailtu dieettejä, ja todettu, että vhh on tehokkain ruokavalio nopeaan laihtumiseen, mutta syyksi muistaakseni arveltiin kokonaisruokamäärän vähentyminen, kun yksi energianlähdetyyppi on rajoitettu. Toisaalta, kyllähän kaikki tietävät keskivartalolihavien mieliruuat. Kokemusperäinen lääketiede on esim Kiinassa kunniassa.

        Vhh ei silti tarkoita lihan ja läskin syötiä. Vegaaninen ruokavalio on mahdollista toteuttaa niukkahiilihydraattisena, ja silloin se on todella terveellinen vaihtoehto

        Suomalaisissa vegaanisissa elintarvikkeissa ei pahemmin löydy niukka hiilihydraattista tai varsinkaan sokeritonta. Johtuuko tietämättömyydestä vai lihavista kakaraikäisistä asiakkaista, joille ei oikein maistu muu kuin karkki tai sokerilla buustatut einekset ja makea leipä. Ankeeta, kun vegetuotteet räätälöidään lähinnä keskikehoa kasvattaville idiooteille, ja korostan sanaa idiooteille.

        Juu, on tuota ketovegaaniuttakin olemassa, mutta kannattaa tutustua tarkkaan ko. ruokavalioon ennen kuin ryhtyy tositoimiin. Se kun on aikamoista rakettitiedettä. Kannattaa tutustua Elviira Krebberin ketovegaanin käsikirjoihin.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Ja mitä lähteitä sinä olet esittänyt väitteidesi tueksi? Et edes yksittäistä linkkiä. Minä olen linkannut kaksi artikkelia. Jos sinulla ei ole mitään mihin viitata, niin tämä varjonyrkkeily voidaan lopettaa.

        Jos edes vähän asiaan niin tietäisit, että diabeteksessa sokeri on myrkkyä ja juuri sokerista kannattaa luopua ensimmäisenä, jos diabetes tulee. Lihan syöntiä ei sen sijaan tarvitse vähentää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, on tuota ketovegaaniuttakin olemassa, mutta kannattaa tutustua tarkkaan ko. ruokavalioon ennen kuin ryhtyy tositoimiin. Se kun on aikamoista rakettitiedettä. Kannattaa tutustua Elviira Krebberin ketovegaanin käsikirjoihin.

        Hiilihydraattien rajoittaminen ei aina ole ketogeenista. Minä en ketoile, enkä laihduta, mutta rajoitan hiilarini noin 100g / vrk, mutta ei sokeria.

        Olen jo 50 vuotta lukenut ravintotaulukoita ja tutkiskellut aineenvaihduntaprosessia. Ihmiset käyttävät sokeria, vaikka eivät tarvitse tai kuluta sitä. Ja pitää myös muistaa, että sokerista saatujen kalorien kyytipoikana ei saa lainkaan kuitua tai ainuttakaan vitamiinia. 100% roskaruokaa siis.

        80-luvun jenkkimuodin aikaan pelattiin tennistä, surfattiin ja oltiin niin niin urheilullisia, ...siis lähinnä elokuvissa ja mielikuvituksessa. Jos ei urheile, ei tarvitse, eikä edes pidä käyttää lainkaan sokeria. Elintarviketeollisuus tunkee sokeria ihan joka paikkaan, kun ei osaa tehdä oikeesti maittavaa ruokaa. Lihavat kakarat kai nykyään kohderyhmänä. Suomalainen elintarviketeollisuus on takapajulasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hiilihydraattien rajoittaminen ei aina ole ketogeenista. Minä en ketoile, enkä laihduta, mutta rajoitan hiilarini noin 100g / vrk, mutta ei sokeria.

        Olen jo 50 vuotta lukenut ravintotaulukoita ja tutkiskellut aineenvaihduntaprosessia. Ihmiset käyttävät sokeria, vaikka eivät tarvitse tai kuluta sitä. Ja pitää myös muistaa, että sokerista saatujen kalorien kyytipoikana ei saa lainkaan kuitua tai ainuttakaan vitamiinia. 100% roskaruokaa siis.

        80-luvun jenkkimuodin aikaan pelattiin tennistä, surfattiin ja oltiin niin niin urheilullisia, ...siis lähinnä elokuvissa ja mielikuvituksessa. Jos ei urheile, ei tarvitse, eikä edes pidä käyttää lainkaan sokeria. Elintarviketeollisuus tunkee sokeria ihan joka paikkaan, kun ei osaa tehdä oikeesti maittavaa ruokaa. Lihavat kakarat kai nykyään kohderyhmänä. Suomalainen elintarviketeollisuus on takapajulasta.

        Tuo on aika äärimmäistä ja todennököisesti epäterveellistä syömistä.

        Terveellisessä ruokavaliossa energiansaannista 45─60 % tulisi olla peräisin hiilihydraateista. Riippuu tietenkin iästä, aktiivisuudesta jne paljonko kaloreita tarvitset, mutta vaikka kaloritarpeesi olisi vain 2500 kcal, niin vähintään 1100 kcal pitäisi tulla hiilihydraateista ja silloin ollaan vajaassa 300 grammassa.

        Jos et halua ketoosia niin huomattava osa loppuenergiasta sinun pitäisi saada rasvasta eikä proteiineista.

        Itse asiassa kuidutkin ovat (imeytymättömiä) hiilihydraatteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on aika äärimmäistä ja todennököisesti epäterveellistä syömistä.

        Terveellisessä ruokavaliossa energiansaannista 45─60 % tulisi olla peräisin hiilihydraateista. Riippuu tietenkin iästä, aktiivisuudesta jne paljonko kaloreita tarvitset, mutta vaikka kaloritarpeesi olisi vain 2500 kcal, niin vähintään 1100 kcal pitäisi tulla hiilihydraateista ja silloin ollaan vajaassa 300 grammassa.

        Jos et halua ketoosia niin huomattava osa loppuenergiasta sinun pitäisi saada rasvasta eikä proteiineista.

        Itse asiassa kuidutkin ovat (imeytymättömiä) hiilihydraatteja.

        Jossainn virallisissa diabetes ohjeissa hiilarien minimimääränä pidetään 150g/ vrk. Joissain lähteissä 100g on suositeltava määrä.

        Jos sun mielestä on vaarallista saada vain 100g hiilareita vuorokaudessa, niin kerro miksi.

        Itse syön päivittäin avokadoa ja pähkinöitä. Ovat muuten varsin energiatiheitä ruokia kuin myös terveellisiä. Jos mä niiden lisäksi mättäisin kitaani joutavanpäiväistä pastaa, niin saattaisi toi keskivartalo alkaa pullistua, enkä halua näyttää siltä, kuin suurin osa ikätovereistani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jossainn virallisissa diabetes ohjeissa hiilarien minimimääränä pidetään 150g/ vrk. Joissain lähteissä 100g on suositeltava määrä.

        Jos sun mielestä on vaarallista saada vain 100g hiilareita vuorokaudessa, niin kerro miksi.

        Itse syön päivittäin avokadoa ja pähkinöitä. Ovat muuten varsin energiatiheitä ruokia kuin myös terveellisiä. Jos mä niiden lisäksi mättäisin kitaani joutavanpäiväistä pastaa, niin saattaisi toi keskivartalo alkaa pullistua, enkä halua näyttää siltä, kuin suurin osa ikätovereistani.

        En ole nähnyt missään suositeltavan diabeetikoille noin alhaista hiilihydraattisaantia. Surullisen kuuluisa (nyttemmin kai lääkärinoikeutensa menettänyt?) Antti Heikkilä kirjoitti tosin aikanaan "Diabeteksen ruokavaliohoito" -kirjan josta esimerkiksi Diabetesliitto varoitti jäseniään.

        Ruokavalio on kokonaisuus. Kysymys on siitä, mistä ne kalorit saa, joita ei saa hiilihydraateista. Liika proteiinien osuus on rasite munuaisille. Kannattaa tutustua THL:n suosituksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole nähnyt missään suositeltavan diabeetikoille noin alhaista hiilihydraattisaantia. Surullisen kuuluisa (nyttemmin kai lääkärinoikeutensa menettänyt?) Antti Heikkilä kirjoitti tosin aikanaan "Diabeteksen ruokavaliohoito" -kirjan josta esimerkiksi Diabetesliitto varoitti jäseniään.

        Ruokavalio on kokonaisuus. Kysymys on siitä, mistä ne kalorit saa, joita ei saa hiilihydraateista. Liika proteiinien osuus on rasite munuaisille. Kannattaa tutustua THL:n suosituksiin.

        Taivastele sinä proteiinien määrää, jos se sinua kiinostaa. Heikki Anttila, vai oliko se Antti Heikkilä ei vois minua vähempää kiinnostaa. Sun kantsii leikkiä näillä teemoilla jonkun muun kanssa.

        Minun ei tietenkään tarvitse tilittää syömisiäni sinulle, mutta sen verran voin kuitenkin kertoa, että mm. oliiviöljy, oliivit, pähkinät, avokadot, majoneesi ym ovat varsin hyviä energianlähteitä, ja aika terveellisiäkin.

        Kyllä rasvaista ruokaa voi nauttia terveesti, kun rasvahapot ovat oikeanlaisia, eikä enää sen lisäksi tunge suuhunsa sokeria, pullaa ja muuta iljettävää. Rasvaisella ruualla on myös se hyvä puoli, ettei tarvitse syödä niin paljon. Ruuan hommaaminen ja valmistus vievät turhan paljon aikaa ja energiaa.

        Sokeri kovettaa kollageenisolukkoa jopa satunnaisten verensokeripiikkien yhteydessä. Kovettunut kollageeni menettää kimmoisiutensa. Uhkaava ilmiö esim iholle, kuin myös verisuonille.

        Kokemukseni mukaan rasvaisella ruualla ihon luontainen rasvaneritys toimii paremmin. Näin 64 vuotiaana maltillinen määrä ihonalaisrasvaa parantaa ihon ulkonäköä. Hiilariporsaiden sisäelinrasva keskivartalossa sensijaan on varsin rumaa ja haitallistakin.

        Muuten Tieteen Kuvalehden aivoja käsittelevän erikoislehden mukaan vähemmän älykkäät usein aliarvioivat toisten älykkyyttä ja ymmärrystä, kun taas älykkäämmät yksilöt olettavat toistenkin olevan älykkäitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, on tuota ketovegaaniuttakin olemassa, mutta kannattaa tutustua tarkkaan ko. ruokavalioon ennen kuin ryhtyy tositoimiin. Se kun on aikamoista rakettitiedettä. Kannattaa tutustua Elviira Krebberin ketovegaanin käsikirjoihin.

        Minä olen hankkinut juurikin ketovegaanisista resepteistä inspiraatiota vegaanisiin ruokiin tai leipomuksiin, vaikken ole vegaani mutta vhh:ta noudatan. Pystynpähän itseni lisäksi vegaanillekin jotain tarjoamaan, vaikkei tuo lähipiirin vegaania ketoile tai noudata vhh:ta. Ketovegaanisissa resepteissä on se hyvä juttu, ettei ne ole niin keinotekoisia kuin perusvegaanien ruuat nyhtökauroineen ja kaurakermoineen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen hankkinut juurikin ketovegaanisista resepteistä inspiraatiota vegaanisiin ruokiin tai leipomuksiin, vaikken ole vegaani mutta vhh:ta noudatan. Pystynpähän itseni lisäksi vegaanillekin jotain tarjoamaan, vaikkei tuo lähipiirin vegaania ketoile tai noudata vhh:ta. Ketovegaanisissa resepteissä on se hyvä juttu, ettei ne ole niin keinotekoisia kuin perusvegaanien ruuat nyhtökauroineen ja kaurakermoineen.

        Ajattelin jo, että ehdin kuolla, ennen kuin Suomessa saa terveellistä (sokeritonta kiitos) kasvisruokaa ravintolassa. Innovatiivisuus, tieto ja uudistumiskyky on monille ihmisille liian vaikea laji. Se nk. muutosvastarinta tukkii aivot. Onneksi sulla on älyä, kykyä ja uskallusta. Innovatiivisuutta tarvitaan nykypäivän alati muuttuvassa maailmassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajattelin jo, että ehdin kuolla, ennen kuin Suomessa saa terveellistä (sokeritonta kiitos) kasvisruokaa ravintolassa. Innovatiivisuus, tieto ja uudistumiskyky on monille ihmisille liian vaikea laji. Se nk. muutosvastarinta tukkii aivot. Onneksi sulla on älyä, kykyä ja uskallusta. Innovatiivisuutta tarvitaan nykypäivän alati muuttuvassa maailmassa.

        Suosittelen tutkimaan Facebookin Ketovegaanit -ryhmää ja etsimään kirjakaupasta Ketovegaanin käsikirja -sarjaa, josta on ainakin osat 1 ja 2 olemassa. Google on kaveri. Englanniksi on vielä enemmän tietoa ketovegaaniudesta, mutten ole paras suomentamaan. On niissä Elviira Krebberin kirjoittamissa kirjoissa reseptien määrä vähäinen, mutta kokeilemisen arvoisia. Paljon tietoa löytyy ruokateollisuudesta, kolesteroli- ja rasvateoriasta sekä nykyvegaaniuden terveysongelmista. Totta kai nykyaikaisen sekaruokavalion noudattajiakin kritisoidaan jonkun verran, vaikka kyseessä on veganismiin ja ketoon keskittyvästä kirjasta. Vaikeaa se on yhdistää vegaanius ja keto tai vhh, muttei mahdottomuus. Nuo reseptit on käteviä myös maidottomia tai munattomia sekasyöjäketoilijoita varten, jos on halunnut tarjota itse tehtyä jäätelöä tai suolaista.


    • Anonyymi

      Täysin tolloa olisi se, että sekasyöjät syövät ensin eläimen lihan ja sitten muut osat eläimestä hävitettäisiin, ei tehtäisi esim. "epäeettisiä nahkakenkiä". Koska "nahkatuotteiksi kasvatettuja eläimiä" ei sentään taida maailmassa olla, vaan se kenkänahka saadaan lihantuotannon ohessa.

      Moni vegaani vaikuttaisi olevan myös uushenkinen uskomusmaailmaltaan, ihaillen esim. alkuperäiskansoja ja heidän luonnon kunnioittamistaan yms. Mutta juuri hehän eläimiä ovat aina syöneet ja hyödyntäneet viimeistä piirtoa myöten! Söivät ensin kaiken, mitä eläimestä saattoi syödä (ja mitä moni ei tänä päivänäkään suuhunsa laittaisi), ja lopusta tekivät käyttötavaroita, jotta eläin ei kuollut turhaan.

      • Anonyymi

        Maailma on muuttunut sitten alkuperäiskansojen kulta-ajan. Nyt eletään vuotta 2021, ja kasvissyöjät tuppaavat olemaan postmodernin yhteiskunnan tuotteita. Nää takaisin-luontoon tyypit kyllä tappavat ja syövät kotieläimiään, ei ehkä koiria ja kissoja, mutta perinteisiä " syötäväksi tarkoitettuja". Taitaa olla aika lailla vanhempaa trendiä. Mieleen tuli 1940-luvulla syntynyt sukupolvi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailma on muuttunut sitten alkuperäiskansojen kulta-ajan. Nyt eletään vuotta 2021, ja kasvissyöjät tuppaavat olemaan postmodernin yhteiskunnan tuotteita. Nää takaisin-luontoon tyypit kyllä tappavat ja syövät kotieläimiään, ei ehkä koiria ja kissoja, mutta perinteisiä " syötäväksi tarkoitettuja". Taitaa olla aika lailla vanhempaa trendiä. Mieleen tuli 1940-luvulla syntynyt sukupolvi.

        Ja silti vain 1% suomalaisista on vegaaneja eikä muiden kasvissyöjien määräkään ole suuri. Vain harva suomalainen on kasvissyöjä eikä määrä ole merkittävässä kasvussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja silti vain 1% suomalaisista on vegaaneja eikä muiden kasvissyöjien määräkään ole suuri. Vain harva suomalainen on kasvissyöjä eikä määrä ole merkittävässä kasvussa.

        Tartteekos kaiken olla pelkästään on-off ? Itse kun aloin kasvissyöjäksi -80- luvulla, niin söin pitkään kalaruokaa vanhempieni luona. Helpompi ratkaisu hössöttävän äitini kannalta. Eihän kasvisruokavaliossa mihinkään uskoon käännytä tai synnin tekoa pelätä. Sellainen sopii paremmin syntiorientuneelle hinkukristitylle kansan osalle, jotka eivät lainkaan häpeä turkistarhausta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tartteekos kaiken olla pelkästään on-off ? Itse kun aloin kasvissyöjäksi -80- luvulla, niin söin pitkään kalaruokaa vanhempieni luona. Helpompi ratkaisu hössöttävän äitini kannalta. Eihän kasvisruokavaliossa mihinkään uskoon käännytä tai synnin tekoa pelätä. Sellainen sopii paremmin syntiorientuneelle hinkukristitylle kansan osalle, jotka eivät lainkaan häpeä turkistarhausta.

        Miksi turkistarhausta pitäisi hävetä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi turkistarhausta pitäisi hävetä?

        Mietipä sitä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mietipä sitä!

        Niinpä, ei turkistarhauksessa olekaan mitään hävettävää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä, ei turkistarhauksessa olekaan mitään hävettävää.

        Kyllä siinä on. Mihin muuhun Suomessa tarvitaan turkiksia, kuin narsistiseen keikarointiin?

        Keikaroinnin vuoksi eläimiä pidetään vangittuina, ja tapetaan lukematon määrä eläviä tuntevia olentoja, joiden joko kuuluisi olla luonnossa lajinsa vuoksi tai olla ollenkaan tulostumatta ihmisten vankiloihin. Sana ihminen oli kai yläkanttiin arvio turkistarhaajasta tai turkiksen käyttäjästä.

        Metsästetty turkis on toki luonnollisempi vaihtoehto, mutta tarvitaanko sitäkään? Yrittäkää ihmiset kokea oma arvonne ilman ulkoisia pönkityksiä. Jos olet hemmetin ruma, niin mietipä miksi sinusta on tullut niin ruma, että lainahöyhenillä pitää pönkittää rumaa olemusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja silti vain 1% suomalaisista on vegaaneja eikä muiden kasvissyöjien määräkään ole suuri. Vain harva suomalainen on kasvissyöjä eikä määrä ole merkittävässä kasvussa.

        Kaikki asiat muuttuvat, aluksi pikkuhiljaa, mutta kaikki muuttui kuitenkin ja ainakin lopulta. Sitä ei voi pysäyttää. Hyvä niin, koska eteenpäin pitää aina päästä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki asiat muuttuvat, aluksi pikkuhiljaa, mutta kaikki muuttui kuitenkin ja ainakin lopulta. Sitä ei voi pysäyttää. Hyvä niin, koska eteenpäin pitää aina päästä

        Tämä asia ei kuitenkaan muutu, 50 vuoden päästäkin lähes kaikki syö lihaa. Ja maailmanlaajuisesti lihan syönti vain kasvaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä siinä on. Mihin muuhun Suomessa tarvitaan turkiksia, kuin narsistiseen keikarointiin?

        Keikaroinnin vuoksi eläimiä pidetään vangittuina, ja tapetaan lukematon määrä eläviä tuntevia olentoja, joiden joko kuuluisi olla luonnossa lajinsa vuoksi tai olla ollenkaan tulostumatta ihmisten vankiloihin. Sana ihminen oli kai yläkanttiin arvio turkistarhaajasta tai turkiksen käyttäjästä.

        Metsästetty turkis on toki luonnollisempi vaihtoehto, mutta tarvitaanko sitäkään? Yrittäkää ihmiset kokea oma arvonne ilman ulkoisia pönkityksiä. Jos olet hemmetin ruma, niin mietipä miksi sinusta on tullut niin ruma, että lainahöyhenillä pitää pönkittää rumaa olemusta.

        Jos turkistarhaus lopetettaisiin niin jokainen noista eläimistä tullaan silti tappamaan. Kyseiset eläimet eivät kuulu Suomen luontoon joten ne eivät koskaan pääse vapaaksi. Niistä ei välttämättä tehdä turkkeja, mutta ne tapetaan silti.

        Saahan Suomen luonnossa olevia minkkejä ampua vapaasti, koska minkki luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä siinä on. Mihin muuhun Suomessa tarvitaan turkiksia, kuin narsistiseen keikarointiin?

        Keikaroinnin vuoksi eläimiä pidetään vangittuina, ja tapetaan lukematon määrä eläviä tuntevia olentoja, joiden joko kuuluisi olla luonnossa lajinsa vuoksi tai olla ollenkaan tulostumatta ihmisten vankiloihin. Sana ihminen oli kai yläkanttiin arvio turkistarhaajasta tai turkiksen käyttäjästä.

        Metsästetty turkis on toki luonnollisempi vaihtoehto, mutta tarvitaanko sitäkään? Yrittäkää ihmiset kokea oma arvonne ilman ulkoisia pönkityksiä. Jos olet hemmetin ruma, niin mietipä miksi sinusta on tullut niin ruma, että lainahöyhenillä pitää pönkittää rumaa olemusta.

        No, käyttäähän suuri osa nahkaa huonekaluissa ja vaatteissa jne. Turkiksilla ja nahalla ei ole eroa. Itse en käytä turkiksia, mutta nahkatuotteita minulla on paljon. Ja jos minun pitää valita keinonahkan ja aidon nahkan väliltä niin valitsen aina aidon nahkan.

        En edelleenkään näe mitään hävettävää turkistarhauksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos turkistarhaus lopetettaisiin niin jokainen noista eläimistä tullaan silti tappamaan. Kyseiset eläimet eivät kuulu Suomen luontoon joten ne eivät koskaan pääse vapaaksi. Niistä ei välttämättä tehdä turkkeja, mutta ne tapetaan silti.

        Saahan Suomen luonnossa olevia minkkejä ampua vapaasti, koska minkki luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi.

        Kaikki kuolevat elämänsä lopuksi, mutta eläimen tuottaminen häkkiin pelkästään tapettavaksi jonkun kaulukseksi tai hutsutakiksi on vähintäänkin sairasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, käyttäähän suuri osa nahkaa huonekaluissa ja vaatteissa jne. Turkiksilla ja nahalla ei ole eroa. Itse en käytä turkiksia, mutta nahkatuotteita minulla on paljon. Ja jos minun pitää valita keinonahkan ja aidon nahkan väliltä niin valitsen aina aidon nahkan.

        En edelleenkään näe mitään hävettävää turkistarhauksessa.

        Käyttääkö suurin osa ihmistä nahkaa vaatteissa ja huonekaluissa? Käyttääkö? Ei ainakaan minulla ole nahkahuonekaluja ja vaatteita.

        Jos ja kun maailmassa syödään ja tullaan varmaan jatkossakin syömään lihaa, niin siinä sivutuotteena syntyvä nahka on tietenkin syytä hyötykäyttää.

        Mitä hyötykäyttöä on turkiseläimen ruumiinosille? Kuka tarvitsee ravinnokseen supikoiraa? Mihin hyödylliseen tarvitaan ketun nahkaa? Kerropa se! Turkistarhaus tuottaa pelkkää turhakulutusta, ei mitään hyödyllistä tai edes tarpeellista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käyttääkö suurin osa ihmistä nahkaa vaatteissa ja huonekaluissa? Käyttääkö? Ei ainakaan minulla ole nahkahuonekaluja ja vaatteita.

        Jos ja kun maailmassa syödään ja tullaan varmaan jatkossakin syömään lihaa, niin siinä sivutuotteena syntyvä nahka on tietenkin syytä hyötykäyttää.

        Mitä hyötykäyttöä on turkiseläimen ruumiinosille? Kuka tarvitsee ravinnokseen supikoiraa? Mihin hyödylliseen tarvitaan ketun nahkaa? Kerropa se! Turkistarhaus tuottaa pelkkää turhakulutusta, ei mitään hyödyllistä tai edes tarpeellista.

        Esimerkiksi suuri osa kengistä on edelleen nahkaa. Samoin autoissa on sisustuksessa paljon nahkaa, myös monissa uusissa autoissa. Varsinkin luksusautoissa on valtavasti aitoa nahkaa.

        Ja muuten, jopa elektroniikassa käytetään eläintuotteina. Edes kännykkä ei ole vegaaninen.

        Ja vaatetus on aina hyötykäyttöä, pidit siitä sitten tai ei. T-paita tai turkis, molemmat ovat hyötyesineitä. Toinen vain kallis ja toinen ei. Villapaidalla ja turkiksella ei ole mitään eroa.

        Edelleenkään turkistarhauksessa ei ole mitään hävettävää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käyttääkö suurin osa ihmistä nahkaa vaatteissa ja huonekaluissa? Käyttääkö? Ei ainakaan minulla ole nahkahuonekaluja ja vaatteita.

        Jos ja kun maailmassa syödään ja tullaan varmaan jatkossakin syömään lihaa, niin siinä sivutuotteena syntyvä nahka on tietenkin syytä hyötykäyttää.

        Mitä hyötykäyttöä on turkiseläimen ruumiinosille? Kuka tarvitsee ravinnokseen supikoiraa? Mihin hyödylliseen tarvitaan ketun nahkaa? Kerropa se! Turkistarhaus tuottaa pelkkää turhakulutusta, ei mitään hyödyllistä tai edes tarpeellista.

        Ja, kyllä, ennen vanhaan turkikset olivat täysin normaaleja talvivaatteita. Ne eivät olleet turhakulutusta, tuo käsitys on tullut vasta nyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja, kyllä, ennen vanhaan turkikset olivat täysin normaaleja talvivaatteita. Ne eivät olleet turhakulutusta, tuo käsitys on tullut vasta nyt.

        Ei se ennenvanhaan ole sinällään mikään perustelu. Mihin suomalainen tarvitsee nykyolosuhteissa turkkia? Turhakulutusta on tuote, jota ei välttämättä tarvitse. Okei prostituoidulla turkki saattaa lisätä kaupankäyntiä, mutta kyse on lähinnä marginaalisesta ammattilaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi suuri osa kengistä on edelleen nahkaa. Samoin autoissa on sisustuksessa paljon nahkaa, myös monissa uusissa autoissa. Varsinkin luksusautoissa on valtavasti aitoa nahkaa.

        Ja muuten, jopa elektroniikassa käytetään eläintuotteina. Edes kännykkä ei ole vegaaninen.

        Ja vaatetus on aina hyötykäyttöä, pidit siitä sitten tai ei. T-paita tai turkis, molemmat ovat hyötyesineitä. Toinen vain kallis ja toinen ei. Villapaidalla ja turkiksella ei ole mitään eroa.

        Edelleenkään turkistarhauksessa ei ole mitään hävettävää.

        Kaikkea ei oikeasti tarvita, ja materiaalien eettisyydessä on todella paljon eroja.

        Jos syöt sen tarhaketun lihan, niin hyötykäytä sen nahka ja turkki. Jos et syö, niin ole ilman nahkaa ja kasvata itse itsellesi kiiltävä turkki, jos pystyt.

        Ja edelleenkin turkistarhaus on alhainen ammatti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkea ei oikeasti tarvita, ja materiaalien eettisyydessä on todella paljon eroja.

        Jos syöt sen tarhaketun lihan, niin hyötykäytä sen nahka ja turkki. Jos et syö, niin ole ilman nahkaa ja kasvata itse itsellesi kiiltävä turkki, jos pystyt.

        Ja edelleenkin turkistarhaus on alhainen ammatti.

        Jokainen päättää itse mikä on tarpeellista kulutusta ja mikä ei. Muut eivät siitä päätä. Samoin eettisyys on täysin ihmisestä riippuvainen, määritelmä eettisyydestä ei ole mikään. Jos jonkun mielestä turkistarhaus on eettistä niin hän on aivan yhtä oikeassa kuin hän joka sanoo että se ei ole eettistä.

        Itse taas en ostaessani piittaa eettisyydestä pätkääkään. Minua kiinnostaa vain hinta/laatu -suhde. Kaupassakaan en lähes koskaan osta luomutuotteita ja suosin halpismerkkejä. Minua ei kiinnosta pätkääkään mistä maasta tuote on ja miten se on tehty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkea ei oikeasti tarvita, ja materiaalien eettisyydessä on todella paljon eroja.

        Jos syöt sen tarhaketun lihan, niin hyötykäytä sen nahka ja turkki. Jos et syö, niin ole ilman nahkaa ja kasvata itse itsellesi kiiltävä turkki, jos pystyt.

        Ja edelleenkin turkistarhaus on alhainen ammatti.

        Vaikka olethan osittain oikeassa. Jos ajaa vaikka 30 vuotta vanhalla autolla ja se toimii niin uutta autoa ei tarvitse. Jos kodissa on vanha toimiva öljylämmitys ja ikkunat vuotaa niin öljylämmitystä ei tarvitse vaihtaa eikä ikkunoita korjata. Käyttää vain enemmän öljyä lämmitykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka olethan osittain oikeassa. Jos ajaa vaikka 30 vuotta vanhalla autolla ja se toimii niin uutta autoa ei tarvitse. Jos kodissa on vanha toimiva öljylämmitys ja ikkunat vuotaa niin öljylämmitystä ei tarvitse vaihtaa eikä ikkunoita korjata. Käyttää vain enemmän öljyä lämmitykseen.

        Nimenomaan se ei mene noin. Järkeä hyvä ihminen! Ilmaston tuhoaminen energian turhalla kuluttamisella ei ole eettistä. Siksi tässä itselläkin on maalämpö ja aurinkopaneelit. Niiden hankinta ei ollut turhaa kulusta, vaan järkevä sijoitus omaan talouteen, ilmastoon ja hyvään omaantuntoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan se ei mene noin. Järkeä hyvä ihminen! Ilmaston tuhoaminen energian turhalla kuluttamisella ei ole eettistä. Siksi tässä itselläkin on maalämpö ja aurinkopaneelit. Niiden hankinta ei ollut turhaa kulusta, vaan järkevä sijoitus omaan talouteen, ilmastoon ja hyvään omaantuntoon.

        Ai niin unohdin mainita hybridiauton, koska inhoan autolla ajamista, ja ajan harvakseltaan. Joskus on pakko ajaa, kun asuu maaseudulla. Täyssähkö olis parempi, mutta latauspisteitä on vielä liian vähän.

        Leuhkin tässä vielä takkauunista, jota tarvitaan yli 20 asteen lämpötiloissa, joska 175 metrin porakaivo tarvitsee tukea kovilla pakkasilla. Uunissa on jälkipoltto, eli toisiopalamisosassa palaa pienhiukkaset ja häkäkaasu. Polttopuusta saatu hyötysuhde on parempi, kuin häkää ja pienhiukkasia piipusta ulos sylkevissä tavallisissa uuneissa Tosi cool!, muttei silti turhake, kuten rumien harppujen lainahöyhenet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan se ei mene noin. Järkeä hyvä ihminen! Ilmaston tuhoaminen energian turhalla kuluttamisella ei ole eettistä. Siksi tässä itselläkin on maalämpö ja aurinkopaneelit. Niiden hankinta ei ollut turhaa kulusta, vaan järkevä sijoitus omaan talouteen, ilmastoon ja hyvään omaantuntoon.

        Vanha auto on halvempi niin kauan kuin se toimii. Joten vaihdan auton vasta kun auto ei toimi. Tosin autoni on vaivaiset 10 vuotta vanha eli lähes uusi.

        Harkitsen auton vaihtoa korkeintaan 5 vuoden päästä, mutta jos auto toimii hyvin silloinkin niin en vaihda sitä. Olen omistanut yli 20 vuotta vanhankin auton enkä näe siinä ongelmaa. Ja seuraavaksi autokseni ostan taas noin 10 vuotta vanhan auton. En ole koskaan ostanut uutta autoa enkä tule koskaan ostamaankaan. En edes vaikka minulla olisi varaa ostaa uusi auto käteisellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanha auto on halvempi niin kauan kuin se toimii. Joten vaihdan auton vasta kun auto ei toimi. Tosin autoni on vaivaiset 10 vuotta vanha eli lähes uusi.

        Harkitsen auton vaihtoa korkeintaan 5 vuoden päästä, mutta jos auto toimii hyvin silloinkin niin en vaihda sitä. Olen omistanut yli 20 vuotta vanhankin auton enkä näe siinä ongelmaa. Ja seuraavaksi autokseni ostan taas noin 10 vuotta vanhan auton. En ole koskaan ostanut uutta autoa enkä tule koskaan ostamaankaan. En edes vaikka minulla olisi varaa ostaa uusi auto käteisellä.

        Siis tarkoitan, että vanha auto on halvempi, koska se ei menetä arvoaan. Pelkkä arvon alenema on uusissa autoissa monta tonnia vuodessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanha auto on halvempi niin kauan kuin se toimii. Joten vaihdan auton vasta kun auto ei toimi. Tosin autoni on vaivaiset 10 vuotta vanha eli lähes uusi.

        Harkitsen auton vaihtoa korkeintaan 5 vuoden päästä, mutta jos auto toimii hyvin silloinkin niin en vaihda sitä. Olen omistanut yli 20 vuotta vanhankin auton enkä näe siinä ongelmaa. Ja seuraavaksi autokseni ostan taas noin 10 vuotta vanhan auton. En ole koskaan ostanut uutta autoa enkä tule koskaan ostamaankaan. En edes vaikka minulla olisi varaa ostaa uusi auto käteisellä.

        Auton hinta tippuu heti, kun se ajetaan kaupasta ulos. Mun auto oli ollut edellisellä omistajalla yhden vuoden käytössä. Ei kannata odottaa montaa vuotts hinnan putoamista. Tutulla reilu 10 v. auto. Pikku kremppaa alkaa tulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen päättää itse mikä on tarpeellista kulutusta ja mikä ei. Muut eivät siitä päätä. Samoin eettisyys on täysin ihmisestä riippuvainen, määritelmä eettisyydestä ei ole mikään. Jos jonkun mielestä turkistarhaus on eettistä niin hän on aivan yhtä oikeassa kuin hän joka sanoo että se ei ole eettistä.

        Itse taas en ostaessani piittaa eettisyydestä pätkääkään. Minua kiinnostaa vain hinta/laatu -suhde. Kaupassakaan en lähes koskaan osta luomutuotteita ja suosin halpismerkkejä. Minua ei kiinnosta pätkääkään mistä maasta tuote on ja miten se on tehty.

        ". Jos jonkun mielestä turkistarhaus on eettistä niin hän on aivan yhtä oikeassa kuin hän joka sanoo että se ei ole eettistä."

        Oletko oikeesti miettinyt, mitä saana eettinen tarkoittaa?

        Onhan noita uskonlahkoja, ja valtion kirkkoonkin kuuluvia ryhmiä, joissa hyväksikäytetään seksuaalisesti alaikäisiä, eikä haittaa lainkaan lahkon vakaumusta ja uskoa hyveellisyyteensä. Onko oikein? Eläimiä hyväksi käytetään, ei varmaankaan seksuaalisesti, kuten ihmislapsia, mutta riistoa silti.

        Onko eettisyys oikeesti suhteellista ja pelkästään henk.koht. valinta? Onko oikean ja väärän arviointi ja kaikkien elävien olentojen kunnioitus jotenkin suhteellista.

        En yhtään ihmettele, että turkistarhaus koetaan kunnialliseksi ammatiksi nimenomaan Pohjanmaalla. Siellä on varmaan kohdattu omaan lajiinkin kohdistuneita väärinkäytöksiä. Silloin on toki ymmärrettävää, että mitä elukalla nyt on väliä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auton hinta tippuu heti, kun se ajetaan kaupasta ulos. Mun auto oli ollut edellisellä omistajalla yhden vuoden käytössä. Ei kannata odottaa montaa vuotts hinnan putoamista. Tutulla reilu 10 v. auto. Pikku kremppaa alkaa tulla.

        Pikku kremppaa saattaa tulla riippuen ajomääristä, mutta harvemmin mitään merkittävää. Jos ajaa autolla vähän niin se kestää kevyesti yli 20 vuotta. Itse olen aina ajanut 10-20 vuotta vanhoilla autoilla ja harvemmin niissä on ollut ongelmia.

        Kuten sanottua, seuraavan autonkin ostan 10 vuotta vanhana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ". Jos jonkun mielestä turkistarhaus on eettistä niin hän on aivan yhtä oikeassa kuin hän joka sanoo että se ei ole eettistä."

        Oletko oikeesti miettinyt, mitä saana eettinen tarkoittaa?

        Onhan noita uskonlahkoja, ja valtion kirkkoonkin kuuluvia ryhmiä, joissa hyväksikäytetään seksuaalisesti alaikäisiä, eikä haittaa lainkaan lahkon vakaumusta ja uskoa hyveellisyyteensä. Onko oikein? Eläimiä hyväksi käytetään, ei varmaankaan seksuaalisesti, kuten ihmislapsia, mutta riistoa silti.

        Onko eettisyys oikeesti suhteellista ja pelkästään henk.koht. valinta? Onko oikean ja väärän arviointi ja kaikkien elävien olentojen kunnioitus jotenkin suhteellista.

        En yhtään ihmettele, että turkistarhaus koetaan kunnialliseksi ammatiksi nimenomaan Pohjanmaalla. Siellä on varmaan kohdattu omaan lajiinkin kohdistuneita väärinkäytöksiä. Silloin on toki ymmärrettävää, että mitä elukalla nyt on väliä.

        Oikea ja väärä on juuri suhteellista ja riippuu kulttuurista. Eli eettisyyskin on suhteellista ja eettisyys muuttuu ajan myötä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikea ja väärä on juuri suhteellista ja riippuu kulttuurista. Eli eettisyyskin on suhteellista ja eettisyys muuttuu ajan myötä.

        Hyvät kokemukset ja hyväosaisuus lisäävät eettistä tietoisuutta. On toki selvää, että jos pitää lähinnä selvitä hengissä, ei voi ajatella toisten ja varsinkaan oman lähipiirin ulkopuolisten selviämistä. Näin on myös, jos itseä on hyväksikäytetty tai muuten rääkätty. Sellaisella taustalla ei ehkä ymmärrä, että niin ei ole oikein tehdä.

        Nykyään Suomessa eletään useimmiten turvallisesti. Se avaa ihmisten mielet pohtimaan oikeaa ja väärää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvät kokemukset ja hyväosaisuus lisäävät eettistä tietoisuutta. On toki selvää, että jos pitää lähinnä selvitä hengissä, ei voi ajatella toisten ja varsinkaan oman lähipiirin ulkopuolisten selviämistä. Näin on myös, jos itseä on hyväksikäytetty tai muuten rääkätty. Sellaisella taustalla ei ehkä ymmärrä, että niin ei ole oikein tehdä.

        Nykyään Suomessa eletään useimmiten turvallisesti. Se avaa ihmisten mielet pohtimaan oikeaa ja väärää.

        Aina on pohdittu oikeaa ja väärää, mutta ollaan vain päädytty eri lopputuloksiin.

        Itse tunnen ihmisiä joilla sikoja tai lehmiä ja minua se ei haittaa yhtään. Eikä haittaisi myöskään jos heillä olisi turkistarha.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina on pohdittu oikeaa ja väärää, mutta ollaan vain päädytty eri lopputuloksiin.

        Itse tunnen ihmisiä joilla sikoja tai lehmiä ja minua se ei haittaa yhtään. Eikä haittaisi myöskään jos heillä olisi turkistarha.

        Tottumiskysymyksiä. Minä en tunne ihmisiä, joilla on sikoja, lehmiä tai turkiseläimiä.

        Jos syö lihaa, niin toki se on syytä tappaa ennenkuin syö, muuten menee raaaksi . Ei suurpedotkaan selviä ilman ruokaa, mikä niiden pitää tietenkin tappaa. Se on luonnon laki.

        Turkistarhauksella ei ole mitään tekemistä luonnon tai luonnonlakien kanssa. Lainakarvoilla keikarointi ja sillä rahaa ansaitseminen on joutavanpäiväisten ihmisten tyhjän mielen tuotetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottumiskysymyksiä. Minä en tunne ihmisiä, joilla on sikoja, lehmiä tai turkiseläimiä.

        Jos syö lihaa, niin toki se on syytä tappaa ennenkuin syö, muuten menee raaaksi . Ei suurpedotkaan selviä ilman ruokaa, mikä niiden pitää tietenkin tappaa. Se on luonnon laki.

        Turkistarhauksella ei ole mitään tekemistä luonnon tai luonnonlakien kanssa. Lainakarvoilla keikarointi ja sillä rahaa ansaitseminen on joutavanpäiväisten ihmisten tyhjän mielen tuotetta.

        Kyllä on historiallisesti, koska ennen turkikset olivat normaaleja vaatteita. Ennen vanhaan eläimiä metsästettiin pelkän turkin takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina on pohdittu oikeaa ja väärää, mutta ollaan vain päädytty eri lopputuloksiin.

        Itse tunnen ihmisiä joilla sikoja tai lehmiä ja minua se ei haittaa yhtään. Eikä haittaisi myöskään jos heillä olisi turkistarha.

        Vaikka etiikka on suhteellista sen tulisi olla joten "ehyttä", niin eettiset periaatteet olisivat yhtenäisiä eivätkä samassa yhteiskunnassa vaihtelisi mielivaltaisesti case by case. Jos vertaa turkiseläinten kohtelua koirien kohteluun, niin on vaikea keksiä mitään logiista saati eettisesti kestävää perustetta sille, että se mikä turkiseläinten kohtelussa on "lailllista ja oikien" olisi koiran kohdalla eläinrääkkäystä?

        Turkistarhaus erää oleellisesti muiden tuotantoeläinten pidosta siinä, että turkiseläimet ovat käytännössä vaistoiltaan ja perimälätään villieläimiä, kun lehimillä, lampailla, sioilla jne on takanaan tuhansien sukupolvien geneettinen sopeutuminen (jalostus) tuotantoeläimeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä on historiallisesti, koska ennen turkikset olivat normaaleja vaatteita. Ennen vanhaan eläimiä metsästettiin pelkän turkin takia.

        "Ennen vanhaan eläimiä metsästettiin..... "

        Niin ennen vanhaan tosiaan metsästettiin eläimiä niiden luonnollisesta ympäristöstään. Eläin eli elämäänsä luonnossa lajilleen tyypillisesti.

        Meinaatko, että luontoon kuuluvan lajin yksilön tappaminen metalliverkko hänkissä kasvamisen jälkeen on sama kuin metsästä pyydystäminen. Älä valehtele, edes itsellesi.

        Turkistarhaajaan verrattuna metsästäjä on lähes hyväntekijä. Hän antaa eläimelle mahdollisuuden elää luonnossa ennenkuin kuolee. Turkistarhaaja tarjoaa keskitysleirin.


      • Anonyymi

        "Koska "nahkatuotteiksi kasvatettuja eläimiä" ei sentään taida maailmassa olla"

        Kannatatko turkistarhauksen lopettamista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi turkistarhausta pitäisi hävetä?

        Koska se on eläinrääkkäystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka etiikka on suhteellista sen tulisi olla joten "ehyttä", niin eettiset periaatteet olisivat yhtenäisiä eivätkä samassa yhteiskunnassa vaihtelisi mielivaltaisesti case by case. Jos vertaa turkiseläinten kohtelua koirien kohteluun, niin on vaikea keksiä mitään logiista saati eettisesti kestävää perustetta sille, että se mikä turkiseläinten kohtelussa on "lailllista ja oikien" olisi koiran kohdalla eläinrääkkäystä?

        Turkistarhaus erää oleellisesti muiden tuotantoeläinten pidosta siinä, että turkiseläimet ovat käytännössä vaistoiltaan ja perimälätään villieläimiä, kun lehimillä, lampailla, sioilla jne on takanaan tuhansien sukupolvien geneettinen sopeutuminen (jalostus) tuotantoeläimeksi.

        "Jos vertaa turkiseläinten kohtelua koirien kohteluun, niin on vaikea keksiä mitään logiista saati eettisesti kestävää perustetta sille, että se mikä turkiseläinten kohtelussa on "lailllista ja oikien" olisi koiran kohdalla eläinrääkkäystä?"

        Lisäksi turkiseläimillä ja koiralla (ja kaikilla "perinteisillä" tuotantoeläimillä) on se valtava ero että muut tuotantoeläimet ovat geneettisesti sopeutuneet / jalostettu ihmisen kanssa elämään yleensä jo tuhansien sukupolvien ajan. Esimerkiksi minkki on aktiivinen laajalti liikkuva petoeläin. Turkiseläimet ovat perimältään, vaistoiltaan, tarpeiltaan lähes puhtaita villieläimiä ja siksi niiden pito ahtaissa häkeissä on paljon ilmiselvempää eläinrääkkäystä kuin vaikka 10.000 vuotta ihmisen kanssa eläneen ja jalostetun lampaan.

        Koira on kotieläimistä ääriesimerkki, koska koira on ollut ihmisen seuralainen ilmeisesti n. 40.000 vuotta ja tutkijat ovat esittäneet erilaisia näkemyksiä siitä kesyttikö ihminen suden vai kesyttiko susi itsensä koiraksi alkaessaan elää riistalaumoja jahtaavien ihmislaumojen laitamilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska se on eläinrääkkäystä.

        Aivan kuten on kissojen ja koirien pitäminen kerrostaloasunnoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka etiikka on suhteellista sen tulisi olla joten "ehyttä", niin eettiset periaatteet olisivat yhtenäisiä eivätkä samassa yhteiskunnassa vaihtelisi mielivaltaisesti case by case. Jos vertaa turkiseläinten kohtelua koirien kohteluun, niin on vaikea keksiä mitään logiista saati eettisesti kestävää perustetta sille, että se mikä turkiseläinten kohtelussa on "lailllista ja oikien" olisi koiran kohdalla eläinrääkkäystä?

        Turkistarhaus erää oleellisesti muiden tuotantoeläinten pidosta siinä, että turkiseläimet ovat käytännössä vaistoiltaan ja perimälätään villieläimiä, kun lehimillä, lampailla, sioilla jne on takanaan tuhansien sukupolvien geneettinen sopeutuminen (jalostus) tuotantoeläimeksi.

        Sama koskaa sikaa ja koiraa. Ne ovat yhtä älykkäitä nisäkkäitä ja jos koiraa kohtelisi kuten tuotantoeläin sikaa, niin syyllistyisi eläinrääkkäykseen. Silti sika on "puhdasta ja eettistä Suomalaista lihaa".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan kuten on kissojen ja koirien pitäminen kerrostaloasunnoissa.

        Itse kissan omistajana ja lihattomalla ruokavaliolla ihmettelen myös sitä, että eräät eläinsuojeluyhdistykset eivät anna löytökissoja maaseudulle, jos niitä ei sitouduta pitämään sisällä tai tarhassa. Ymmärrän toki, että valtatien varressa ei ole kissan turvallista elää vapaasti liikkuen. Esimerkiksi minä en saa kissaa eläinsuojeluyhdistykseltä, koska annan kissojeni kulkea vapaasti tiellä, jossa on 30km/h nopeusrajoitus ja, jossa ihmiset eivät edes uskalla ajaa enemmän kuin 20/h, eikä metsän petojakaan kulmilla norkoile. Överiksi mennyttä ja sairasta, ei silti niin sairasta kuin turkistarhaus tai häkkikanalat.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      107
      2725
    2. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      30
      2385
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      21
      2280
    4. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      102
      1866
    5. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      114
      1610
    6. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      167
      1324
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      280
      1149
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1024
    9. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      80
      1014
    10. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      178
      930
    Aihe