pieleen, kun kun muovia ei enää laiteta laatan alle? Nimittäin rakensin itselleni ja muutamalle muullekin 70 luvun lopulla omakotitalon ja siihen aikaan ilman muuta muovi laitettiin valun alle. Itse Vaihdoin lattialaudat uusiin parivuotta sitten ja muissakin taloissa on remppaa tehty lattioille syystä tai toisesta, mutta yhdessäkään laatassa ei ole ollut havaittavissa altapäin tulevan kosteuden merkkejä.
Hyvä esimerkki maasta nousevasta kosteudesta on naapuri talo, johon teimme ison remontin muutama vuosi sitten. Talo on rakenntu joskus 30 luvulla ja laajennettu 40 luvun lopulla, laajennus osaan oli valettu laatta ja se oli eristetty pikikerroksella. Tämän osan purueristys ja koolaus oli puhdas ja terve kun juuri asennettu, mutta vanhan osan rossi ja lattia oli täysin laho, joka oli levinnyt sen osan seinien alajuoksuihin ja koolinkeihinkin.
Ja vielä esimerkki toisesta naapurista, hän valoi laatan vanhan konevaraston lattiaan ja laatan alle hän asensi muovin, jossa oli pään kokonen reikä. Viljelijä kun on, hän varastoi viljaa tähän huoneeseen ja kuinka ollakkaan tyhjätessään varaston, reijän kohdalta vilja oli homeessa ja märkää.
Siis nykyääni muovia ei enää käytetä kosteuden nousun katkaisuun, mutta onko nykyinen menetelmä riskaapeli homma, nimittäin maasta nousee myös lämpöä ja se tuo mukanaan maakosteutta yötä päivää, kesällä ja talvella. Pahoin pelkään, että suuret murheet on tulevaisuudessa edessä maakosteuden kanssa. Muuta 100% varmaa kosteuden katkaisua ei ole kun muovi ja piki.
Hyvä esimerkki maasta nousevasta kosteudesta on naapuri talo, johon teimme ison remontin muutama vuosi sitten. Talo on rakenntu joskus 30 luvulla ja laajennettu 40 luvun lopulla, laajennus osaan oli valettu laatta ja se oli eristetty pikikerroksella. Tämän osan purueristys ja koolaus oli puhdas ja terve kun juuri asennettu, mutta vanhan osan rossi ja lattia oli täysin laho, joka oli levinnyt sen osan seinien alajuoksuihin ja koolinkeihinkin.
Ja vielä esimerkki toisesta naapurista, hän valoi laatan vanhan konevaraston lattiaan ja laatan alle hän asensi muovin, jossa oli pään kokonen reikä. Viljelijä kun on, hän varastoi viljaa tähän huoneeseen ja kuinka ollakkaan tyhjätessään varaston, reijän kohdalta vilja oli homeessa ja märkää.
Siis nykyääni muovia ei enää käytetä kosteuden nousun katkaisuun, mutta onko nykyinen menetelmä riskaapeli homma, nimittäin maasta nousee myös lämpöä ja se tuo mukanaan maakosteutta yötä päivää, kesällä ja talvella. Pahoin pelkään, että suuret murheet on tulevaisuudessa edessä maakosteuden kanssa. Muuta 100% varmaa kosteuden katkaisua ei ole kun muovi ja piki.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eiköhän esim. finnfoam siellä laatan alla ja aivan saman asian.
ole kiitollinen. Kaikki asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin annoit kirjoituksessasi ymmärtää.
Rakennusfysiikan perusteella missään kohtaa alapohjaa ei saa olla täysin kaasutiivistä pintaa. Kosteuden nousu laatan alapuolella katkaistaan kiviaineisella kapillaarikatkokerroksella. Jos alapohja jätetään osittain lämpöeristämättä (kuten tehtiin aikoinaan laajapohjaisissa halleissa yms.), laatan alapuolinen maa alkaa käytönaikana lämmetä ja sen lämpötila lähenee rakennuksen sisälämpötilaa. Koska maaperässä suhteellinen kosteus on ~100% ja rakennuksen sisällä paljon pienempi, pyrkii kosteusero tasoittumaan siten, että kosteus virtaa laatan läpi rakennuksen sisälle.
Voitte ryhtyä saivartelemaan.
että kyllähän sillä kiviaines konstailulla saadaan enimmät vedet katkaistua, mutta ei sillä kosteuden ja maakaasujen nousua voida estää juuri lainkaan. Muovin läpi ei tule pieninkään kosteus, eikä radon, metaani tai muu syöpää aiheuttava maakaasu vaikka olis suurempikin imu huoneessa. Tämä nykykonsti tuntuu vain niin todella epäilyttävältä, koska siinä tilanne ei juurikaan ole hallinnassa kosteuden ja kaasujen osalta, aika näyttää, missä kunnossa talot asukkaat on 30 vuoden päästä.
jos kuvittelet sen muovin pysyvän ensinnäkin asennuksesta valuun saakka siinä määrin ehjänä , että se ehkäisisi esim. radon pääsyn laattaan saakka. Kokonaan toinen asia on muovin ikääntyminen. Tiedän, tiedän...se näyttää varmaan ihan ehjältä, mutta kaasut ovatkin ovelia pirulaisia...
Ulkoisen kosteuden kannalta vanha kansa oli oikeassa: talo graniittipaasien päälle, niin takuulla pysyy alapohja kuivana.
luja usko muoviin alapohjassa. mutta usko sen tarpeellisuuteen kyllä horjuu yläpohjan ja seinien osalta. Siis kaikki rakentaminenhan on suoritettava huolella, eikä minkäänläista velttoutta voida hyväksyä tietenkään minkään osa-aleen kohdalla. suoran, kovaksi jyrätyn hiekkapatjan ja tsyroksin välissä, muovi säilyy ehjänä ja pitää eristeet ja laatan rutikuivana maailman tappiin asti. Minun uskoni tässä asiassa perustuu näkemiseen,eikä kuulemiseen.
samaan mieltä, että piki ja muovi ovat ainoat kosteuskatkot, jotka toimivat varmasti. Odotetaan mielenkiinnolla vielä 10v, niin nähdään lopputulos. Olen työni puolesta joutunut piikkaamaan 90-luvun lopulla valmistuneen talon lattiaa, silloin ei ollut aina tapana laittaa suodatinkangasta ja näin ollen hieno hiekka valui alas ja nosti kosteuden nopeasti laattaan. Viime kesänä näin kuinka kahden okt talon täytöt tehtiin aivan liian hienolla hiekalla, ei sepeliä ei soraa. Neljällä vuosikymmenellä olen rakennustöitä tehnyt ja voin sanoa, että rakentaminen ei ole parantunut niin radikaalisti kuin ihmiset luulevat.
on, ei ainakaan varmalla pohjalla maakosteuden eristäminen nyky konsteilla ole.( Eri asia on, jos rakennetaan rossipohja ja sen alle kunnon ilmatila, mieluummin niin korkea ,että siellä voidaan konttimalla liikkua).Joku meinas että muovi jätettiin pois siksi, että jos sattuu vesivahinko, niin vedet pääsevät valumaan perustuksiin. Ihmettelin näin kepulia selitystä, kai siihen uskottavampikin syy lienee, mene ja tiedä.
Oikea rakenne teräsbetonilaatasta alaspäin on:
- EPS-levy
- tiivistetty sorakerros
- vahva muovikalvo
- tiivistettu sorakerros
Kun muovikalvo asennetaan tiivistetyn sorakerroksen puoliväliin, katkaistaan sillä kosteuden nousu maaperästä ylöspäin. Teräsbetonilaatta pääsee kuivumaan EPS-levyn läpi myös alaspäin, sillä EPS-levyn vesihöyryn läpäisevyyskerroin on noin 2,0...10.
Jos rakennuksessa tapahtuu vesivahinko, poistetaan kosteutta teräsbetonilaatan yläpuolelta koneellisen kuivatuksen avulla. Sen lisäksi kosteus pääsee poistumaan myös alaspäin teräsbetonilaatan- ja sen alapuolella olevan EPS-levyn läpi muovikalvon yläpuolella olevaan sorakerrokseen.
Jos kerran muovia pitää laittaa maahan, niin miksei sitä laitettaisi jo maatyövaiheessa? Eli kun talon pohjia vasta kaivetaan, niin tontin pintamaiden poiston jälkeen suodatinkankaan TILALLE laitetaan paksu rakennusmuovi. Tämän muovin päälle ajetaan sitten ne kapillaarikatko- ja salaojasorat talon pohjaksi, joiden päälle sitten talo aikanaan nousee. Ei luulisi maakosteuden nousevan kovin ylös, mutta jos näin kävisi, niin kapillaarikatko estäisi kosteuden nousun ja lopulta salaojat hoitaisivat loput. Kommentteja..
hiekka kerroksen alla, hiekka ajanmittaan kuivaa rutikuivaksi, se tietusti laskeutuu jonkin verran (riipuen hiekkakerroksen paksuudesta) jättäen laatan ilman tukea. Tai,,jos vettä hiekkaan pääsee ylhäältäpäin, luultavasti home on ongelmana siinä tapauksessa Siis ei näin, ainut oikea paikka muoville on heti eps-levyn alla. Jos puhutaan maakosteuden torjunnasta ja pesukoneen putkivuodosta yhtäaikaa, olemme todellakin perustusten rajentamisessa hakoteillä.
En esittänyt muovin asentamista "hiekkakerroksen alle"!
Muovikalvo täytyy uusien tutkimusten mukaan asentaa tiivistetyn sorakerroksen puoliväliin, kuten kirjoitukseni alkuosassa kerroin.
EPS-levyjen ja muovikalvon välissä oleva tiivistetty sorakerros ei missään tapauksessa pääse kuivumaan "rutikuivaksi", kuten kirjoituksessasi väitit. Laatan myöhempi painuminen estetään jyräämällä sorakerros riittävän tiiviiksi ennen EPS-levyjen asentamista ja laatan valua.
Pinta- tai pohjavesi poistetaan sorakerroksesta luonnollisesti salaojituksella.
Esittämäni rakennustapa nimenomaan estää homeongelmien muodostumisen, sillä teräsbetonilaatta pääsee kuivumaan myös alaspäin EPS-levyjen läpi muovikalvon yläpuolella olevaan sorakerroseen.
En perustellut esittämääni oikeaa rakennustapaa mahdollisella vesivahingolla. Asia tuli vain esille kirjoitukseni lopussa. Niitä ei saa missään tapauksessa yhdistää keskenään!
pysyy ehjänä (jota kylläkin epäilen, jos muovin päällä aletaan hiekkaa jyräämään), niin hiekka ei saa uutta kosteutta mistään ja vanha imeytyy vuosien saatossa rutikuivaan laattaan ja siitä hissun kissun huoneilmaan, joten huovin yläpuoliset aineet ovat jossain ajankohdassa lattian kosteuden kanssa lähes samat, eli alle 10%. Muovin alla kosteus on ainakin 60% .
Oleellista asiassa on, että kosteus poistuu fysiikan lakien mukaan aina lämpimästä kylmään päin.
Kun vahva muovikalvo asennetaan tiivistetyn sorakerroksen puoliväliin, pääsee kosteus poistumaan vapaasti huoneilmasta myös alaspäin teräsbetonilaatan ja sen alle asennettujen EPS-levyjen läpi sorakerrokseen.
Teräsbetonilaatta kuivuu myös rakennusaikana nopeammin
Jos muovikalvo asennetaan sorakerroksen päälle EPS-levyjen alle (kuten esitit), ylhäältä tuleva kosteus tiivistyy EPS-levyihin ja teräsbetonilaattaan.