adhd

Mä olen lueskellut kaikenlaista aikuisten adhd:sta ja meinaa tippa tulla linssiin, niin samalta kuin omani ihmisten tarinat ja oiret kuulostavat. Nettikyselyt on katsottu, nekin kuvaa minua ihan tosi hyvin.
Tahtoisin apua näihin ongelmiin...mieskin on jo lähdössä kun ei jaksa elää asiansa ja arkensa sotkevan pikkulapsen kanssa. Kyllähän mulla maisterin paperit on ja töissä käyn, mutta ei kai se tarkoita sitä ettei voi olla ADHD.
Toisaalta olisi helpotus jos tosiaan saisin vihdoin selville mikä minua vaivaa. Toisaalta pelottaa ettei se koskaan selviä. Pelottaa että nyt liikaa tähän luotan, entä jos en olekaan, entä jos lääkitystä kokeillaan eikä se autakaan?
Mulla on psykiatrikontakti jo valmiiksi, olen ollut tosi ahdistunut ja masentunut, hän hoitanut niitä. Nyt vähän parempi alkaa olla. Efexor on lääkkeenä, ainoa joka vähän auttanut. Mutta musta tuntuu että hän vain nauraa tälle tai syyttää neurootikoksi. Mihin sitten?
Mitä mun kannattais tehdä. Oisko mahdollista että mulla olisi se ja elämäni korjaantuisi?
2271
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

testeihin, itse menin niihin yksityisen neurologin kautta (neuropsykologikin oli yksityinen). Hintavaahan se oli, mutta ehdottomasti kannatti.

Äänestä
  • Katselin Mehiläisestä, siellä on yksi lääkäri jolla kiinnostuksen kohteena adhd:n diagnostiikka ja hoito. Yks ongelma tossa testaamisessa on että itse olen psykologi joten tunnen tutkimusmenetelmät hyvin, joten ainakaan WAIS ja WMS ei tule suurelta osin kysymykseen.
    Rahaahan mulla ei ole kun kaikki menee eikä mitään jää säästöön kun en rahaa oikein osaa käyttää, mutta olen tuohon valmis kyllä laittamaan.
    Huoli on suuri. Tahtoisin tän selvittää....

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mylene kirjoitti:

Mä olen lueskellut kaikenlaista aikuisten adhd:sta ja meinaa tippa tulla linssiin, niin samalta kuin omani ihmisten tarinat ja oiret kuulostavat. Nettikyselyt on katsottu, nekin kuvaa minua ihan tosi hyvin.
Tahtoisin apua näihin ongelmiin...mieskin on jo lähdössä kun ei jaksa elää asiansa ja arkensa sotkevan pikkulapsen kanssa. Kyllähän mulla maisterin paperit on ja töissä käyn, mutta ei kai se tarkoita sitä ettei voi olla ADHD.
Toisaalta olisi helpotus jos tosiaan saisin vihdoin selville mikä minua vaivaa. Toisaalta pelottaa ettei se koskaan selviä. Pelottaa että nyt liikaa tähän luotan, entä jos en olekaan, entä jos lääkitystä kokeillaan eikä se autakaan?
Mulla on psykiatrikontakti jo valmiiksi, olen ollut tosi ahdistunut ja masentunut, hän hoitanut niitä. Nyt vähän parempi alkaa olla. Efexor on lääkkeenä, ainoa joka vähän auttanut. Mutta musta tuntuu että hän vain nauraa tälle tai syyttää neurootikoksi. Mihin sitten?
Mitä mun kannattais tehdä. Oisko mahdollista että mulla olisi se ja elämäni korjaantuisi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu