Tohtorin tutkinto hyödytön

Tohtorien tiedot ovat hyödyttömiä tai epätieteellisiä. Suurin osa tuoreista tohtoreista päätyy kuitenkin hanttihommiin tai jopa työttömäksi. Tohtorin tutkinto on hyödytön koska alhaisemman koulutustason suorittaneet osaavat usein asiat tohtoreita paremmin ja ennenkaikkea tehokkaammin.

Tohtorin tutkinto tulee poistaa kaikista virkakelpoisuus vaatimuksista

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1030760

Jos joku tutkii koko varhaisen elämänsä muurahaisten vasemman etujalan pituusvaihtelua, niin siitä ei välttämättä ole hirveästi hyödtyä juurikaan mihinkään työhön.

Vuonna 2008 Suomessa valmistui noin 1 500 uutta tohtoria, mikä on kaksinkertainen määrä vuoteen 1993 verrattuna.
413024
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 41

Vanhimmat

Totta toinen puoli. Tohtoreita koulutetaan liikaa ja siksi taso on romahtanut.

Yliopistojen rahoitusmalli on tehty sellaiseksi että tohtoreita pitää saada hinnalla millä hyvänsä, joten niitä väännetään minkälaisesta tumpelosta tahansa. Useimmiten sen tumpelon julkaisut on oikeasti kirjoittanut toiset tohtoriopiskelijat, ohjaava professori tai muut jo väitelleet postdoc virkojen hoitajat.

Virkakelpoisuus vaatimuksista sitä ei tule poistaa. Vaikka valmistuvista tohtoreista 2/3 on turhia, niin se 1/3 ehkä on yhä validia porukkaa.

Se että tohtoreista suuri osa jää vaille tohtorin tasoista työtä voi olla hyväkin asia. Koska koulutusvaiheessa niitä ei nykyideologian mukaan poistaa ja lisää on saatava, niin työllistymisprosessissa jyvät kuitenkin karsiutuu akanoista.

Yliopisto eo väittelyn jälkeen tarjoa paikkoja kuin niille parhaille ja osaavimmille jotka kuitenkin henkilökunta jo tietää osaaviksi.

Yliopiston ulkopuolellakaan ei hölynpölyn tutkijat töitä löydä.

Lopputulos on jokseenkin se että tohtorin töihin pääsee kuitenkin vain se 1/3 joka alunperinkin olivat tohtorin tasoista materiaalia ja niitä muita 2/3 ei olisi ikinä pitänytkään kouluttaa tohtoreiksi.

Äänestä

  • Yliopistoissa ei ole töissä se 1/3 "erittäin päteviä", vaan ovat päässeet ajoissa luikertelemaan suojatyöpaikkoihin joista eivät nyt haluaisi saada kenkää

    Mutta ei veronmaksajien kannata elättää professorilaumaa, vaan antaa lakkauttaa koko yliopistolaitos

    Kyllä yksityiset yliopistot tuottavat parempia tohtoreita ja parempaa tutkimustietoa

    Äänestä

  • AMK on paras kirjoitti:

    Yliopistoissa ei ole töissä se 1/3 "erittäin päteviä", vaan ovat päässeet ajoissa luikertelemaan suojatyöpaikkoihin joista eivät nyt haluaisi saada kenkää

    Mutta ei veronmaksajien kannata elättää professorilaumaa, vaan antaa lakkauttaa koko yliopistolaitos

    Kyllä yksityiset yliopistot tuottavat parempia tohtoreita ja parempaa tutkimustietoa

    "Yliopistoissa ei ole töissä se 1/3 "erittäin päteviä", vaan ovat päässeet ajoissa luikertelemaan suojatyöpaikkoihin joista eivät nyt haluaisi saada kenkää"

    Voipi olla niinkin. Tietty määrä päteviä lähtee yritysmaailmaan, tietty osa jää yliopistolle. Jonkin verran yliopiston virkoihin pääsee professorien suosikkeja, jotka ei välttämättä ole niin päteviä, mutta pääosin yliopistolle jää kuitenkin enempi lahjakkaita kuin vähemmän lahjakkaita.

    Yhtä kaikki, itse luikertelin yliopistolle suojatyöpaikkaan, mutta viime aikoina olen vakavasti harkinnut hanskojen heittämistä naulaan, ei enää huvita eikä kiinnosta tämä homma, eikä oikein koko yliopistotouhukaan enää. Nykyään kattelenkin työpaikkailmoituksia sillä silmällä että mihin näin tohtorina ja dosenttina (tuli sekin arvo hankittua) voisi hakea ja mitä sitä oikeastaan haluaisi tehdä.


    "Mutta ei veronmaksajien kannata elättää professorilaumaa, vaan antaa lakkauttaa koko yliopistolaitos
    Kyllä yksityiset yliopistot tuottavat parempia tohtoreita ja parempaa tutkimustietoa "

    Yliopistolaitosta tuskin koskaan lakkautetaan, mutta vuodenvaihteessahan se yksityistettiin.
    Epäilen vahvasti että tämä nykyisen mallinen yksityinen yliopistolaitos tuottaa huonompaa tulosta kuin aiempi. Nyt homma pyörii entistä enempi rahankiilto silmissä ja pyritään pikavoittoihin kaukonäkäisyyden sijaan.

    Äänestä

  • AMK on paras kirjoitti:

    Yliopistoissa ei ole töissä se 1/3 "erittäin päteviä", vaan ovat päässeet ajoissa luikertelemaan suojatyöpaikkoihin joista eivät nyt haluaisi saada kenkää

    Mutta ei veronmaksajien kannata elättää professorilaumaa, vaan antaa lakkauttaa koko yliopistolaitos

    Kyllä yksityiset yliopistot tuottavat parempia tohtoreita ja parempaa tutkimustietoa

    missä Suomessa tai edes lähiympäristössä on yksityisiä yliopistoja?

    Ja en myöskään usko, että tohtorin tutkinnon suorittaminen mitenkään pilaa ihmisen ajattelu- tai ongelmanratkaisukykyä, vaan asia lienee päinvastoin.

    Äänestä

  • ei-vielä-työtön-tri kirjoitti:

    "Yliopistoissa ei ole töissä se 1/3 "erittäin päteviä", vaan ovat päässeet ajoissa luikertelemaan suojatyöpaikkoihin joista eivät nyt haluaisi saada kenkää"

    Voipi olla niinkin. Tietty määrä päteviä lähtee yritysmaailmaan, tietty osa jää yliopistolle. Jonkin verran yliopiston virkoihin pääsee professorien suosikkeja, jotka ei välttämättä ole niin päteviä, mutta pääosin yliopistolle jää kuitenkin enempi lahjakkaita kuin vähemmän lahjakkaita.

    Yhtä kaikki, itse luikertelin yliopistolle suojatyöpaikkaan, mutta viime aikoina olen vakavasti harkinnut hanskojen heittämistä naulaan, ei enää huvita eikä kiinnosta tämä homma, eikä oikein koko yliopistotouhukaan enää. Nykyään kattelenkin työpaikkailmoituksia sillä silmällä että mihin näin tohtorina ja dosenttina (tuli sekin arvo hankittua) voisi hakea ja mitä sitä oikeastaan haluaisi tehdä.


    "Mutta ei veronmaksajien kannata elättää professorilaumaa, vaan antaa lakkauttaa koko yliopistolaitos
    Kyllä yksityiset yliopistot tuottavat parempia tohtoreita ja parempaa tutkimustietoa "

    Yliopistolaitosta tuskin koskaan lakkautetaan, mutta vuodenvaihteessahan se yksityistettiin.
    Epäilen vahvasti että tämä nykyisen mallinen yksityinen yliopistolaitos tuottaa huonompaa tulosta kuin aiempi. Nyt homma pyörii entistä enempi rahankiilto silmissä ja pyritään pikavoittoihin kaukonäkäisyyden sijaan.

    Ei yliopistolaitosta ole mihinkään yksityistetty.

    Ilmeisesti et tollo tajua mikä on yksityisen ja julkisrahoitteisen ero.

    Äänestä

  • sdsdsddsds kirjoitti:

    Ei yliopistolaitosta ole mihinkään yksityistetty.

    Ilmeisesti et tollo tajua mikä on yksityisen ja julkisrahoitteisen ero.

    "Ei yliopistolaitosta ole mihinkään yksityistetty.
    Ilmeisesti et tollo tajua mikä on yksityisen ja julkisrahoitteisen ero. "

    Tiedän kyllä.

    Mutta periaatteessa yliopistot yksityistettiin. Toki maailmalla toimivat yksityisyliopistot toimivat aika eri periaatteella kuin nämä suomen säätiöyliopistot.

    Suomessa yliopisto kaatuisi siihen paikkaan jos se ei saisi julkista rahoitusta, koska eihän täällä kukaan suostuisi maksamaan opetuksesta.

    http://www.harrijaskari.fi/kirjoituksia/saatioyliopisto_ja_julkisoikeude/

    Äänestä

  • Kerropa vielä kirjoitti:

    missä Suomessa tai edes lähiympäristössä on yksityisiä yliopistoja?

    Ja en myöskään usko, että tohtorin tutkinnon suorittaminen mitenkään pilaa ihmisen ajattelu- tai ongelmanratkaisukykyä, vaan asia lienee päinvastoin.

    akateeminen titteli ei ole älykkyystesti

    Älykkyystesti puolestaan ei anna pätevyyttä akateemisen viran hoitoon


    Esim AMK tutkinto on ihan yhtä vaativa älyllisesti. Professuurit onkin avattava AMK ja ammattikoulu tutkinnoille

    Äänestä

  • zebulutura kirjoitti:

    akateeminen titteli ei ole älykkyystesti

    Älykkyystesti puolestaan ei anna pätevyyttä akateemisen viran hoitoon


    Esim AMK tutkinto on ihan yhtä vaativa älyllisesti. Professuurit onkin avattava AMK ja ammattikoulu tutkinnoille

    Jos professorin pätevyyden toteamisessa käytettävät kriteerit säilytetään ennallaan, paitsi että enää ei vaadittaisi tohtorin tutkintoa.

    Tosin haluaisin nähdä sen tilanteen, jossa pelkän ammattikoulun käynyt professori opastaa oppilaitaan tieteellisessä kirjoittamisessa tai väitöskirjan laatimisessa. Se, että professori on käynyt ammattikoulun, ei nykyisellään ole yhtään harvinaista. Itsekin tunnen useita ammattikoulun käynyttä professoria; tosin he ovat käyneet sen jälkeen monta muutakin opinahjoa.

    Äänestä

  • kerropa vielä kirjoitti:

    Jos professorin pätevyyden toteamisessa käytettävät kriteerit säilytetään ennallaan, paitsi että enää ei vaadittaisi tohtorin tutkintoa.

    Tosin haluaisin nähdä sen tilanteen, jossa pelkän ammattikoulun käynyt professori opastaa oppilaitaan tieteellisessä kirjoittamisessa tai väitöskirjan laatimisessa. Se, että professori on käynyt ammattikoulun, ei nykyisellään ole yhtään harvinaista. Itsekin tunnen useita ammattikoulun käynyttä professoria; tosin he ovat käyneet sen jälkeen monta muutakin opinahjoa.

    Moni AMK tason suorittanut voi ihan hyvin tehdä proffan hommia. Toki ammattikoulu on ehkä liian vaatimaton.

    Ajatteleppa vaikka it-alaa. Ei sielä ole kaikilla mitään tutkintoa.

    Äänestä

  • löllölö kirjoitti:

    Moni AMK tason suorittanut voi ihan hyvin tehdä proffan hommia. Toki ammattikoulu on ehkä liian vaatimaton.

    Ajatteleppa vaikka it-alaa. Ei sielä ole kaikilla mitään tutkintoa.

    Monikaan AMK-tason suorittanut ei pysty tekemään proffan hommia. Moni tohtori taas pystyy.

    Äänestä

  • kerropa vielä kirjoitti:

    Jos professorin pätevyyden toteamisessa käytettävät kriteerit säilytetään ennallaan, paitsi että enää ei vaadittaisi tohtorin tutkintoa.

    Tosin haluaisin nähdä sen tilanteen, jossa pelkän ammattikoulun käynyt professori opastaa oppilaitaan tieteellisessä kirjoittamisessa tai väitöskirjan laatimisessa. Se, että professori on käynyt ammattikoulun, ei nykyisellään ole yhtään harvinaista. Itsekin tunnen useita ammattikoulun käynyttä professoria; tosin he ovat käyneet sen jälkeen monta muutakin opinahjoa.

    "Jos professorin pätevyyden toteamisessa käytettävät kriteerit säilytetään ennallaan, paitsi että enää ei vaadittaisi tohtorin tutkintoa. "

    Jos - niin mitä? Ajatuksesi katkeaa kesken!

    Äänestä

  • mitämitämitä kirjoitti:

    "Jos professorin pätevyyden toteamisessa käytettävät kriteerit säilytetään ennallaan, paitsi että enää ei vaadittaisi tohtorin tutkintoa. "

    Jos - niin mitä? Ajatuksesi katkeaa kesken!

    Sinua näyttää vaivaavan paha putkinäkö. Vastasin tietysti edeltävään kirjoitukseen, jonka viimeinen kappale kuuluu: "Esim AMK tutkinto on ihan yhtä vaativa älyllisesti. Professuurit onkin avattava AMK ja ammattikoulu tutkinnoille", ja lisäksi otsikkoni oli "Sen kun".

    Äänestä

  • löllölö kirjoitti:

    Moni AMK tason suorittanut voi ihan hyvin tehdä proffan hommia. Toki ammattikoulu on ehkä liian vaatimaton.

    Ajatteleppa vaikka it-alaa. Ei sielä ole kaikilla mitään tutkintoa.

    Juuri mikään muu ala ei pysty tuottamaan niin paljon sutta, sontaa ja sekundaa kuin it-ala. Surkea suunnittelu, kelvoton koodaus ja tekemätön testaus tuottavat edelleenkin sovelluksia, jotka saavat käyttäjänsä raivon tai romahduksen partaalle.

    Äänestä

  • kerropa vielä kirjoitti:

    Sinua näyttää vaivaavan paha putkinäkö. Vastasin tietysti edeltävään kirjoitukseen, jonka viimeinen kappale kuuluu: "Esim AMK tutkinto on ihan yhtä vaativa älyllisesti. Professuurit onkin avattava AMK ja ammattikoulu tutkinnoille", ja lisäksi otsikkoni oli "Sen kun".

    "Esim AMK tutkinto on ihan yhtä vaativa älyllisesti. Professuurit onkin avattava AMK ja ammattikoulu tutkinnoille"

    Itse asiassa professuurit ovat auki kaikille, ei professorin virkaan vaadita tohtorin tutkintoa.

    Professorin viran edellytyksenä on todettu riittävä tieteellinen näyttö professuurin alalta.

    Yleensä vaan tuon riittävän tieteellinen näyttö käytännössä vaatii tohtorin tutkintoa, muttei aina. Suomessa on jonkin verran virkaan nimitettyjä professoreja jotka eivät ole suorittaneet tohtorin tutkintoa, mutta aika harvinaista se on.

    Sen sijaan yliopiston lehtorin virkaan vaaditaan nykyään tohtorin tutkinto. Sinänsä vitsikästä että alempaan virkaan sitä vaaditaan, mutta korkeampaan ei.

    Äänestä

  • ei tarvi olla tri. kirjoitti:

    "Esim AMK tutkinto on ihan yhtä vaativa älyllisesti. Professuurit onkin avattava AMK ja ammattikoulu tutkinnoille"

    Itse asiassa professuurit ovat auki kaikille, ei professorin virkaan vaadita tohtorin tutkintoa.

    Professorin viran edellytyksenä on todettu riittävä tieteellinen näyttö professuurin alalta.

    Yleensä vaan tuon riittävän tieteellinen näyttö käytännössä vaatii tohtorin tutkintoa, muttei aina. Suomessa on jonkin verran virkaan nimitettyjä professoreja jotka eivät ole suorittaneet tohtorin tutkintoa, mutta aika harvinaista se on.

    Sen sijaan yliopiston lehtorin virkaan vaaditaan nykyään tohtorin tutkinto. Sinänsä vitsikästä että alempaan virkaan sitä vaaditaan, mutta korkeampaan ei.

    Uusi yliopistolaki ei edellytä professorilta tohtorin tutkintoa, mutta kaikki tarkistamani tiedeyliopistojen johtosäännöt vaativat. Miten lie tilanne ns. taideyliopistojen osalta?

    Äänestä

  • sdsdsddsds kirjoitti:

    Ei yliopistolaitosta ole mihinkään yksityistetty.

    Ilmeisesti et tollo tajua mikä on yksityisen ja julkisrahoitteisen ero.

    Voi jeesus, selvisi kyllä heti kuka tollo on. Olet selkeästi joku maailmaa vihaava luuseri, joka on tullut tänne pätemään.

    Äänestä

  • asiaall kirjoitti:

    Voi jeesus, selvisi kyllä heti kuka tollo on. Olet selkeästi joku maailmaa vihaava luuseri, joka on tullut tänne pätemään.

    tarkoitin siis tietenkin nimimerkkiä sdsdsddsds

    Äänestä

  • kokemusta on kirjoitti:

    Juuri mikään muu ala ei pysty tuottamaan niin paljon sutta, sontaa ja sekundaa kuin it-ala. Surkea suunnittelu, kelvoton koodaus ja tekemätön testaus tuottavat edelleenkin sovelluksia, jotka saavat käyttäjänsä raivon tai romahduksen partaalle.

    Mainitseppas joku kaupallinen softa, mitä ei ole QA-testattu tai laajemmalla kaikenkansan beta-testillä ollut? Suurinosa vapaistakin opensource-softista ajan kanssa käyttötestataan kenties miljoonien käyttäjien tuloksena ja saadaan kehitettyä sitä toisen miljoonan kanssa.. ketkä kaikki ovat jotain omasta mielenkiinnosta oppineitä koodareita tai muuten omaa näkökulmaa suunnitteluun. Varsinkin, kun softien suunnittelu on lähinnä nykyään toisista softista kopioituja käyttiksiä, perustuen yleensä johkin jo kymmeniä vuosia käytöissä olleeseen menuihin ja sen toimivaan loogisuuteen. Kuinkahan moni omasta mielenkiinnosta säätänyt on päätynyt alan hommiin.. jaa-a. Ettei se koulunkäynti ja paperin sieltä saaminen tarkoita yhtään mitään, että osaako homman vai ei.

    Äänestä

on hyödytön kuten kaikki yleistyksiin perustuvat väitteet.

Jos joillain (kuinka monilla?) tohtorin tittelin saaneilla ei siitä ole hyötyä, niin ei se tarkoita, etteikö joillain muilla siitä olisi. Erityisesti monilla tekniikan ja luonnontieteiden sekä lääketieteen aloilla ja monissa niiden alojen tehtävissä siitä on hyötyä.

Äskettäin luin yhdestä peliohjelmia tekevästä firmasta, jossa oli vaikka kuinka monta tohtoria - toimitusjohtajallakin väitös loppusuoralla. Firma onkin edelläkävijä alallaan.

Äänestä

Ihan hyvä trollin yritys.

Tosin itse et ole varmaan koskaan käynyt viereistä katua lähempänä yliopistoa, mikä tietysti tekee sinusta ehdottoman asiantuntijan.

Äänestä

Olisi hyvä jos tohtorintutkinto käytännössä mitätöitäisiin ja perustutkinto asetettaisiin korkeampaan arvoon...

Äänestä
  • Professuurit ovat suojatyöpaikkoja, eikä ole enemmistön etu että näiden tohtori-huijareiden annetaan jatkaa viroissaan

    - Professorit irtisanotaan ja virat uudelleen hakuun perustutkinnon suorittaneille

    Äänestä

  • maisteri. kirjoitti:

    Professuurit ovat suojatyöpaikkoja, eikä ole enemmistön etu että näiden tohtori-huijareiden annetaan jatkaa viroissaan

    - Professorit irtisanotaan ja virat uudelleen hakuun perustutkinnon suorittaneille

    Käytännössä professorin virankuva nykyään on huorata rahaa yrityksiltä ja tutkimusrahoitusta akatemiasta tai tekesiltä, näin ainakin tekniikan puolella, millään muulla pätevyydellä ei sitten olekaan niin väliä

    Äänestä

  • maisteri. kirjoitti:

    Professuurit ovat suojatyöpaikkoja, eikä ole enemmistön etu että näiden tohtori-huijareiden annetaan jatkaa viroissaan

    - Professorit irtisanotaan ja virat uudelleen hakuun perustutkinnon suorittaneille

    Kyllä professorin pätevyydeksi riittää opiskelu toisella vuosikurssilla. Kyllä hekin osaavat oppikirjatietoja luennolla esittää.

    Äänestä

Kaikenmaailman amikset voisivat lopettaa sen "höhö, kyllä mä osaan noi tohtori-hommat, höhö"-huutelunsa. Onhan se tietenkin totta, että kansakoulupohjaltakin löytyy paljon osaavaa porukkaa, mutta jos haetaan vaikkapa professoria, niin kyllä tohtori hoitaa sen homman paremmin paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin pelkän kansakoulun käynyt. Työhaastattelijatkaan ei ole selvännäkijöitä ja kenelläkään ei ole varaa järjestää vuoden mittaista soveltuvuustestiä jokaiselle hakijalle, joka olisi tarpeen, jos koulutuksen osalta ei olisi virkakelpoisuusvaatimuksia.

Äänestä
  • Professorit on erotetettava viroistaan koska heidät on valittu väärin perustein. Perustutkinnon suorittaneet ovat etusijalla tohtoreihin nähden.

    Yliopistojen suojatyöpaikkoista ei tule tehdä tohtoreiden omaa yksinoikeutta, vaan perustutkinto on kelpoisuusvaatimus.

    Tohtorien nippelitiedolle ei ole käyttöä yliopistoissakaan

    Äänestä

  • maisteri. kirjoitti:

    Professorit on erotetettava viroistaan koska heidät on valittu väärin perustein. Perustutkinnon suorittaneet ovat etusijalla tohtoreihin nähden.

    Yliopistojen suojatyöpaikkoista ei tule tehdä tohtoreiden omaa yksinoikeutta, vaan perustutkinto on kelpoisuusvaatimus.

    Tohtorien nippelitiedolle ei ole käyttöä yliopistoissakaan

    Kun trolli ei enää nappaa, niin turha sitä on yrittää lämmittää.

    Ja itse olet vielä ainakin valovuoden päässä maisteriudesta.

    Äänestä

  • jotkut vain ovat... kirjoitti:

    Kun trolli ei enää nappaa, niin turha sitä on yrittää lämmittää.

    Ja itse olet vielä ainakin valovuoden päässä maisteriudesta.

    Taidat olla jokin laiska proffan räähkä joka on huolissaan valtionrahoituksen loppumisesta...?

    Äänestä

  • maisteri. kirjoitti:

    Professorit on erotetettava viroistaan koska heidät on valittu väärin perustein. Perustutkinnon suorittaneet ovat etusijalla tohtoreihin nähden.

    Yliopistojen suojatyöpaikkoista ei tule tehdä tohtoreiden omaa yksinoikeutta, vaan perustutkinto on kelpoisuusvaatimus.

    Tohtorien nippelitiedolle ei ole käyttöä yliopistoissakaan

    Mitä se tohtorius vie pois siltä maisteriudelta tai diplomi-insinööriydeltä? Itsekin olen myös DI vaikka väittelinkin jossain vaiheessa myöhemmin eli siis "perustutkinnon suorittanut". Jos proffaksi haluaa, niin samahan se on tohtorin tutkinto suorittaa, ei se ole homma eikä mikään jos jostain jotain tietää.

    Äänestä

  • trollinsyöttäjä kirjoitti:

    Mitä se tohtorius vie pois siltä maisteriudelta tai diplomi-insinööriydeltä? Itsekin olen myös DI vaikka väittelinkin jossain vaiheessa myöhemmin eli siis "perustutkinnon suorittanut". Jos proffaksi haluaa, niin samahan se on tohtorin tutkinto suorittaa, ei se ole homma eikä mikään jos jostain jotain tietää.

    Se tohtorintutkinto on pois hyödyllisestä työstä. Jos kerta olet perustutkin jälkeen alkanut lukemaan tohtoriksi niin etpä ole arvokasta työkokemusta ehtinyt saada, vaan olet kohdistanut voimavarasi tohtorin nippelitietoon

    Äänestä

  • maisteri. kirjoitti:

    Se tohtorintutkinto on pois hyödyllisestä työstä. Jos kerta olet perustutkin jälkeen alkanut lukemaan tohtoriksi niin etpä ole arvokasta työkokemusta ehtinyt saada, vaan olet kohdistanut voimavarasi tohtorin nippelitietoon

    Siis hä, suoritin tohtorin tutkinnon työn ohessa, miten se on pois työkokemuksesta?

    Äänestä

  • edellinen kirjoitti:

    Siis hä, suoritin tohtorin tutkinnon työn ohessa, miten se on pois työkokemuksesta?

    Amk- porukka veti tällä välin sinun ohitsesi sekä vasemmalta että oikealta. Et vain huomannut.

    Äänestä

  • voi voi kirjoitti:

    Amk- porukka veti tällä välin sinun ohitsesi sekä vasemmalta että oikealta. Et vain huomannut.

    Melkoista höttöä, mitä selität. Edelleenkin vain mitätön osa suuryritysten johtoryhmässä on AMK-tasoisia. Sen sijaan vanhoissa sivistysvaltioissa keskieuroopassa ja rapakon tuolla puolen on hyvin tavallista, että tohtorit työllistyvät elinkeinoelämän huipulle. Näissä maissa osataan hyödyntää tohtoreiden kyky analysoida ja paneutua asioihin pitkäjänteisesti.

    Äänestä

  • DI kirjoitti:

    Melkoista höttöä, mitä selität. Edelleenkin vain mitätön osa suuryritysten johtoryhmässä on AMK-tasoisia. Sen sijaan vanhoissa sivistysvaltioissa keskieuroopassa ja rapakon tuolla puolen on hyvin tavallista, että tohtorit työllistyvät elinkeinoelämän huipulle. Näissä maissa osataan hyödyntää tohtoreiden kyky analysoida ja paneutua asioihin pitkäjänteisesti.

    Suomalaista diplomi-insinööriäkin rupeaa hävettämään EU-tutkimusprojekteissa, kun Manner-Euroopan edustajat ovat kaikki tohtoreita ja suomalainen ainoa perustutkinnon suorittanut. Tosin opiskeluaikoinaan vankan työkokemuksen hankkinut diplomi-insinööri aina hakkaa tiedollisesti keskieurooppalaisen nuoren tohtorin aivan milloin vain. Mutta siitä huolimatta tohtori on aina tohtori.

    Äänestä

  • näin se vain on kirjoitti:

    Suomalaista diplomi-insinööriäkin rupeaa hävettämään EU-tutkimusprojekteissa, kun Manner-Euroopan edustajat ovat kaikki tohtoreita ja suomalainen ainoa perustutkinnon suorittanut. Tosin opiskeluaikoinaan vankan työkokemuksen hankkinut diplomi-insinööri aina hakkaa tiedollisesti keskieurooppalaisen nuoren tohtorin aivan milloin vain. Mutta siitä huolimatta tohtori on aina tohtori.

    Mistä olet saanut mielikuvan, ettei keskieuroopassa käydä töissä opiskeluaikoina? Kyllä tohtori hakkaa DI:n omaan alaan liittyvässä teoriassa. Miksi vertailukohdaksi otetaan aina "nuori tohtori" ja "kokenut DI/maisteri". Entäpäs esim.

    50v tekniikan tohtori, joka on ollut teollisuuden huipulla kehittämässä uutta teknologiaa, ja jolla on useita patentteja. Väitellyt suoraan työtehtäviinsä liittyvistä asioista.
    vs.
    50v. normi-DI, joka on junnannut ison osan työurastaan tehtävissä, jossa pärjäisi vähemmälläkin ammattitaidolla.

    Äänestä

  • DI kirjoitti:

    Mistä olet saanut mielikuvan, ettei keskieuroopassa käydä töissä opiskeluaikoina? Kyllä tohtori hakkaa DI:n omaan alaan liittyvässä teoriassa. Miksi vertailukohdaksi otetaan aina "nuori tohtori" ja "kokenut DI/maisteri". Entäpäs esim.

    50v tekniikan tohtori, joka on ollut teollisuuden huipulla kehittämässä uutta teknologiaa, ja jolla on useita patentteja. Väitellyt suoraan työtehtäviinsä liittyvistä asioista.
    vs.
    50v. normi-DI, joka on junnannut ison osan työurastaan tehtävissä, jossa pärjäisi vähemmälläkin ammattitaidolla.

    Keski-Euroopassa opinnoissa ei lusmuilla niin kuin Suomessa. Tällä heikosti edenneistä opinnoista voi menettää pelkästään opintotukensa, Keski-Euroopassa lentää ulos oppilaitoksesta.

    Äänestä

  • DI kirjoitti:

    Mistä olet saanut mielikuvan, ettei keskieuroopassa käydä töissä opiskeluaikoina? Kyllä tohtori hakkaa DI:n omaan alaan liittyvässä teoriassa. Miksi vertailukohdaksi otetaan aina "nuori tohtori" ja "kokenut DI/maisteri". Entäpäs esim.

    50v tekniikan tohtori, joka on ollut teollisuuden huipulla kehittämässä uutta teknologiaa, ja jolla on useita patentteja. Väitellyt suoraan työtehtäviinsä liittyvistä asioista.
    vs.
    50v. normi-DI, joka on junnannut ison osan työurastaan tehtävissä, jossa pärjäisi vähemmälläkin ammattitaidolla.

    Agreed.

    Äänestä

Nyt yliopistojen suojatyöpaikoissa olevat ahneet paperinpyörittäjät, kumileimasimet ja erilaiset apuraha "tutkijat" uhkaavat mennä lakkoon että saisivat lypsettyä itselleen lisää veronmaksajien rahoja:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/03/1068001

Yliopistojen työntekijät aikovat jättää lakkovaroituksen ylihuomenna. Työtaistelu voisi alkaa runsaan parin viikon kuluttua

Äänestä

Mielestäni mitä olen aihealueeseen tutustunut, maassamme pitäisi kouluttaa vähemmän tohtoreita, sillä moni väitös ei välttämättä ole sen arvoinen mitä rahoittamisessa joutuu satsaamaan. Liekö se ja sama, onko maisteri tai tohtori ihan oikeasti, asiantuntijuus ja osaaminen on hyvin vahvaa työelämään varten jo maisterivaiheen päätyttyä. Lisäksi monella alalla työtä saa jo kandilla. Ahnetta ja humpuukkia moni tohtorius, mutta jokainen olkoon omaa mieltä asiasta. Yhteiskunnalle koen paremmaksi, että ohjelmaa kiristetään jotta varoja voisi käyttää hyödyllisemmin ja että koulut voisivat nekin rahat käyttää aloituspaikkoihin ja nuorissahan on tulevaisuus, joten niistä kannattaa pitää huolta ja satsata (yliopistojen aloituspaikat lisääntyneisivät ynnä muun muassa)

Äänestä
  • Kuinka monta eri alojen tohtoria kuuluu tuttavapiiriisi? Jos olet muuodostanut mielikuvasi vain eri yliopistojen Graduate Schoolien esitemateriaalien ja muutaman väitöskirjaotsikon perusteella, niin johtopäätöksesi saattaa tosiaankin olla hyvinkin pahasti pielessä.

    Perustutkinnon suorittaneet osaavat todellakin vain aihealueen perusteet. Tohtorit parhaimmillaan saattavat osata jopa hyvin paljon enemmän.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tiedemies. kirjoitti:

Tohtorien tiedot ovat hyödyttömiä tai epätieteellisiä. Suurin osa tuoreista tohtoreista päätyy kuitenkin hanttihommiin tai jopa työttömäksi. Tohtorin tutkinto on hyödytön koska alhaisemman koulutustason suorittaneet osaavat usein asiat tohtoreita paremmin ja ennenkaikkea tehokkaammin.

Tohtorin tutkinto tulee poistaa kaikista virkakelpoisuus vaatimuksista

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1030760

Jos joku tutkii koko varhaisen elämänsä muurahaisten vasemman etujalan pituusvaihtelua, niin siitä ei välttämättä ole hirveästi hyödtyä juurikaan mihinkään työhön.

Vuonna 2008 Suomessa valmistui noin 1 500 uutta tohtoria, mikä on kaksinkertainen määrä vuoteen 1993 verrattuna.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu