Kysymyksiä synnytyksestä!

http://www.nicehouse.fi/lastenhu/odotus

http://www.synnytys.net

Pelon takia vauvan yrittämistä ei kannata jättää väliin. Synnytys on pieni hetki siihen verrattuna, mikä siitä alkaa, joten tärkeintä on mielestäni nauttia´raskausajasta ja valmistautua vauvan tuloon. (Toki synnytykseenkin kannattaa valmistautua.)

Vakavasta synnytyspelosta en osaa puhua, kun ei ole kokemusta, mutta siihenkin monilla paikkakunnilla saa jo apua. Sellainen "normaalin rajoissa" oleva pelko varmasti kuuluu asiaan ainakin ennen raskautta ja alkuraskauden aikana, kun ei vielä ole ehtinyt valmistautua ja psyykata itseään. Itsekin ihan aluksi pelkäsin, mutta lopulta synnyttämään meno ei jännittänyt yhtään. Eikä ollut aihettakaan, itsellä kaikki meni normaalisti.

Kyllä sen kivun kestää, varsinkin kun saat kivunlievitystä. Ajattelepa, kuinka moni on kestänyt! Huonoista kokemuksista aina kuulee, mutta useimmilla taitaa mennä ihan normaalisti, ja näissä tapauksissa sitä kipua ei muistakaan, kun vauva on pihalla. (Kuulostaa kliseeltä, niin minäkin ajattelin raskausaikana, mutta minullekin kävi niin.) Eli turha pelätä, kun ei tiedä, miten tulee menemään, synnytyksesi voi olla helppokin!

Se ihon leikkaaminen on episiotomia eli välilihan leikkaaminen, mutta se yleensä tehdään puudutuksessa. Itselleni ei tehty ollenkaan, eikä väliliha revennyt. (Jotkut sanovat, että taitava kätilö saa lapsen ulos ilman epparia...)

Onnea vain yritykseen, kun se tulee ajankohtaiseksi. Toivottavasti pääset pelostasi yli.

Ensinnäkin, kannattaa katsoa aika valikoiden mitä kuvia katselee kun raskaus on vasta haaveena. Mä katselin tuon viimeisen raskauden aikana jotain "epparikuvia" netistä, ja ne oli aika ällöttäviä, todennäköisesti samoja olet sinäkin katsellut. Eikä ne nyt ihan totuuden mukaisia ole sikäli, että ei aina näytä tolta. Niin ja ällöttäviä oli, vaikka mä olen sairaanhoitaja, neljän lapsen äiti, luulisi että oon "rutinoitunut..."

Elikkä siis katsomissasi kuvissa oli todennäköisesti kyse episiotomiasta, eli välilihan leikkauksesta. Mun saadessani ekan lapseni tehtiin "eppari" lähes rutiinisti kaikille ensisynnyttäjille (reilu 10 vuotta sitten). Perusteena oli se, että repeäminen olisi yleistä, ja episiotomialla ikään kuin tehtiin hallittu repeämä, joka olisi helppo ommalla ja paranisi nopeammin kuin luonnollinen repeämä. Nykyisin nämä teoriat on hyllytetty, ollaan sitä mieltä että luonnollinen repeämä (jos sellainen nyt edes tulee) paranee nopeammin.
Mulle tehtiin eppari ekassa synnytyksessä myös. Siinä siis leikataan pieni viilto emättimen reunaan, yleensä puudutuksessa (tai niin kuin mulla, lapsen pään venyttäessä supistuksen aikana emätintä, jolloin leikkaus tuntui pieneltä nipsaukkselta. Voisi verrata ampiaisen pistoon). Ja ompelua varten sitten viimeistään puudutetaan. Muissa kolmessa synnytyksessä sitten ei ole leikelty, enkä ole revennyt.
Eli toi mitä sä katselit ei ole yleistä. Ja siitä saa kaiken lisäksi kieltäytyä jo ennen synnytystä ;)

Mulla synnytys oli aivan kauhea kokemus. Tottakai ne kivut kestää, pakkohan se on! Kivut ei kuitenkaan unohtunut kun sain lapsen rinnalle(vaikka olikin ihana tapahtuma!). Toipumiseen meni aikaa ja olin aluks aivan varma, että toista lasta ei hankita. Nyt esikoinen 4kk ja jo hirmuinen vauvakuume!