Sattui tuolta lähes kuolleelta sfnet-palstalta silmiin, että joku oli kokeillut läppäriin liitettyä gps-vastaanotinta sisätiloissa ja oli sitä mieltä, että tulokset osoittivat laitteen epäluotettavaksi (pitkiä siirtymiä sijaintitiedossa melkoisella vauhdilla).
Itse luulen, että koejärjestely oli epäonnistunut, vastaanotin sisätiloissa ja ehkä epäluotettava laitekin. Minulla on toisinaan ollut plotteri tai gps veneessä päällä yön yli ja vaikka siitä tarkalla zuumauksella löytääkin pienen vaelluskuvion, niin ei se oikeastaan ole koskaan ylittänyt veneen normaalin "poijuheijauksen" aiheuttamaa. Onko muilla havaintoja?
Yhden kerran niinä 10 vuotena, jotka olen gepsiä käyttänyt, olen huomannut oudon hyppäyksen trackissa.
Itse luulen, että koejärjestely oli epäonnistunut, vastaanotin sisätiloissa ja ehkä epäluotettava laitekin. Minulla on toisinaan ollut plotteri tai gps veneessä päällä yön yli ja vaikka siitä tarkalla zuumauksella löytääkin pienen vaelluskuvion, niin ei se oikeastaan ole koskaan ylittänyt veneen normaalin "poijuheijauksen" aiheuttamaa. Onko muilla havaintoja?
Yhden kerran niinä 10 vuotena, jotka olen gepsiä käyttänyt, olen huomannut oudon hyppäyksen trackissa.
Vastaukset 35
Vanhimmat
miksi ei tomisi. Itse hommasin aikoinaan Smartista usb-portiin muutaman sentin kokoisen antennin, 44e rahteineen. Sen mitä olen käyttänyt niin vene on ollut kartalla samassa paikassa kuin luonnossa. Laiturissakin pysynyt paikallaan siinä missä olen kokeillut. En tosin pidä sitä päällä kuin ajossa joten en tiedä "missä se olisi aamulla".
Tavallisen GPSn paikanmääritys tapahtuu jollakin epätarkkuudella jonka näkee siitä, että paikallaan ollessaan kuitenkin tulee trackia. Se on muutamien metrien luokkaa eikä sillä vesillä liikkumiseen ole mitään vaikutusta koska loppu tehdään joka tapauksessa tähystämällä.
Vanhemmat GPS:t eivät toimineen sisällä jolloin paikka tietenkin katosi, ei siinä sen ihmeellisenpää ole eikä se tarkoita, että GPS olisi epätarkka. Uudet GPS:t ovat niin herkkiä, että saattavat toimia sisällä ainakin ikkunan lähellä.
Sitten taas varoituksen sana. Normaali GPS tarkkuus on 2 - 20 m nykypäivänä kun jenkkien häirintä on lakannut. Hyvällä tuurilla siis melkotarkka, huonolla melko epätarkka.
Tosin ohjelmistoissa käytetään "tasoitusta", esim. autonavigaattorit seuraavat tietä, eli piirtävät auton tielle vielä kymmenen metrinkin heitolle. Autossa GPS epätarkkuuden näkee vain siitä että navigaattori lähtee aina rampeissa harhailemaan.
Suurin ongelma on kartta-aineisto, joka on pohjimmiltaan 70 luvun rantaviivoja, joita joku firma on sitten vielä skannannut naksuttelemalla kuvan päällä suurimpien kurvien kohdalla.
Ei siis kannata ajaa plotteriruutuun tuijottaen, vaan oikeasti katsoa ympärilleen.
Vaarallisin tilanne on kapeikoissa, joissa viitat saattavat olla siirtyneet, ja huonolla tuurilla gps epätarkkuus on suurempi kuin kapeikon leveys. Kumpaa siinä sitten uskoo. Tosin viittojen kohdistusmerkkien löytäminen helpottaa.
Kannattaa muuten katsoa siitä "veneen tuulilasista" ulos sinne rantoihin ja verrata yhtyykö maisema paperikarttaan, jota oletkin jo silmäillyt aiemmin ennen kapeikkoa, jotta voit keskittyä liikenteeseen ja aallonmuodostuksen minimointiin tai mahdollisiin nopeusrajoituksiin. Tuntuu välillä maantielläkin että eräät ajaa vaan gepsiruudusta, vaikka näkyvyys olisi 10 metriä...
Itsellä on veneessä Garmin 525 ja ekana kesänä esiintyi hyppelyä kartalla aina silloin tällöin. Sitten luin jostain tuosta korjaussignaalista (WAAS/EGNOS) ja otin sen pois päältä. Sen jälkeen on toiminut tosi mallikkaasti. Suomi on niin ylhäällä, että korjaussignaali tulee liian matalalta, jolloin se alkaakin itsessään aiheuttamaan virhettä!
Ostin samanlaisen 525 syksyllä. Veneessä en ole vielä kokeillut. Onko muita hyviä vinkkejä asetuksiin?
Miten on muuten toiminut?
Hyvä peli on ollut! Näyttö näkyy hyvin ja on terävä. Kartan detaljien määrään kannattaa kiinnittää huomiota, koska sisällä on myös satelliittikuvia ja ne vievät laskenta tehoa, mikä näkyy näytön päivityksessä.
Edellisessä veneessä oli ulkoinen antenni, nykyisessa se on kajuutassa sisällä, eikä ole ollut siitä ongelmia. Satelliitit näkyvät hyvin ja signaalitasot ovat aivan riittäviä. Tosin kattoluukku on aika kohdilla.
Tyytyväinen kaikenkaikkiaan!
Tässäpä ne ongelmat tulikin esiin, peruskäyttäjänkin tulee ymmärtää syyt ja seuraukset.
Kuten eri palstoilla (tälläkin) on muutamaan kertaan kerrottu GPS-paikanmääritys perustuu 3-4 satelliitista tulevan signaalin kolmiomittaukseen, mitataan siis satellitin etäisyys GPS-vastaanottimeen. Etäisyydet saadaan mittaamalla aika, kauanko GPS-signaalilla kestää saapua. Mikäli signaali matkalla heijastuu esim. talosta tai saaresta tulee mittavirhettä, myös paljon muita virhelähteitä on on, joita GPS-järjestelmä ei pysty havaitsemaan. Lopputulos on, että plotterilla näkyvä paikka voi olla pielessä paljonkin.
Olennaista on ymmärtää, paljonko paikannusjärjestelmään voi luottaa, jos sen tarkkuus on riittävä 99.99% ajasta. Itse ole huolistani tuosta 0.01%:sta, mikäli ei ole toista GPS:stä riippumatonta paikannustapaa käytössä. Esim. heijastumista aiheutuvat virheet ovat todennäköisimpiä huonolla kelillä, kun satelliitista tuleva signaali on muutenkin vaimentunutta. Virheen todennäköisyyttä lisää mikäli antenni on huonossa paikassa.
Siispä GPS:n trackin poikkeamien seuraamisella on lähinnä akateemista mielenkiintoa. Kertoo lähinnä vastaanottimen softan laskentatarkkuudesta ja/tai kuinka paikannuksen heiluntaa on vaimennettu.
GPS järjestelmässä historiallisella tiedolla ei ole vastaavuutta tulevaisuuteen, eikä tietoa tule siten myöskään tulkita - riippumatta mitä laitteen mainoslehtisessä lukee.
taas tuli teoriaa, "tätikin olis setä,jos"kategoriassa. Pystytäänkö jollain muulla laitteella käytännössä tarkempaan ja onko siihen tarvetta. Olen ajellut kepsillä v-94 alkaen ja kun Clintoni poisti kepsin häirinnän, sen jälkeen on ollut helppoa ja turvallista veneilyä. Enkä ole todennut koskaan 20m:n heittoa, ehkä en ole ollut silloin vesillä, ajotunteja kertyy vuosittain n. 200. Nuo erään kirjoittajan mainitsemat heitot Garminilla laitan laitevalmistajan piikkiin, koska kaikki kuulemani veneilijöiden jutut kartan äkkinäisistä siirroista yhdistää sana Garmin. Mulla on Furunoita ollut 10 vuotta, eikä kertaakaan ole ollut isompaa heittoa, kuin ehkä n.2m. Se on sanomattakin selvää ettei kepsiin voi luottaa niin paljoa, että pystyttäisiin turvallisesti ajamaan n. 10 m:n levyisiä pienvenereittejä, koska veneen pitäminen viivalla on mahdotonta, merenkäynnin, virtausten, tuulen ym. vuoksi
Kaikki nykyiset GPS:t pystyvät vastaanottamaan yhtäaikaisesti vähintään 8 sateliittia. On erittäin harvinaista, että paikannukseen käytettäisiin vain 3 sateliittiä (tällöin ei edes saada korkeutta, vaan se joudutaan olettaman vakioksi) tai 4 sateliittia (minimi 3D paikannukselle). Tyypillisesti sijainti lasketaan 5-10 sateliitista, jolloin parin sateliitin heijastus tms. virheet eivät aiheuta ongelmia.
Mulla on tallessa GPS-jäljet lähes kaikilta purjehduksilta 2002 lähtien. Viimeiset pari vuotta 2 sekunnin tallennusvälillä. Tuohon joukkoon mahtuu satunnaisia (lähes päivittäisiä) lyhyitä katkoksia, joiden aikana sijaintia ei ole ja yksi selkeä sijaintivirhe, jossa paikka hyppäsi ~minuutiksi selkeästi väärään paikkaan. GPS:nä on ollut 2 eri Garminin käsimallia ja yksi sarjaportti GPS-hiiri. Kaikkia on pidetty lasikuituveneen sisällä ilman ulkoantennia.
http://www.kowoma.de/en/gps/errors.htm
The errors of the GPS system are summarized in the following table. The individual values are no constant values, but are subject to variances. All numbers are approximative values.
Ionospheric effects ± 5 meters
Shifts in the satellite orbits ± 2.5 meter
Clock errors of the satellites' clocks ± 2 meter
Multipath effect ± 1 meter
Tropospheric effects ± 0.5 meter
Calculation- und rounding errors ± 1 meter
Altogether this sums up to an error of ± 15 meters. With the SA still activated, the error was in the range of ± 100 Meter. Corrections by systems like WAAS and EGNOS, which mainly reduce ionospheric effects, but also improve orbits and clock errors, the overall error is reduced to approximately ± 3 - 5 meters.
Myös Magellanin GPS (Gold käsigepsi) teki mielenkiintoisia 100-300m loikkia satunnaisesti (ja samaanaikaan Garmin 38 näytti perin metrin päässä oikeaa paikkatietoa). Parin viimevuoden ajalta ei ole tietoa onko vielä heitellyt, nuo kokemukset ovat 2005-2007 kesiltä . Päivällä tuo ei aiheuta ongelmia mutta pimeässä/sumussa tulee suhtauduttua varauksella.
Näinpä, eilen illalla Garminin XT-navigaattori näytti Etelä-Suomessa 40m heittoa, aikaisemmin GPS-signaalilla merkattuun pisteeseen (kyse ei ole siis karttapoikkeamasta). Onko navigaattorin mittaama sijainti ollut silloin, vaikko eilen pielessä, sitähän järjestelmä ei osaa kertoa.
Jotenkin kuulosti nuo jotkut kirjoitukset siltä kuin 15-20 metrin virhettä pidettäisiin vakavana asiana. Miksi? Sehän on huomattavasti parempi tarkkuus kuin itse kartoilla (mikä tahansa merkintä 1:50 000 kartalla voi olla 30-50 m väärässä paikassa).
Tällaisia esittävät GPS:n vastustajat jotka eivät oikeasti tunne asiaa, mutta ovat päättäneet jatkaa ristiretkeään GPS:ää vastaan siitä huolimatta.
Se nyt on vaan niin, että GPS nyt on tullut jäädäkseen ja sillä siisti.
20 metriä voi olla liian suuri virhe kalamiehille jotka hakevat jotakin pohjassa olevaa poikkeamaa, mutta ei aiheuta ongelmia navigoinnissa jossa tähystys on kuitenkin kaiken a ja o.
Ihan selvennykseksi (kirjoitin tuo tarkkuus on suhteellista -kohdan) enkä ainakaan itse ole mitenkään gps-vastainen. Itselläni on kannettava tietokone gps-hiirellä (oli plotteri ulkona, mutta kiinnike petti ja putosi mereen). Gps on helkkarin hieno systeemi, kunhan tietää senkin rajat.
Plotteri on aivan pistämätön kun sumu tai pimeä yllättää, mutta siltikin täytyy tähystää.
Ajammehan kuitenkin venettä, emmekä pelaa videopeliä. Sitäkin nimittäin joskus tapahtuu, kun joku ajaa vaan plotterin viivaa pitkin eikä katso eteensä ollenkaan ja hitaammat saa yrittää alta pois henkensä kaupalla.
Kaikkein pahin tilanne on se kun autopilotti pistetään ajamaan reittiviivoja pitkin ja itse keskitytään drinkkiin. Pahimmillaan reitti on naksuteltu vielä viittoja pitkin ja käy noin
http://www.guzer.com/pictures/boat_split.php
Ajoin 9v.aikana pilotilla 13,5mpk:n kepsiin tehtyä omaa reittiä, josta virallista reittiä 2mpk., n. 30 kertaa/v.. Matkalla on muutamia reimareita, joista yksi jää suunnilleen saman matkan (n:10m) päähän joka kerta, muut ovat kauempana. Kun pilotti ajaa kepsistä omaa reittiä, tulee luonnollisesti hieman mutkittelua, jonka olen arvioinut n.6:ksi metriksi, n. 400m välein. Se on aika vähän, kun ajattelee, että kyseessä on kaksi elektronista laitetta, pilotin sähkökompassi ja kepsi. Jos miettii tuota kaistan leveyttä ja pituutta, on kysymys vain asteen osista, käsin et pysty ajamaan läheskään yhtä tarkasti. Ulkomerellä, merenkäynnissä mutkittelua esiintyy hieman enemmän, mutta ei paljon. Tässä nykyisessä veneessäni on "tyhmä"pilotti, joka ohjaa vain annettua kompassi suuntaa, mutta ei enää ensi kesänä. Tähystystä ei saa tietenkään laiminlyödä, mutta pilotti helpottaa ajamista, kun vene ei heti ryhdy kurvaamaan, matkustajien siirtyillessä.
Gepsi on hyvä laite, mutta aivottomasti siihen luottaminen on vaarallista.
Karttaplotteriveneilijöistä on tulossa merten uusavuttomien lauma, jotka eivät osaa tehdä itse mitään ja ovat joka paikassa vaatimassa apua kun jokin menee pieleen. Liian moni lähtee pimeään, sumuun ym. huonoihin olosuhteisiin ajelemaan luottaen plotterikarttaan. Kaiken lisäksi uusavuttomat eivät osaa tehdä koneelle mitään perusremontteja taikka etsiä sähkövikoja kun elektroniikka pettää.
Merellä täytyy olla omavarainen kaikissa tilanteissa.
Ei sisätiloissa niin tarkkaa sijaintia saa, koska kaikki sisätiloissa vastaanotetut signaalit ovat heijastuneista.
Kyllähän GPS on aivan ihmeellisen tarkka varsinkin kun merellä oihanteelliset olosuhteet. Ei puita, ei rakennuksia.
Jos sijaintia plotattaisiin kartalle vastaanottimen antaman raakadatan perusteella kuvio tekisi jopa 200 metrinkin hyppäyksiä silloin tällöin. Kaupallisissa laitteissa sijaintia kuitenkin keskiarvoistetaan, jolloin pienet poikkeamat eivät juurikaan vaikuta kokonaisuuteen.
"SDGPS C-MAP30.12.2009 14:08 Sopii varajärjestelyksi ja toiseen ohjaamoon.
Molemmissa paikoissa on täydellinen mm. itsenäinen SDGPS-plotteri ja nopea väylä.
Hyvät ratkaisut sisältävät myös "kytke nopeaan väylään ja käytä" -toiminnon.
SDGPS-antenni kannattaa myös fyysisesti tuplata, ja älykäs nopea väylä huomaa sen kytkemisen tismalleen samoin kuin yhteensopivien erillisten itsenäisten tutkan, erillisen plotterin tai yhdistelmänäytön.
Yo. itsenäinen SDGPS-plotteri ja yo. nopeaan väylään kytketty SDGPS-plotteri hälyttää jos sijaintitarkkuus muuttuu, ja käyttää oman plotterin tai väylän kautta saatavien plotterien C-MAP-karttoja ja näyttää "jokaisen karttaruudun oikaisupäivän ja pohjamateriaalin toimittajan"."
Ja mistähän tämä SDGPS-plotteri tietää nämä 'sijaintitarkkuuden' muutokset?
SDGPS on miltei 100% ajasta n. 2-3m tarkka, ja se vidaan laittaa hälyttämään,
jos sijaintitarkkuus muuttuu huonommaksi, käyttää C-MAP-karttoja ja näyttää "jokaisen karttaruudun oikaisupäivän ja pohjamateriaalin toimittajan"
kai koski sitä, miten laite tietää sijaintitarkkuutensa heikentymisen. Ja vastaus lienee, että se päättelee asian käytettävissä olevasta satelliittidatasta. Tyyliin "saan hyvää tietoa 8 satelliitilta, olen tarkka; saan hyvää tietoa kolmelta satelliitilta ja huteraa kahdelta, olen vähemmän tarkka".
>se päättelee asian
Tässä on se villakoiran ydin. ilmoitettu 'tarkkuus' on todellakin päätelmä käytettävissä olevien satelliittien suhteellisesta geometriasta. Laite ei mitenkään tiedä ilmakehästä, heijastumista tai satelliittidatasta johtuvista virheistä. Siispä näytössä voi lukea 'tarkkuus' 2-3m, mutta todellisuudessa näytetty paikka voi heittää paljonkin, ei suinkaan muutamalla metrillä.
SDGPS on näyttänyt jo 5 kesää n. 2-3 metrin tarkasti muutamaa poikkeusta
kesässä lukuunottamatta.
SDGPS-plotterin reittiin saa myös mm. alue- ja sektorihälytykset ja se parantaa merkittävästi tuttua, kartantuntuista turvallista navigointia, koska jää enemmän aikaa tähystykseen.
Sen vähän perusteella mitä noista ymmärrän väittäisin, että todellisuudessa laite ymmärtää aika paljon niistä virheistä. Eihän se tietenkään suoranaisesti voi havaita "tämä on oikea tieto, tämä väärä", mutta kun niitä satelliitteja on tarpeeksi kelvollisella signaalilaadulla, niin laite tajuaa signaalien poikkeamista, miten luotettava sijaintitieto on. Katsos kun eri satelliittien signaalivirheet eivät ole keskenään "yhteensopivia" kuin enintään todella pirun huonolla tuurilla, niin juuri ne erot paljastavat mahdollisen ongelman. Esimerkiksi heijastumat ja ilmakehän kerrokset eivät vaikuta jokaiseen satelliittiin samalla tavalla. Silloin virheetkin poikkeavat toisistaan ja paljastavat hajonnan kautta, että tarkkuus ei ole haluttu.
Yritän havainnollistaa: olet matkalla Stadin Rautatieasemalta Kauppatorille. Kysyt 10 vastaantulijalta ohjeita. 8 antaa samanlaiset ohjeet, 2 erilaiset. Luotat niihin kahdeksaan, eikö totta? Mutta saatkin 4 vastaantulijalta keskenään samanlaiset ja 6 muulta jonkin verran toisistaan poikkeavat. OK, luultavasti luotat niihin neljään, eikö? Ja todennäköisesti olet oikeassa. Ongelmiin joudut, jos ne 6 antavat keskenään samanlaiset mutta neljästä muusta taas keskenään samanlaisesta poikkeavat ohjeet. Vaan mikäpä on todennäköisyys, että väärin neuvovat antavat keskenään samalla tavoin väärin olevat ohjeet?
Mitä korjaus satelliittia olet käyttänyt?
Kehitys kehittyy. HDSDGPS :n tarkkuus on jopa 0,5 m yli 90 % ajasta. (High Defination...). Siitä ei vain ole mitään hyötyä, kun karttojen tarkkuus on mitä on.
Jep.
Laitappa linkii, mistä löytyy ko. HDSDGPS määrittely.
Mitekä mittaat että tarkkus on 0,5m? Minun GPS nayttaa paikan minuutintuhennesosina eli Suomenlahdella viimeisen numeron vaihtuminen on 1,8m taikka 0,9m siirtymä.
Mittaustarkkus ja näyttämän tarkkuus on eri asioita.
Jos mittaat halvalla yleimittarilla alle voltin jännitettä ja saat mittaustulokseksi 0,1234 volttia, uskotko sen olevan totta? Mittaustarkkuus saattaa silti olla /- 0,1 volttia.
Desimaalien lisääminen näyttämään antaa vaikutelman tarkasta mittauksesta, mutta se on harhaa.
Sama toimii toisinkin päin. Mittaustarkkuus voi olla 0,5 metriä mutta näyttö näyttää vain 5 metrin tarkkuudella....
Aivan oikein , eli kannattaisi perehtyö GPS järjestelmän tarkkuuteen.
Ja mistähän sen vertailupisteen koordinaatit saisi 0,5m tarkkuudella?
Onhan maanmittareilla vertailupisteet paikoillaan paljon tarkemminkin, mutta veneilyssä niille ei ole mitään käyttöä. Veneilyssä riittää hyvin muutaman metrin tarkkuus. Silloin voi väyliä pitkin jo ajaa ikkunat peitettynä, mutta ei satamissa, johon yleensä muutenkin tullaan tiukasti tähystäen. Toki väylällä ajettaessakin tähystys on pakollista ja tarpeellista muun liikenteen takia, ei siksi, että GPS on epätarkka.
Totta, veneilyssä riittää muutaman metrin tarkkuus. Käytännössä gps:n tarkkuudessa ollaan lähellä veneenmittaa, eikä sen tarkempaa tietoa tarvitakaan. Kartalle tökätty kohtuullisen kokoinen etusormikin on epätarkempi navigointiväline.