Elektoriikka-Asentaja

Ala on mitä mainioin, jos elektroniikasta ja haasteista tykkä. Etuina siisti sisätyö, kohtuullinen/hyvä palkka ja kiinostuksesta riippuen hyvät etenemismahdollisuudet (jatkokoulutus).

Nykypäivän haasteina on globaalisaatio, mm. tuotantopuolen työpaikat tahtovat siirtyä Kiinaan. Ohjelmointipuolella töitä vielä piisaa, mutta sitä taasen haittaa Intia-ilmiö; isot yhtiöt teetettävät osan töistä siellä. Pienemmien yritysten suhteen ei ole vaaraa, niitä töitä ei kannata siirtää kaukoitään.

Summa summarum, alalle kannattaa tulla jos tunnet sen omaksi ja kiinnostavaksi. Elektroniikka ei Suomesta koskaan lopu, hyville työntekijöille löytyy aina paikka.

Itse olen projektipäälikkö/elektroniikkasuunnittelija (ammattikoulu ammattikorkeakoulu) toisessa polvessa, 21 v poikani aloitti juuri alan kolmannessa polvessa (PHP, Java, MySQL, ohjelmojana ja Apache server administratorina).

Palkkahaitari on koulutuksesta, kokemusvuosista ja työtehtävistä johtuen laaja; minun vuosipalkka on 50-60 k€, poikani luokkaa 30 k€. Nuo kuulostaa monesta varmasti kovilta, mutta niiden eteen tarvitsee lunastaa paikkansa organisaatiossa, eli työssä tarvitsee todella osata.

On kokemusta alalta useamman kymmenen vuoden ajalta sekä ammatin että harrasteen kautta.

Elektroniikka-asentajat tekevät nykyään etupäässä yksitoikkoista tehdastyötä (kokoonpanoa) linjoilla. Nämä työt ovat kuitenkin suomessa vähenemään päin, koska elektroniikan tuotanto ei suomessa kannata korkean verotuksen ja muiden kulujen vuoksi. Kaikkien volyymituotteiden tuotanto on siirtymässä halvempiin maihin, suomessa tehdään enimmäkseen vain koesarjoja.

Lisäksi elektroniikan työpaikat ovat hyvin alueellisia ja niitä on ainoastaan suurissa kasvukeskuksissa. Niissä sinulla ei ole 'suuresta' palkasta mitään iloa, koska asunto maksaa niin paljon että rahat menevät siihen ja toisaalta esimerkiksi pääkaupunkiseutu on kaikkea muuta kuin mielekäs/viihtyisä asuinpaikka; sielläkin kun on tullut osa elämästä vietettyä. Missään tapauksessa en suosittele esimerkiksi perheen perustamista pääkaupunkiseudulla, se on lapsille todella kamala paikka, kouluissa on lieveilmiöitä kuten kiusaamista yms. ja siitähän olemme monia esimerkkejä uutisissa saaneet. Syrjemmässä on lapsille paljon terveemmät elinolosuhteet, mutta elektroniikka-alan töitä tosi heikosti.

Jos alalle lähtee, kannattaa ennemmin lukea vähintään elektroniikkainsinööriksi. Mutta myös heillä on varsin heikko työtilanne tänä päivänä, paljon inssejä joutuu tätä nykyä työttömäksi YT-neuvottelujen kautta, sillä myös suunnittelupuolta siirretään suomesta pois korkean verotuksen ja kustannusten takia. Esimerkiksi Nokialta on moni saanut lähteä ja Nokian alihankintafirmat ovat nekin kuihtuneet runsaasti. Suunnittelupuoli suomessa on hyvin Nokia-kytköistä, iso prosentti alan tekijöistä on ollut ainakin jollain tavalla mukana Nokian projekteissa. Jos koko Nokia lähtee jatkossa suomesta, seuraa siitä elektroniikkapuolella sen sortin massatyöttömyys, että alan töitä alkaa olla todella vaikea saada.

Jo nytkin tilanne on suunnittelupuolella se, että vähintään 10 vuotta työkokemusta ja oma harrastekokemus siihen päälle, niin on realistisia mahdollisuuksia saada edes jotain alan työtä. Sinun tulee siis 'elää' elektroniikalle. Siltikin työtä on lähinnä ainoastaan suurissa kasvukeskuksissa, joissa on kalliit asunnot ja jotka eivät sovellu lapsille levottomuutensa vuoksi.

Sinuna valitsisin, mitä elämältä haluat. Kärjistettynä: haluatko laadukasta elämää suomen kauniin luonnon keskellä valiten asuinpaikkasi vapaasti, vai haluatko asua levottomassa muurahaispesässä jatkuvan stressin ja kiireen alaisuudessa. Suosittelen lämpimästi jotain muuta alaa. Omalla kohdalla asiat ovat toteutuneet parhain päin: teen suunnittelutyötä muualla kuin pääkaupunkiseudulla, mutta etenemismahdollisuuksia on kovin heikosti. Tällaiseen tilanteeseen pääsy on kuitenkin edellyttänyt todella pitkän linjan paneutumista alalle ja laajaa erilaisten asioiden hallitsemista eli on pystyttävä tekemään eri osa-alueita sujuvasti.

Softapuolella on vielä hieman paremmat tulevaisuuden näkymät kuin HW-puolella, mutta kovin on softapuolikin kuihtumaan päin muualla kuin kasvukeskuksissa.

Valinta on sinun.. :)

Sellainen juttu tuli vielä mieleen, että aikoinaan kun itse opiskelin elektroniikka-alalle oli työnäkymät hyvin erilaiset: elektroniikka oli vielä tuolloin tehty kestämään pitkää käyttöä ja kulutusta, toisin kuin nykyajan kertakäyttötuotteet. Siten myös asentajataustaisille kavereille oli tuolloin hyvin töitä erilaisten huoltotöiden parissa.

Nykyään jotkut ammattihaarat kuten esimerkiksi radio- ja tv-asentaja ovat lähes kokonaan kadonneet. Omana kouluaikana se oli vielä ammattikoulupuolella halutuimpia linjoja, joihin vain osa hakijoista pääsi. Varsinkaan nykyajan viihde-elektroniikkaa ei enää isommin korjailla: laitteet kun ovat halpamaissa suollettua massaroskaa, jollainen on edullisempaa korvata kokonaan uudella kuin kunnostaa mielekkäällä tuntitaksalla. Puhumattakaan siitä, että nämä laitteet eivät ole edes suunniteltuja korjattavaksi. Laitteiden elinkaarikin on ihan eriä kuin esimerkiksi 70-80 luvulla.

Ammattielektroniikan huollossa voi vielä olla mahdollisuuksia esimerkiksi teollisuudessa. Vika on vaan siinä, että kallis EU-suomi ajaa myös teollisuutta alas yhä enenemässä määrin, nythän esimerkiksi metsäteollisuuteen kytköksissä olevat tehtaat ovat uutisissa esillä vähän päästä. Ja näissäkin työ on enempi automaatioinsinööreille sopivaa kuin varsinaisesti elektroniikka-asentajalle.

Terve Joni!
Että mille alalle???
Sen voin sanoa,(olen 42 vuotias )että kaikki sinun viestiisi vastanneet ovat 100% oikeassa.
Minullakin on ammattikoulun sähkö/elektroniikka alan koulutus,mutta olen pääasiassa hankkinut leipäni
saha/metsäteollisuudesta(juuri nyt lomautettuna,mutta ei vielä irtisanottuna.)Koska omalla paikkakunnallani
on tätä teollisuutta,ja nämä tehtaat ovat siten ne suurimmat työnantajat.Eli ainakin täällä syrjäseudulla eläneenä voin sanoa,että kannattaa kouluttautua aina siihen mikä itseään kiinnostaa,eikä niinkään ajatella
sitä työ/palkka tilannetta,vaan että opiskelet sitä,mikä sinua kiinnostaa,ja kun olet motivoitunut,saat
hyvän todistuksen.Ja sitten kun haet työtä,oli se sitten koulutusta vastaavaa tai ei,niin kyllä työnantaja
kiinnittää hyvään todistukseen.Se on sitten jokaisen onnen kohdalla,ajautuuko koulutusta vastaavin töihin,
vai muuhun.Mutta pääasia,että on töitä.Esim.minunkin työpaikallani on töissä auto,metalli,kone automaatio
puolen ammattikoulun käyneitä miehiä/naisia,jotka eivät tee koulutusta vastaava työtä,mutta ovat onnessaan siitä,että ylipäätään on työtä.Näin ainakin täällä syrjässä.Miten sitten siellä etelä-suomessa?

Ei nykypäivänä enää elektronisia laitteita kannata korjata. Halvaemmalla saa uuden Kiinassa tehdyn tilalle. Asennuksetkin on niin tehty helpoksi, että ei tarvi siihen montaa vuotta kouluu käydä. Kannattaa valita ala missä on töitä tarjolla.

Mieti myös ICT-asentajan ammattia.
https://www.google.fi/search?q=ict-asentaja&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&dcr=0&ei=LWgFWpiNKpCA7gT1hZDICg

Elektroniikka-asentaja ammattina todella hyvä. Miespersettä saa paljon ja tiukkaa semmoista.

Itse olen sitä mieltä, että maa on litteä.

Mitä tähän nyt sanoisi yli 10v myöhässä? Avainasia: Digi-puolella on tapahtunut massiivinen integraatio. Nykyään ele-hommat muistuttaakin enemmän systeemi-tason hommia kun vertaa aiempaan: Kaikki on valmiina piireillä ja tarvitaan koodaria vapauttamaan kaiken maailman laskurit, muistit, dma-siirrot yms. yms. Ei niitä enää tarvitse suunnitella itse - riittää kun on copy-paste taitoa tarpeeksi, että pystyy ottamaan asiat käyttöön systeemitasolla.
Samalla nykyinen ele-osaaja on entisajan integraatio-osaaja mielestäni, kun eri ominaisuuksia pitää saada vain toimimaan yhteen: Joku voi vielä päästä suunnittelemaan tulo-asteen 1. asteen suotimen giga-hertsi alueelle jos on rf-kokemusta - loppu suodatuskin tapahtuu digitaalisesti, mitään sekoittaja-asteita ei käytetä vaan AD-muunnin samplaa suoraan rf-taajuutta. Lähetin-vastaanotin wifi-puolella mahtuu 3mm x 5mm piirilevylle, joka ei sisällä muuta kuin antennin ja usb-liittimen paikan. Perinteisiä komponentteja ei juuri enää käytetä vaan kaikki tulee SoC-arkkitehtuurin mukaisena verilog/vhdl koodina.
Tällaisen tuottaminen on sitten hirvittävän kallista yksittäiskappaleina eli jos proto-levyt oli kalliita aikanaan, niin pistetään siihen vielä pari nollaa perään niin saadaan kustannus IC-piirille: Jos meinaa pärjätä pitää olla miljoonan kpl myyntiä ja oma puolijohdetehdas komponenttien tekoon - aika harvalla enää on. Tietysti, jos cpld-logiikka riittää niin sellaiset itse asiassa on halventuneet kummasti - mutta vaatii oikeastaan softa-kaveria tekemään koodin - ei se enää mitään elektroniikkaa ole..
Ja kun digi-puoli on mennyt gigahertseihin, on se vienyt sitten analogia puolelta myöskin hommat kun tuollaisella piirillä on laskentatehoa ihan riittävästi hoitamaan signaalin käsittely digitaalisesti.