ADHD lääkehuijaus?

Hei, ei ne lääkkeet vie tuota taitoa pohtia asioita monelta kantilta. Saati sitä omaa persoonaa. Paremminkin voivat jopa suojata siltä, että ei tule tuhotuksi omaa itsetuntoa!

Erilaisuus on hyväksi, tiettyyn rajaan asti. ADHD:sta voi löytää hyötyä ja etua itselleen, mutta sen nurjatkin puolet voivat tuoda niin paljon ongelmia ettei elämä onnistu nyky-yhteiskunnassa.

Olen edelleen erilainen. Dg aikuisena, valitettavasti -> liitännäissairauksia, itsetunto ja mt-ongelmia. Lääkkeet on. Mutta vaikka lääkkeet vaikuttaisivat, ajattelen edelleen useaakin asiaa päällekäin ja suorastaan turhaudun jos ajatukset eivät kulje kuten haluan! Luovuuskaan ei ole todellakaan kadoksissa, saati mikään muukaan erityispiirteeni. Ainoastaan pystyn käsittelemään asiat järkevämmin, jolloin saan enemmän aikaan (tekee hyvää mielialalle että itsetunnolle, kun asiat valmistuvat) sekä kykenen paremmin tekemään myös ne asiat, jotka on pakko tehdä vaikka ei huvittaisi. Puhumattakaan siitä hyödystä, mitä nuo liitännäissairaudet ovat vasta adhd-lääkkeillä saaneet.

Ylimääräisellä tuella pärjää koulumaailmassa nykyään vain tiettyyn rajaan asti, sitten pitää jo miettiä onko lääkkeet oikeasti tarpeen. Ennen kuin itsetunto on tuhottu jatkuvalla alisuoriutumisella ja epäonnistumisien kasaantumisena.

mekin aluks aateltiin et lääke lamaannutttaa iloisen ja reippaan lapsemme ja olimme aluksi sitä vastaan. Kuitenkin lääke (concerta) ei suinkaan ole rauhoittava lääke eikä vie elämäniloa ja luonnetta lapseltamme. Se on stimulantti, lääke joka stimuloi aivoissa niitä alueita, jotka vaikuttavat keskittymiskysyyn ja siksi koulussa myös oppiminen on turvattua. Lääke siis auttaa lasta oppimaan ja keskittymään sekä pärjäämään oikeilla taidoillaan. Esim ongelma on keskittyminen ja impulsiivisuus, mutta lääkkeen avulla lapsi on pystynyt suoriutumaan normaaleista opinnoista ( nyt 2. luokalla ja pienluokalla) ja toivoa on, että hänestä aikuisena tulee oikeesti jotain, koska koulunkäynti on sujunut jo nyt hyvin. En suinkaan suosittele vanhemmille lapsen tulevaisuuden kustannuksella jättämään lääkettä pois. Se olisi sama jos et itse ota särkylääkettä vaikka särkisi. Et voi sille mitään, mutta pakko kärsiä. Kärsisitkö itse? Kyllä vanhempien on pakkoa ajatella tulevaisuutta ja miten lapsi pärjää. Moniin muihinkin sairauksiin käytetään lääkkeitä. Tämähän suorastaan ennaltaehkäisee tulevia masennus- tai muita syrjäytymisongelmia.