..toivotte eri tilanteissa; esim. asiakaspalvelijoilta sinuttelua vai teitittelyä.
Työelämässä nuoremmilta, juttelua kuin ikäisilleen, vai "kunnioittavampaa" kohtelua.
Ja mitä muita tilanteita nyt mieleen tulee..
Työelämässä nuoremmilta, juttelua kuin ikäisilleen, vai "kunnioittavampaa" kohtelua.
Ja mitä muita tilanteita nyt mieleen tulee..
Vastaukset 56
Vanhimmat
tunnen itseni ikälopuks, jos teititellään.
Tekee mieli vilkaista olkapäidensä yli, ketkä me :)
Sinä oli Paavi tai Halonen.
Voiskohan olla, että jotkui 'kouluttaa' nuoria kassojaan tuohon teitittelyyn.
Ei sitä kaikkialla tapahdu..
Yhdessä putiikissa olen kuullut olevan sellainen määräys, että kaikkia lasten kanssa liikkuvia teititellään ja rouvitellaan.
Asiakasta kuuluu teititellä. Mutta sitä olen ihmetellyt, kuka ja miksi opettaa myyjät toivottamaan tekopirteästi "Terve!" joka helevetin kaupassa. Noh, stokkalla ei oo tapahtunut. e tuli jotenkin muotiin parissa vuodessa ja sen täytyy olla ohjeistuksessa kaikkialla. Siis satunnaiskassakin, jota ei ole kunnolla opetettu kassakonetta käyttämään kailottaa sen aina iloisesti ja äänekkäästi. Ois mieluummin vaikka hiljaa.
=DW=
mutta suurimmaks osaks suurin osa kassoista tai siis ihmisistä jotka työskentelee kassoilla, eivät uskalla edes katsoa silmiin, saatikka sitten suutaan aukasta.
olemukseltasi niin nuorekas.
Et oo sitte kuitannu, 'mistäs sä sen tiedät! ?)
Tuli juu kehno omatunto, pakko myöntää, töissähän se vaan oli. Satuin vaan oleen heikossa hapessa ja olin just käynyt tekemässä testamentin ja menin kauppaan ostamaan tupakkia. Silloin tuli jotain ton tyylistä äristyä. Noh, happi on parantunut ja on tuohon kailotukseen jouutunut jo tottumaan. Mutta se vaan ärsyttää. Niin pirun väkinäisesti opetetun kuuloista. Meinaan vaan että yleensä kaikki sanoo " Hei" tai jotain, kukaan nykyään sano "Terve", se on kuin jostain viiskytluvun kotimaisesta elokuvasta. Kumma että eivät sano lopuksi että " Eri reilut kaupat".
=DW=
Mulla on erilaisia kokemuksia, etenkin näistä nuoremmista. Kassankin hommista on kova kilpailu, ainakin tsadissapäin. Joskus tuntunut, että nuoriso jotenkin jo pilaillen kilpailisi, kuka osaa olla kaikista kohteliain tai jotain. Joskus melkeinpä naurattaa.
Noh, asia erikseen on noi melkein eläkeikäiset elannon myyjät ja autokauppiaat >:/
=DW=
Mutta etkö ole kohdannut kuin nuorisoa ja eläke-ikäisiä kaupassa työskenteleviä
Ilmankos onkin tunne , että olen väliinputoaja ;)
ainakin, jos soittajana on lehtimyyjä, äänestä päätellen juuri äänenmurroksen läpikäynyt nuorukainen.
.
puhelinmyyjät ei tullu mulle mieleenkään. Ite ärsyynnyn turhankin usein, kun puhelimitse jotain kaupataan. Sitte kun nykyisin on tullu lähes hyökkäävää tyyliä, äänestä päätellen tosiaan nuorukaisia.
se ja sama, sinutellaanko vaiko teititelläänkö minua. Asenteestahan toisen kunnioitus on kiinni, ei niinkään sanoista, vaan miten ne sanotaan.
Kun joku alle 2-kymppinen kossi kysyy kirkkaalla äänellään, onko ihan Jemiina itse puhelimessa, tekisi kyllä mieli sanoa pari valittua sanaa.
Mutta enhän toki pahoita pojun mieltä.
.
työtäänhän he tekevät, sen yritän muistaa, vaikka ärrrsyttäisikin :)
reipasta ja aitoa käytöstä.
oo lisättävää reippaaseen ja aitoon kommenttiin :)
että minua sinutellaan. Vierastan teitittelyä. Sinuttelen yleensä ihan kaikkia, mutta pienellä varauksella, katson kuitenkin ensin toista osapuolta, eli siis teitittelen tarpeenvaatiessa.:)
että joskus harvoin teitittelen, silloinkin voi tulla vähä vaivaantunut olo sen jälkeen.. ei pitäis liikoja miettiä :))
tulee ja yleensä tarve vielä katsoa, miten toinen reagoi teitittelyyn. Joskus kyllä törmää ns. hienohelmoihin ja pikkunilkkeihin, niin ei tulis mieleenkään sinutella.:)))
Jos Mie Jumalan kanssa oon sinut, mitä mie kettää teitittelen!
Ja kun harvempi edes haluaa, että teititellään ;))
mitä teet. Olen itse ollut paljon vanhustyössä ja kyllä mielelläni olen noita, melkein, yli ja ali 100-vuotiaita teititellyt. Mielestäni se on kohteliasta. Kyllä minä tunsinkin itseni nuoreksi tytöksi eräänkin 103-vuotiaan mummelin kanssa. Ei se ole mitään nöyristelyä vaan kohteliasta käytöstä.
Kaupan kassalla olleena tiedän sen olevan niin yksitoikkoista rutiinityötä, ettei siinä välttämättä edes huomaa onko asiakas mies vai nainen ellei ole jotain erikoista. Ruuhka-aikoina varsinkin.
Tuonne kun menee Etelä-Eurooppaan, et välttämättä saa edes hymyä vaan vihaisen luimistelun. Kuitit ja rahat paiskataan eteen kuin ruttotautiselle. Kyllä Suomessa saa hyvää palvelua, sitä mieltä olen.
kiva kun vähän laajensit näkökulmaa!
tänään sain apteekissa.
Myyjä tuli viereen ja kysyi voiko auttaa.
Selitti minulle eri aineiden erilaiset vaikutukset ja valittiin sopiva kompotti.
Eli ihmiseltä ihmiselle ja asiantuntijaan on aina kiva luottaa ja kuunnella miten hän jakaa tietoaan.
tuo apteekki. Kysyä, voiko auttaa, oli liike sitten minkä alan tahansa, on parempi, kuin ettei näe myyjää
mailla halmeilla. Halutessaan voi aina vastata, että katselee vain..
sanoisin, että kohteliaisuuteen kuuluu, että asiakkaalle puhutaan selvästi ja kuuluvasti eli reippaasti.
On myös paljon asiakkaita joilla on huono kuulo, heistä ei ole kivaa koko ajan pyydellä myyjältä
tai esittelijältä -anteeksi, anteeksi.
Näin ollen myyjän pitäisi heti huomata hiljaa puhumisensa.
Paras systeemi on huomioida, kuinka asiakas suhtautuu minuun ja sen mukaan pyrkiä parantamaan
tai vaihtamaan tyyliä.
Asiakkaitakin on niin erilaisia, ja jos hallitsee joustavan tyylinvaihdon saa olla tyytyväinen itseensä.
Nykyaikana kiire saa aikaiseksi sen, että hätäillään eikä osata tilannetta, mutta pitää jättää kiire pois
ja ajatella, että kiireettömästi toimien voittaa loppujen lopuksi aikaa.
varmaan voittaa aikaa, asiakas on tyytyväinen, tulee toistekin ja ehkä suosittelee paikkaa muillekin.
Vaikuttaa ilmeisen hyvän alan ammattilaisen kommentilta :)
kun kerran kysyin yhdeltä nuorehkolta miesasiakkaalta, joka oli jo hyvän aikaa kierrellyt pienessä kaupassamme, voinko auttaa. sain mulkaisun osakseni ja jonkinlaisen örähdyksen. loppujen lopuksi kun tämä asiakas pyyhälsi ulos niin kyllä hän muisti kassan kohdalla kailottaa kovalla ja selvällä äänellä, on tämä kummallinen kauppa kun ei täällä saa edes katsella rauhassa. ohikulja, mutta kai hänellä oli oma tarkoituksensa. olen myös huomannut että apteekissa, isommissa sellaisissa on otettu käytäntöön palvelu ja se on tosi hyvä hehän ovat ammattilaisia ja tuntevat tuotteensa.
just tuosta asiakkaiden erilaisuudesta. Ei voi ymmärtää, miten joku kokee kiusalliseksi jos tarjotaan apua/neuvoja. Tiedän tällaisen (rehellisen) henkilön myös tuttavapiirissäni.
Itse olen aina saanut hymyilevän vastauksen, kuten; ole hyvä vain, pyydä jos tarvitset apua..
Etenkin vaateliikkeisiin kun tulee joskus eksyttyä 'vain katselemaan' :)
Meidän kaupan tytöt on oivaltaneet sen mistä mie tykkään, ne morjestaa ja juttelee niin kun ihmiselle.
Samoin töissä nuoret tytöt ja joskus pojatkin tulee hengailemaan siihen mun luo ja kertomaan juttujaan, silloin kun työt siihen sallii.
Pari jopa viestittelee joskus ja soittaa.
Siitä mie tykkään :))
ihmisiin, joita on helppo lähestyä :))
Niin, ja kuitenkin olen sellainen enemmän erakko tyyppi, hassua sinänsä.
Mutta kun en ole mököttäjä enkä tuppisuu niin kyllä niitä ihmisiä ympärillä on.
Minulle riittääkin työpäivinä ihan se sosiaalisuus mitä töissä saan, ja kaupan tytöt lisäksi.
Olen ihan tyytyväinen :))
ja niin pyrin itsekin toimimaan. En aina edes huomaa sinutellaanko vai teititellään.
nuo maata mullistavia asioita oo.. sinuttelu/teitittely :)
Teitittely vaihtuu usein sinutteluksi, kun keskustelu etenee esim. lääkärissä. Onko se sitten vähän jäykkää se teitittely? Ennen vanhaan lapsetkin tosin teititteli vanhempiaan ja työkaverit toisiaan. Ei siitä loppujen lopuksi pitkä aika ole.
En tiedä käytkö molemmissa
mutta jos käyt,niin
Oletko huomannut, että terveyskeskuksessa enempi teititellään
ja sitten taas yksityisellä lääkäriasemalla enempi sinutellaan
Saksassa, Ranskassa jne..kaiketi tapana teitittely-muoto ihan jokapäiväisessä kommunikoinnissa
teitittely jäykkää on, meidän ikävuosilla useimmille. En oo kiinnittänyt huomioo, miten puhuttelu muuttuu, keskustelun edetessä.
Jos en ihan väärin muista, oma äitini kertoi teititelleensä vanhempiaan; pappani muistan, mutta äidin äitiä en kovin hyvin. Välimatka sinne mummolaan oli pitkä..
Nyt on jo myöhäistä asiaa äidiltänikään kysyä :(
En ihan tuota ole huomannut, että yksityisellä enemmän sinuteltaisiin. Voipipa olla. Mutta hoitajat sinuttelevat herkemmin kuin lääkärit. Sitten olen huomannut alueellisia eroja. Pääkaupungissa teititellään enemmän kuin muutaman kymmenen kilometrin päässä.
Se käy tuo teitittely helpommin joillain muilla kielillä. Mutta ei ehkä länsinaapurissa. Sielläkin tuntuvat joutuvan miettimään vähän sinuttelun ja teitittelyn välillä ja horjuvuutta on. Olen kuullut.
Kannatan sinuttelua, mutta en teitittelystä loukkaannu, ja aina vaan enemmän itsekin teitittelen ihan varmuuden vuoksi.
Mutta näissä nettiympyröissä sinuttelu lienee ainoa käytäntö. Kokeilepas muuttaa näitä juttuja - ja joitakin varsinkin! - teitittelymuotoon.
Olen miettinyt tuota terveyskeskuslääkäreitten halua teititellä
ja mietin voisiko johtua siitä, että yrittävät pitää jonkinmoista etäisyyttä
potilaisiin, joita sitten tapailee "pakostakin" myös työpaikan ulkopuolellakin
Ei mene ns.aidat ja seipäät sekaisin....;)
Totta tuo, että hoitajat sinuttelevat
No,esim sairaalassa ovat enemmän potilaitten kanssa tekemsisä kuin lääkärit
Toivoisin minua sinuteltavan
Se tekee asioinnista jotenkin rennomman
Nyt nuorten myyjien koulutuksessa on kiinnitetty huomiota
teitittely-muotoon asiakasta puhuteltaessa.
Sekä myös tervehtimiseen.
Näitten puuttumisesta tulee paljon asiakaspalautteita
Esim.kassalla työskentelevä ei voi (ainakaan liukuhihna kiireessä) tehdä
asiakkaasta analyysia, että tykkäisikö enempi sinuttelusta.
Kyllä siinä kaikki saa saman "kohtelun" :)
Siitten kun puhutaan asiakaspalvelutilanteesta, niin siinä olen huomannut, että
kannattaa pitää aistit auki.
Yleensä aistii tykkääkö asiakas siitä enemmän jos teititellään.
Minä enimmäkseen sinuttelen.
Paitsi kun ns.iäkäs henkilö on minulla asiakkaana teitittelen häntä
He ovat tottuneet teitittelyyn asiakaspalvelussa
ja toisaalta teitittelen iäkkäämpiä henkilöitä elämässäni muutenkin
..tavaratalossa huomaa, miten kassa kaiken kiireen keskellä rupattelee niitä näitä, kyseessä ei silloin ole aivan kiire-apulainen, vaan hieman kokeneempi. Ja myös asiakas mukana, todennäköisesti aloitteen tekijä, ja kokenut kassa tämän aistii..?
Nyt ilmeisesti alan ammattilaiselta tuli varmistusta, tähän mitä on arvuuteltu, että opastuksessa kiinnitetään huomiota puhutteluun, tervehtimiseen.
Itselle on pari kertaa reippaasti sanottu, kun oon tullut teititelleeksi itseäni vanhempaa, että häntä saa sinutella. Em. ei liity asiakaspalveluun :)
Olin ison päivittäistavarakaupan kassalla, pitkät jonot kaikilla kassoilla.
Kun omalla vuorollani asioin, sanoin kassamyyjälle sanasen, koska katsekontaktin
ja kehonkielen kautta tunsin voivani näin tehdä
Myyjä vastasi minulle iloisella ja reippaalla äänellä, ja ehdimme sanoa toisillemme muutaman
lauseen, ennenkuin kassi pakattuna lähdin.
Se minkä ehdin huomata, niin henkilöt jotka olivat jonossa heti jälkeeni, eivät osoittaneet, että
olisivat olleet harmistuneita sananvaihtoomme esim.jonon hidastumisen takia.
Vaan päinvastoin, minun jälkeeni tullut asiakas kommentoi puheitamme ihan myönteisellä tavalla.
Tuli mieleen, että voi olla myös niin, että asiakkaat - me kaikki - jotenkin ajattelemmme ettei saa/voi
sanoa "vieraalle ihmiselle" mitään.
Minulle tuli hyvä mieli tästä kohtaamisesta, ja tunne, että tämä kassalla työskennellyt henkilö
oli hyvä ammatissaan (oli hieman varttuneenpi, eli varmasti juuri sinun mainitsemasi kokeneempi)
Silloin aikanaan kun omassa ammatissani aloitin, niin kaikkia asiakkaita piti teititellä, en ollut kaupassa
töissä, mutta asiakaspalvelussa kuitenkin.
Sitten tuli sinuttelu-vaihe, oli jotenkin rentoa ja coolia sinutella kaikkia.
Tänä päivänä nuoret jotka tulevat asiaspalvelutyöhön ohjeistetaan teitittelemään
Hampurilaispaikoissa ja kaupoissa jne nuoret teitittelevät
Alussa se itseäkin hätkähdytti ; Herrajestas, nyt olen sitten oikeasti vanha kun nuoretkin teitittelee
Mutta nyt korva alkanut tottua, tiedän että sama palvelu kaikille -motolla mennään
Minä itse "harrastan" sinuttelua, no sopii ehkä myös nykyiseen työhöni
Teitittelymuodon otan käyttööni kun tunnen, että on sen aika.
En vierasta teitittelyä, vaikka itselleni sinuttelukin sopii mainiosta.
..palvelua vierailla kielillä täällä koto Suomessa.. Ohjekirjoissa?)
En minäkään sano, että saa sinutella, jos teititellään..
haluan olla kaikkien kanssa.
Ei minua ole kuin yksi.
illan jatkoa sinulle :))
aina ja joka paikassa...niin teen itsekin :)
myös, kiitos vastauksestasi, ja hauskaa jatkoa iltaasi!
:)
minua on pitkään Rouviteltu jo ehkä 30 vuotta......ehkä olen sitte jotenkin rouvamainen nuorempien mielestä mutta kyllä ihan vanhemmat naiset ja miehet myös rouvittelevat.....Eipä tuo haittaa mitenkään;)) Yleensäkin saan kyllä poikeuksetta aina hyvää asiakaspalvelua...ei voi mitenkään moittia;)) Itse kyllä Teittelen aina itseäni vanhempaa ihmistä. En sinuttele...ellei ihan tuttu. Ehkä vähän tuntuisi oudolta jos, joku kovin paljon minua nuorempi sinuttelisi tuossa asiakaspalvelussa;)) Näinkin päin....lapset sitten juttu erikseen..
Olen itse näitä vanhan ammattikunnan kasvatteja. Silloin aikanaan kun tuota koulutusta kävin...niin painopiste oli aina hyvässä asiakaspalvelussa oli tämä kohteliaisuus;)) Vitsi...meikäläinen kiittää vielä automaattisesti vieläkin...jos, tiskiltä ojennetaan makkarapaketti niin..kiitos. Jokaikisen ostoksen kohdalla... Tai jos,kaupakassa ojentaa rahasta takaisin....kiitos;)) tai esim. bussikuski ojentaa bussilipun...niin kiitos...jne...
tsau:Friidu
Minä onneton kun sanon 'ole hyvä' ojentaessani vähäisiä rahojani kassalla ;) Kyllä se kiitoskin lipsahtaa helposti..
sama täällä;) Joskus, teini-iässä kun nämä taidot istutettiin siellä koulumaailmassa sinne selkärangaan jo nuorena..ihan oma oppiaine oli tuo miten asiakkaita palvellaan...ja se kiitos joka välissä myös silloin kun opeteltiin ojentamaan asiakkaalle eli laskemaan rahat käteen ylöspäin pyösristäen...mutta, kyllä sitä mieltä itse olen että, sellaista palvelua myös saat miten itse käyttäydyt. Mies minulla joskus, harmittelee sitä kun olemme yhdessä ravintolassa syömässä...minäkö saatan lähettää myös sinne keittiöön kiitokset hyvästä ateriasta....Nooh, itse kun myös ollut tämä mieheni alalla vuosikymmeniä...ja hänestä se annos ei nyt NIIN hyvä kuitenkaan;)) hän sitten tuhahtelee että, EI olisi pitänyt kiitosta antaa...Itse HÄN tekee parempaa;))) Vain todella mielestään hyvästä ateriasta pitää VOI kiittää;))
tsau:Friidu
En ole koskaan tykännyt että minua teititellään tai rouvitellaan. Onneksi ei enää ole kuin 70-luvun alussa, olin sairaalassa ja hoitaja tuli hakemaan puhelimeen: "rouva se ja se, teille olis puhelu". Sanomista tuli kun en "korvaani lotkauttanut". Sanoinkin hoitajalle että en ole mikään rouva, olin silloin 17 vuotias. Samassa huoneessa oli 15 vuotias tyttö ja häntäkin rouviteltiin.
joka asiassa aika ei kultaa muistoja :)
Yleisemmin kaupan kassalla saan tervehdykseksi Hei! Toiseksi eniten moi! Nuoret kassat käyttää moi-sanaa, vaikka ei tunneta.
Sitten kun kassa sanoo päivää, niin aion tarkastaa syntymävuoteni ja kenties kampaukseni ; )
Tänä päivänä meininki on nuorentunut. Esim. pankissa sanotaan hei!
Olisiko se rennompaan suuntaan mennyt yleisestikin, uskon niin.
Kyllä nyt on pakko uskoa, että tämä jengi täällä enemmistönä on sinuja :)
Hyvä niin, se rennompi meininki!